Hyppää sisältöön

Tässä ovat kaunokirjallisuuden kymmenen Runeberg-ehdokasta: vain kaksi teoksista on miehen kirjoittamia

Arvostettua kirjallisuuspalkintoa tavoittelee kymmenen teosta. Suuri osa niistä haastaa kirjallisuuden lajeja. Mukana on ainoastaan kolme varsinaista romaania.

Miira Luhtavaara, Päivi Liski, Iida Rauma, Johan Bargum, Ulrika Nielsen, Tiina Lehikoinen, Johanna Holmström, Silja Järventausta, Joel Haahtela ja Marja Kyllönen. Kuvakooste: Runeberg-palkintoraati Kuva: Kuvakooste: Runeberg-palkintoraati
Sanna Vilkman

Kaunokirjallisuuden Runeberg-palkinnon esiraati on jälleen saanut maaliin valtavan lukusavottansa. Ehdokkaat julkistettiin Runebergin kodissa Porvoossa torstaina.

Taiteilijaprofessori Helena Sinervo, kriitikko Teemu Korpijärvi ja pohjoismaisen kirjallisuuden väitöskirjatutkija Kaneli Kabrell valitsivat noin 240 teoksen joukosta kymmenen ehdokasta.

Puheessaan raati kiitteli kotimaisen kirjallisuuden tasoa ja nosti esiin miesten vuosi vuodelta vähentyneen määrän ehdokkaiden joukossa.

Raadin lukemista kirjoista kolmannes oli miesten kirjoittamia, kun viime vuonna heidän osuutensa oli runsaat 40 prosenttia. Lopullisten ehdokkaiden joukkoon päätyi vain kaksi miesoletetun kirjailijan teosta.

Yhdeksi syyksi raati arveli sen, että paitsi lukeminen niin myös kirjoittaminen on vähentynyt etenkin miesten parissa.

– Toinen kiinnostava havainto on se, että kirjallisia muotoja ja rakenteita haastavat teokset ovat enimmäkseen naisten kirjoittamia, raati toteaa.

Tässä ovat vuoden 2023 Runeberg-ehdokkaat:

1. Johan Bargum (s.1943): Äldre män/ Ikämiehiä

Ikämiehiä on Outi Mennan suomentama novellikokoelma. Ruotsiksi kirjan on kustantanut Förlaget, suomeksi Teos.

Raadin mukaan teos on kokoelma havaintoja, välähdyksiä ja tunnelmia. Se tekee oikeutta novelligenrelle ja valaisee huolella valittujen hetkiensä kautta koko ihmisyyttä. Yksi kokoelman suurista kysymyksistä on, vastaako käsityksemme menneisyydestämme todellisuudessa elettyä.

Lue Ylen ruotsinkielinen kirja-arvostelu tästä.

2. Joel Haahtela (s.1972): Jaakobin portaat

Raati kuvailee Haahtelan teosta lempeäksi ja armolliseksi kuvaukseksi ihmisen etsinnästä ja mysteereistä, joista kaikkiin ei tarvitse saada vastausta. Minäkertoja tuo lukijan lähelle tekstiä. Otavan kustantama pienoisromaani päättää Haahtelan trilogian, mutta toimii myös itsenäisenä teoksena.

Kuuntele Luomiskertomus Jaakobin portaista:

Haahtela on myös ollut Ylen kulttuurivieraana.

3. Johanna Holmström (s.1981): Handbok i klardrömmar/Selkounien käsikirja

Holmströmin novellikokoelman on kustantanut ruotsiksi Förlaget ja suomeksi Otava. Sen on suomentanut Maija Kauhanen.

Selkounien käsikirja tutkii raadin mukaan yhteiskunnassa ja meissä kaikissa piilevää kummallista ja pahaenteistä. Raati kuvailee Holmströmiä kirjoittajaksi, jolla on silmää sekä yksityiskohdille että pitkille aikajänteille. Novellit vievät nykyhetken käsittämättömistä asioista kohti tulevaisuuden fantasioita. Sillä kohdalla raja utopian ja dystopian välillä halkeilee.

Holmström kertoo kirjoittamisestaan Yle Vegan haastattelussa:

4. Silja Järventausta (s.1977): Iltapäivä isolla kirjaimella

Järventaustan kuudennessa runokokoelmassa ”maailma pulahtaa ja on”, toteaa raati. Teoksen kieli, kielellinen ajattelu, on omintakeista ja subjektiivista, silti yhteistä ja tunnistettavaa. Toistolauseilla runoilija tavoittelee ajatusta: miten puhutaan kevät, miten vuorokausi, jota ilman ei ole mitään.

Teoksen kustantama kokoelma oli ehdolla myös Ylen Tanssiva karhu palkinnon saajaksi:

5. Marja Kyllönen (s.1975) : Vainajaiset

Kyllösen romaanissa on Runeberg-raadin mielestä jotain samaan aikaan maagista ja ihanan arkista. Tarina kulkee eteenpäin vahvalla tunteella ja ilmaisuvoimaisella lauseella ja tuon luonnon lähelle lukijaa. Perusteluissa mainitaan myös sanapari ”kalevalainen tunnelma”.

Kyllönen kertoo Teoksen kustantaman kirjansa poikkeuksellisen pitkästä luomisprosessista Ylen podcastissa.

6. Tiina Lehikoinen (s.1982): Punelma

Liken kustantama esikoisromaani on koko nimeltään varsinaisesti Punelma, esseihtivä romaani, feministinen ruumiinavaus yhteiskuntamme materiaalisista ja kielellisistä kytköksistä.

Teos on kirjoitettu Eino Leinon Jaana Rönty -romaanin päälle kuin kommentaariksi. Sen muoto on kokeileva ja se ammentaa esseistä ja feministisestä tutkimuksesta. Raadin mukaan moderni muoto sopii tapaan, jolla kirjallisuushistorian sivuhahmo nostetaan Punelmassa valokeilaan.

Lue arvostelu Kulttuuritoimituksen (siirryt toiseen palveluun) sivuilta.

7. Päivi Liski (s.1975): Erään kanan tarina

Liskin novellikokoelman on kustantanut S&S. Runeberg-raati kiittelee perusteluissaan, miten syvän inhimillisesti erilaisia perspektiivejä ihmisen luontosuhteeseen ja ihmisyyteen teos tarjoaa. Novellit ammentavat arkisista tilanteista, ne käsittelevät vakavia asioita, mutta myös ilahduttavat ja sisältävät aforistisia pilkahduksia.

Kirjan arvostelu löytyy Helsingin Sanomien sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

8. Miira Luhtavaara (s.1983): Pinnallisuus

Luhtavaaran runokokoelma osoittaa raadin mukaan, miten runous voi näyttää todellisuuden uudella tavalla: mustat kiiltävät jumppatrikoot esimerkiksi tekevät naisten takapuolista kuoriaisia. Raadin perusteluissa todetaan, että teos liikkuu meren rannalta peilin ääreen ihmetellen sitä, miksi on pakko olla kaunis ja kulttuurin armoilla.

Lue Teoksen kustantaman runokokoelman arvostelu verkkolehti Kiiltomadosta (siirryt toiseen palveluun).

9. Ulrika Nielsen (s.1974): Tingen

Nielsenin runollinen essee lähestyy raadin mukaan lämmöllä, huumorilla ja kriittisellä tarkkuudella ristiriitaista suhdettamme esineisiin, joilla itsemme ympäröimme. Hän ei ainoastaan tarkastele tavaratulvaa, joka täyttää laatikostot ja mielikuvituksen, vaan tarkastelee emotionaalista sidettämme materiaan.

Schildts & Söderströmsin julkaiseman teoksen ruotsinkielisen arvostelun voi lukea Ylen sivuilta.

10. Iida Rauma (s.1984): Hävitys

Lasten koulumaailmassa kohtaavaa väkivaltaa käsittelevä Hävitys: tapauskertomus pureutuu Runeberg-raadin mukaan sekä modernin yhteiskunnan että yksilön kipupisteisiin. Romaani kuvaa rikotun ihmisen suhdetta maailmaan, joka jakaa hänen historiansa, perusteissa todetaan. Tekstiä kuvaillaan fyysiseksi ja kerronnallisia ratkaisuja taitaviksi.

Siltalan kustantama romaani ehti jo voittaa Suomen suurimman kirjallisuuspalkinnon, Finlandian. Rauman haastattelun voit lukea tästä linkistä.

Iida Rauma vieraili Ylen aamussa:

Voittaja selviää Runebergin päivänä

Runeberg-palkinto on avoin kaikille suomalaisille kaunokirjallisille teoksille. Se on jaettu tähän mennessä 36 kertaa. Palkintosumma on 20 000 euroa, jonka maksavat yhdessä sanomalehti Uusimaa ja Porvoon kaupunki.

Voittajan valitsee raati, johon kuuluvat kirjailija Johanna Hulkko, kriitikko Vesa Rantama ja kirjallisuustoimittaja Camilla Lindberg.

Voittaja julkistetaan Runebergin päivänä 5.2.2023.

Kuka on oma suosikkisi? Keskustelu ehdokkaista on auki 8.12.2022 kello 23 asti.

Oikaisu 10.12. klo 16.45. Jutussa luki alun perin, että raadin lukemista kirjoista olisi ollut viime vuonna kolmeneljäsosaa miesten kirjoittamia. Oikea luku on runsaat 40 prosenttia.

Suosittelemme sinulle