Hyppää sisältöön

Ukrainan iskut Venäjälle ovat merkittävä käänne sodassa – suomalaisasiantuntija: Tämä on iso uhka Venäjälle

Sotatieteen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila Maanpuolustuskorkeakoulusta vastaa kolmeen kysymykseen Ukrainan iskuista syvälle Venäjän maaperälle.

Savupatsas Kurskin lentokentän yllä maanantain iskun jäljiltä. Kuva: STELLA Pictures/abaca press
Hanna Visala,
Paula Tapiola

Ukraina iski maanantaina Rjazanin ja Saratovin tukikohtiin, jotka sijaitsevat satojen kilometrien päässä Ukrainan rajasta Venäjän puolella.

Tiistaina samankaltainen hyökkäys tehtiin Kurskin alueelle Venäjän sotilastukikohtaan. Iskut ovat poikkeuksellinen särö Venäjän oletukselle, että se pystyy suojelemaan syvää sisämaataan.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, ©Mapcreator.io | OSM.org

Iskuissa vaurioitui ainakin kaksi Tupolev Tu-95 -pommikonetta. Lentokentät ovat Venäjän strategisten pommikoneiden tärkeimpiä tukikohtia.

The New York Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Ukraina on vahvistanut tehneensä iskut. Ukraina ei ole aiemmin iskenyt syvälle Venäjälle, vaan keskittynyt käymään puolustussotaa. Iskut herättävät kolme keskeistä kysymystä, sanoo sotatieteen asiantuntija.

1. Voiko sota laajentua Ukrainan Venäjälle tekemien iskujen takia?

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on heti Venäjän hyökkäyksen alkamisesta lähtien tehnyt selväksi, että sota ei saa laajentua, eikä Nato halua osallistua siihen. Länsi on rajoittanut aseapua eikä ole antanut Ukrainan käyttöön pitkän kantaman ohjuksia. Nyt Ukraina kuitenkin onnistui iskemään Venäjän rajojen sisälle lähes 600 kilometrin päähän maiden rajasta.

Sotatieteen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila Maanpuolustuskorkeakoulusta pitää iskuja tukikohtiin merkittävänä käänteenä sodassa.

– Ukraina on osoittanut, että se kykenee iskemään syvälle Venäjän puolelle. Ukraina on antanut ymmärtää, että sillä on suorituskykyä iskeä Venäjän tärkeisiin strategisiin kohteisiin, Mattila toteaa Ylelle puhelimitse.

Mattilan mukaan tärkeää on, että iskut kohdistuvat juuri sotilas- eivätkä siviilikohteisiin.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila. Kuva: Yle

– Koska Ukraina ei pysty ilmatorjunnalla estämään Venäjän iskuja, sen täytyy iskeä ohjuksien lähtöpaikkaan eli tukikohtaan, josta käsin iskuja tehdään. Tästä näkökulmasta Ukrainan iskut ovat oikeutettuja.

Ukraina on useaan otteeseen pyytänyt länneltä aseapua pitkän kantaman iskuihin, mutta sitä ei ole annettu. Taustalla on pelko sodan laajentumisesta. Venäjän presidentti Vladimir Putin on toistuvasti varoittanut Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia, että toimittamalla pitkän kantaman aseita Ukrainaan, ne ylittäisivät vaarallisen rajan.

2. Miten Ukraina sai iskettyä näin pitkälle Venäjän rajojen sisäpuolelle?

Mattilan mukaan iskuille on kolme selitystä. Ukrainalaiset ovat onnistuneet itse rakentamaan pitkän matkan lennokin, he ovat saaneet tai ostaneet sen joltakin taholta tai Ukrainalla on erikoisjoukko, joka operoi drooneja lähempänä Venäjän rajaa tai Venäjän sisällä.

Ukrainan uskotaan iskeneen droonein Kurskin lentokentälle eilen tiistaina. Kuva: STELLA Pictures/abaca press

– Se tietysti salataan, jos jokin taho on antanut tai myynyt pitkän matkan lennokkeja Ukrainalle. Ukrainalla voi olla myös joukkoja Venäjän rajojen sisäpuolella, toteaa Mattila.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi (siirryt toiseen palveluun) iskujen jälkeen, että Yhdysvallat ei ole kannustanut eikä sallinut Ukrainaa tekemään iskuja Venäjän sisällä. Muun muassa Ukrainaan toimitettuja Himars-raketinheittimiä muokattiin niin, että niitä ei voi käyttää kaukoiskuihin, kertoo Wall Street Journal (siirryt toiseen palveluun).

Ulkoministeri Antony Blinken sanoo, että Yhdysvallat ei ole rohkaissut Ukrainaa iskemään Venäjälle.

3. Miten Venäjä voi reagoida iskuihin?

Jos Ukraina onnistui iskemään satojen kilometrien päähän Venäjälle, se voi tehdä niin uudelleenkin. Mattilan mukaan Venäjä on nyt pakotettu vastatoimiin, koska iskut vaikuttavat myös sen ydinasesuorituskykyyn.

– Venäjä voi laukaista ydinaseen maalta, mereltä ja ilmasta. Nyt Ukraina on osoittanut, että se kykenee vaikuttamaan yhteen osa-alueeseen eli tuhoamaan lentokoneita, joilla operoidaan myös ydinaseita.

– Tämä on iso uhka Venäjälle. Nyt he joutuvat suojaamaan sellaisia tukikohtia, joissa on näitä lentokoneita, hajauttamaan kalustoa ja naamioimaan niitä.

Mattilan mukaan Venäjän sotilaallinen suorituskyky ei yksittäisten iskujen takia heikkene, mutta tämä on uusi käänne sodassa.

– Jos Ukraina onnistuu jatkamaan tämänkaltaisia iskuja, Venäjä joutuu vastatoimiin, jotta koneet pysyvät toimintakykyisinä.

Aiempia iskuja Venäjälle

Ukraina on todennäköisesti tehnyt sodan aikana useita ilmaiskuja Venäjälle. Suurin osa niistä on tehty drooneilla.

Ukraina ei yleensä ole ottanut vastuuta iskuista, mutta asiantuntijat arvioivat Ukrainan olevan muun muassa seuraavien iskujen takana.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, ©Mapcreator.io | OSM.org

Tiettävästi ensimmäinen isku (siirryt toiseen palveluun) Venäjän maaperälle tapahtui 29. maaliskuuta. Kohteena oli ammusvarasto Belgorodissa noin 40 kilometriä rajalta.

Vain kolme päivää myöhemmin ukrainalaiset helikoperit hyökkäsivät Belgorodin öljyvarastoon.

Venäjän uutistoimisto Sputnikin välitti heinäkuussa kuvan tuhoista Belgorodin kaupungissa. Sputnikin mukaan Venäjän ilmatorjunta aiheutti räjähdykset. Kuva: STELLA Pictures/abaca press

Kesällä Ukraina teki ensimmäiset drooni-iskut Venäjän laittomasti valtaamalle Krimin niemimaalle.

Ensimmäinen isku Sevastopolin laivastotukikohtaan tehtiin tiettävästi 31. heinäkuuta.

Lisää iskuja laivastotukikohtaan tehtiin 18. elokuuta, 29. lokakuuta ja 22. marraskuuta.

Ukrainan turvallisuuspalvelun kuva Krimille johtavasta sillasta rekkaräjähdyksen jälkeen 8. elokuuta. Kuva: Security Service of Ukraine/UPI/Shutterstock/All Over Press

Marraskuun puolivälissä Ukraina iski toiseen Venäjän laivastotukikohtaan Novorossijskiin Mustallamerellä. Drooni-isku sytytti öljyvaraston.

Suosittelemme sinulle