Hyppää sisältöön

Paloesimies ei ehkä kelpaakaan hyvinvointialueen hallitukseen – tässä 4 kysymystä ja vastausta ongelmasta, joka riivaa nyt useita alueita

Hyvinvointialueiden työntekijöiden vaalikelpoisuus on aiheuttanut epätietoisuutta aluehallituksissa.

Pelastuslaitokset siirtyvät ensi vuoden alussa kunnilta hyvinvointialueiden alaisuuteen. Kuva: Antro Valo / Yle

Aluehallitusten jäsenyyksistä on syntynyt erikoinen sotku.

Valtiovarainministeriö lähetti hyvinvointialueille marraskuun lopulla kirjeen, jossa se ohjeisti, että hyvinvointialueen työntekijä ei voi olla aluehallituksen jäsen.

Kirjeen syynä oli se, että aihe oli herättänyt kyselyitä ja epätietoisuutta.

Etelä-Karjalan aluehallituksessa on tämän vuoksi jätetty kolme eroanomusta. Kokoonpanoa joudutaan pohtimaan myös Kymenlaaksossa.

Suomen Lääkäriliitto otti asiaan kantaa maanantaina. Lääkäriliitto vetosi aluehallituksiin valittuihin hyvinvointialueen työntekijöihin, että heidän tulisi säilyttää paikkansa, kunnes asia on lopullisesti selvitetty.

Lisää: Lääkäriliitto jyrähtää: Hyvinvointialueiden työntekijöiden ei tule erota aluehallituksesta

Kymenlaakson aluehallituksen jäsen, paloesimies Jari Larikka (kok.) ei aio jäädä pois luottamustehtävästä vapaaehtoisesti.

– Eroan sitten, kun minut erotetaan. Tämä on mielestäni epäoikeudenmukaista ja edustuksellisen demokratian vastaista, että jälkikäteen muutetaan sääntöjä ja sitten ilmoitetaan, ettei enää voisikaan olla mukana, Larikka sanoo.

Kuuntele, miten Jari Larikka perustelee ratkaisuaan. Häntä haastattelee Minna Kaipainen.

Ongelma on noussut esiin sen jälkeen, kun hyvinvointialueiden päättäjät valittiin historian ensimmäisissä aluevaaleissa tammikuussa 2022. Aluevaaleihin houkuteltiin väkeä varsinkin sosiaali- ja terveysalalta.

Tähän asti kuntien ja sote-kuntayhtymien päättäjät on valittu kuntavaalien edustajista.

Kymenlaakson pelastuslaitoksessa päätöksiä tekee vielä toistaiseksi johtokunta, johon kukin kunta valitsee edustajansa.

Neljä kysymystä ja neljä vastausta

1. Miksi hyvinvointialueen työntekijä ei voi olla aluehallituksessa?

Valtiovarainministeriö perustelee asiaa hyvinvointialueesta annetulla lailla.

Hyvinvointialuelain mukaan aluehallitus edustaa hyvinvointialuetta työnantajana ja vastaa hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikasta. Tästä syystä hyvinvointialueen henkilöstön ja edunvalvonnasta vastaavien henkilöiden vaalikelpoisuutta aluehallitukseen on rajattu.

Ministeriön mukaan välittömästi aluehallituksen alaisena työskentelevä henkilö ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen eikä siis voi olla aluehallituksen jäsenenä.

Myös Kuntaliitto on esittänyt aiemmin saman linjauksen verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun).

Myöskään kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen saman kuntayhtymän hallitukseen eikä vastaavasti kunnan tai kaupungin sote-henkilöstö ole vaalikelpoinen lautakuntaan, joka kunnassa vastaa näiden palveluiden järjestämisestä.

Kuntaliiton lakiasiain johtajan Juha Myllymäen mukaan kuntalain ja hyvinvointialuelain vaalikelpoisuussäännökset on kirjoitettu samalla tavoin.

– Organisaatioista on kuitenkin tullut erilaisia kuin ennakolta on käsittääkseni oletettu. Käsittääkseni valtiovarainministeriö tulee tätä asiaa tarkemmin selvittämään kevään aikana, Juha Myllymäki sanoo.

2. Mitä vaalikelpoisuus tarkoittaa?

Vaalikelpoisuus tarkoittaa sitä, voiko henkilö ylipäänsä toimia ja tulla valituksi toimielimen luottamushenkilöksi.

Kuntaliiton (siirryt toiseen palveluun) mukaan vaalikelpoisuus eroaa esteellisyydestä eli jääviydestä siten, että esteellisyys kohdistuu aina tietyn yksittäisen asian käsittelyyn.

Esteellisen henkilön on ilmoitettava ensisijaisesti itse jääviydestään.

Henkilön on lisäksi toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa.

3. Miksi ongelma koskee hyvinvointialueen työntekijöitä, mutta ei esimerkiksi kuntien työntekijöitä?

Kuntien työntekijät työskentelevät yleensä lautakuntien alaisuudessa. Hyvinvointialueen työntekijät ovat aluehallituksen alaisuudessa.

– Esimerkiksi opettaja, joka työskentelee sivistyslautakunnan alaisena on vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Sen sijaan, jos sivistyslautakuntaa ei ole ja opettaja työskentelee kunnanhallituksen alaisuudessa, vaalikelpoisuutta ei ole, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kertoi Ylelle aiemmin syksyllä.

Jos hyvinvointialueille tehdään väliportaallinen hallintomalli, kuten kunnissa, silloin hyvinvointialueen työntekijät voivat olla aluehallituksen jäseniä.

4. Milloin muutos astuu voimaan?

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Siihen asti sote-kuntayhtymän työntekijä voi olla hyvinvointialueen hallituksessa.

Sitten kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, aluevaltuustot toteavat aluehallitusten jäsenten vaalikelpoisuuden.

Aluepäättäjät moittivat valmistelua

Kymenlaakson aluehallituksen jäsen Jari Larikka moittii tapaa, jolla hyvinvointialueita on valmisteltu valtakunnallisesti.

– Annan nolla pistettä valmistelijoille ja kaikkien puolueiden puoluesihteereille. Jos tätä asiaa ei pystytä korjaamaan, tämä on demokratian kannalta todella huono asia.

Etelä-Karjalan aluehallituksesta eroa pyytänyt sairaanhoitaja Sami Rossi (ps.) on samoilla linjoilla. Hänen mielestään asia on alun perinkin huonosti valmisteltu ja epäselvästi tulkittu.

Rossi kertoo tehneensä eropäätöksen, koska haluaa toimia, kuten laki määrää. Hän aikoo kuitenkin palata aluehallitukseen, jos tilanne vielä muuttuu.

Kymenlaakson aluehallituksen jäsen Jari Larikka aikoo taistella paikastaan aluehallituksessa loppuun asti.

– Jätän tästä eriävän mielipiteen ja valitan tästä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Luulen, että en ole ainut. Tässä kehityksessä ei ole järkeä ja se pitää saada loppumaan, Larikka sanoo.

Suosittelemme sinulle