Hyppää sisältöön

Opiskelijat jonottavat lääkäriin jopa 70 päivää Tampereella – selvitimme, missä mättää

Tampereella opiskelijoiden odotusaika lääkärille vain kasvaa, vaikka jononpurkuun on annettu lisärahaa. YTHS:n alueylilääkäri toivoo pikarahoitusten sijaan pitkän aikavälin suunnitelmaa.

Pääsy YTHS:n vastaanotolle voi pahimmassa tapauksessa viedä jopa kolme kuukautta. Opiskelija Aatu Korhonen kertoo, miten joutui kriittisessä tilanteessa turvautumaan yksityiseen lääkäriin. Video: toimittaja Katri Tapola, kuvaaja Helmi Holopainen / Yle
Katri Tapola

Tampereen yliopistossa opiskeleva Aatu Korhonen tietää omakohtaisesti, miltä tuntuu, kun hoitoon pääsy on hidasta.

– Mielenterveyden haasteet ja loppuunpalaminen osuivat kohdalleni. Kun huomasin sen olevan masennuksenomaista, lähdin hakemaan apua.

Korhonen kertoi vuoden takaisesta kokemuksestaan Ylelle keväällä. Sen jälkeen pääsy lääkärin vastaanotolle on hidastunut entisestään.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n omien tilastojen mukaan odotusaika on keskisellä palvelualueella kasvanut kaksi viikkoa toukokuusta.

Kun Korhonen haki apua, olisi psykiatriselle sairaanhoitajalle pitänyt jonottaa kaksi viikkoa. Mielialalääkitystä varten tarvittavaa lääkäriaikaa joutui keväällä odottamaan kaksi kuukautta, marraskuussa keskimäärin 70 vuorokautta.

Avun Korhonen haki tuolloin yksityiseltä puolelta, maksoi 117 euroa ja sai reseptin mieliala- ja unilääkkeille.

Nyt Aatu Korhoselle kuuluu hyvää. Hän kuitenkin palaa pohtimaan vielä vuoden takaista aikaa.

Miten pahaksi masennusoireet olisivat voineet kehittyä, jos hän olisi odottanut apua kaksi kuukautta pimeässä syksyssä?

Tamperelainen opiskelija Aatu Korhonen sanoo miettivänsä päivittäin, kuinka paljon hänenkaltaisiaan tapauksia on ja miten he pärjäävät. ”Mikä on tie ulos heidän tilanteestaan?” Kuva: Helmi Holopainen / Yle

”Jos löytyy yhtään puskuria, varmasti sitä käytetään”

Kasvatustieteitä opiskeleva Aatu Korhonen pitää ääntä parempien terveyspalveluiden puolesta opiskelijoille paitsi oman kokemuksensa kautta, myös tamperelaisia yliopisto-opiskelijoita edustavan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan TREYn hallituksen jäsenenä. Hallituksessa Korhonen vastaa terveysasioista.

Hän sanoo, että opiskelijoilla on mennyt luotto omaan palveluntarjoajaansa.

Tilanne on herättänyt opiskelijoita kysymään, miksi palvelusta pitää maksaa, kun sieltä ei saa hoitoa. Vuonna 2022 opiskelijoiden maksama terveydenhoitomaksu on 71,60 euroa.

Aatu Korhosen mukaan monet opiskelijat käyttävät nyt julkista tai jopa yksityistä terveydenhuoltopalvelua saadakseen apua.

– Jos löytyy yhtään puskuria yksityisten terveydenhuoltopalveluiden käyttöön, niin varmasti sitä käytetään, jotta apua saa nopeasti.

YTHS: Hoitotakuusta pidetään kiinni

YTHS:n keskisen alueen yleisterveyden alueylilääkäri Marjo Kuortti ymmärtää kritiikin, mutta sanoo, että hoitotakuu saadaan silti täytettyä.

YTHS:n hoitoprosessin mukaan hoito alkaa hoidontarpeen arvioinnin jälkeisellä tiimipuhelulla. Tilastojen mukaan yhteys opiskelijaan otetaan pääsääntöisesti viikon sisään yhteydenotosta, käytännössä usein parin päivän sisällä.

Palvelujärjestelmän parantaminen vaatisi alueylilääkärin Marjo Kuortin mukaan pitkän aikajänteen työtä. Kuva: Helmi Holopainen / Yle

YTHS:llä on yhteensä viisi palvelualuetta: eteläinen, itäinen, keskinen, läntinen ja pohjoinen. Tampere kuuluu keskiseen alueeseen.

YTHS:n verkkosivujen seurannan mukaan keskisen palvelualueen yleislääkärin vastaanotolle pääsyyn kului ajanvarauksesta esimerkiksi lokakuussa 76 vuorokautta. Toukokuuhun verrattuna odotusaika oli paisunut 20 päivää. Marraskuussa odotusaika lyhentyi vajaalla viikolla, silloin vastaanottoa piti odottaa 70 päivää.

Tilanne on erilainen keskisen alueen sisälläkin eri tiimien välillä.

Muilla alueilla lääkäriaikaa odotellaan noin 30 päivää.

Marjo Kuortin mukaan tilanne on vaikea.

– Palveluiden kysyntä on siinä määrin suurta, että meillä ei ole mitään resursseja vastata siihen, Kuortti sanoo.

Taustalla korona, toimintatapauudistus ja lääkäripula

Hoitoonpääsyn hitaudelle ei ole olemassa yksiselitteistä selitystä. Taustalla on muun muassa ammattikorkeakouluopiskelijoiden tulo YTHS:n palveluiden piiriin noin kaksi vuotta sitten, jolloin tuli paljon myös uusia työntekijöitä.

Suuri kuormitus YTHS:n terveyspalveluihin tuli myös koronan myötä.

– Koronatilanne eristyksineen ja kaiken kaikkiaan ahdistavana asiana melkeinpä räjäytti mielenterveyden palveluiden kysynnän, johon ei ollut osattu varautua, Kuortti lisää.

Keskisen alueen omista lääkäreistä kolme on nyt pitkillä vapailla ja sijaisuuksiin on ollut vaikea saada lääkäreitä.

Kysyntä kolminkertaistunut

Vaikein tilanne keskisellä alueella on Kuortin mukaan yleislääkäreiden pitkissä vastaanotoissa, jotka on tarkoitettu mielenterveyden ongelmien hoitoon.

Tällä hetkellä psykologiajat menevät tammi-helmikuun vaihteeseen, psykiatreille 1–2 kuukauden päähän.

Kysyntä on vuoden 2019 tasoon verrattuna yli kolminkertaistunut.

Vaikein tilanne on mielenterveyshoidossa. Kysyntä on vuoden 2019 tasoon verraten yli kolminkertaistunut. Kuva: Helmi Holopainen / Yle

Tilanteeseen on kyllä haettu ratkaisuja. YTHS sai sosiaali- ja terveysministeriöltä syyskuussa mielenterveydenhoidon jononpurkurahaa 2,6 miljoonaa euroa.

Keskisellä alueella rahalla pystyttiin lisäämään yleislääkärikäyntejä vuokralääkäreiden etävastaanotoille, tarjoamaan 125 opiskelijalle lyhyt ensivaiheen tuki psykiatriselle sairaanhoitajalle, 20 opiskelijalle lyhytterapia ja 30 psykiatrin käyntiä.

Lisäraha tuo hetkellistä helpotusta, mutta Marjo Kuortin mukaan rahoituksen lyhytjänteisyys vaikeuttaa töiden järjestämistä.

– Seuraavan vuoden budjetti varmentuu kovin myöhään, joten riittävän aikainen työntekijäresurssien suunnittelu on hankalaa.

Mitä tilanteelle pitäisi nyt tehdä?

Ensimmäinen askel kohti ratkaisua olisi Aatu Korhosen mukaan myöntää, että järjestelmä vaatii korjausta.

– YTHS-laissa rahoitusmallissa on elementti, joka ei jousta. Siihen tarvitsisi saada enemmän kysyntää vastaavaa joustoa.

Käytännössä kun kysyntäpiikki kasvaa, pitäisi siihen reagoida niin, ettei vaikeita jonotilanteita syntyisi.

Korhonen pitää yksinkertaisimpana ja helpoimpana ratkaisuna palveluseteliä.

– Jonojen alkaessa syntyä, voitaisiin tehdä palvelusetelisuihkutusta ja käyttää ostopalvelua lisäksi.

Hänen mukaansa työtä tilanteen parantamiseksi tehdään nyt yhteistyössä muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan Tamkon ja Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n kanssa.

Aatu Korhonen ehdottaa palveluseteliä purkamaan jonoja. TREYn hallitus haluaa tehdä tilanteen parantamisesta opiskelijoiden pääteeman kevään eduskuntavaaleihin. Kuva: Helmi Holopainen / Yle

Alueylilääkäri Marjo Kuortti katsoo, että palvelujärjestelmän voisi uudistaa.

Lääkärien työaikaa pitäisi varata paremmin juuri sellaisiin työtehtäviin, joihin lääkäriä tarvitaan.

– Yksi mietittävä asia olisi sairaanhoitajien palkkaaminen YTHS:lle. Terveydenhoitajat ja psykiatriset sairaanhoitajat osaavat omat asiansa hyvin, mutta sairaanhoitajat voisivat hoitaa nimenomaan heille sopivia tehtäviä.

Lisäksi hän toivoisi, että yhteistyö eri terveyspalveluiden kesken lisääntyisi.

– Nyt kukin pyrkii taakan alla varjelemaan omaa tonttiaan, kun resurssit ovat vähissä lähes joka puolella. Miten hyvinvointialueet tässä tulevat muuttamaan tilannetta, jää nähtäväksi.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta 10. joulukuuta kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle