Hyppää sisältöön

Tässä talousvirkamiesten madonluvut seuraaville hallituksille: Edessä 9 miljardin euron kulukuuri, tarvitaan sekä säästöjä että veron kiristyksiä

Valtiovarainministeriön virkamiehet sitoisivat työttömyyspäivärahan keston työssäoloaikaan ja nostaisivat alempia arvonlisäveroja. Poliitikot sanovat ottavansa virkamiesten viestin hyvin vakavasti.

Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät kansliapäällikkö Juha Majasen johdolla oman arvionsa tulevien vaalikausien menosäästöistä ja veron kiristyksistä. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Seuraavilla hallituksilla on edessään sekä miljardien leikkauksia että veronkorotuksia, ennakoi valtiovarainministeriön virkamiesten torstaina julkaistu raportti.

VM:n virkamiesten perinteisen puheenvuoron (siirryt toiseen palveluun) mukaan julkista taloutta pitäisi vahvistaa seuraavan kahden vaalikauden aikana yhteensä yhdeksällä miljardillla eurolla.

Tämä tarkoittaisi, että suomalaisilla olisi edessään nykyistä niukempi vuosikymmen.

Suuremmat, kuuden miljardin euron toimet pitäisi tehdä jo ensi vaalikaudella. Seuraavalle vaalikaudelle jäisi vielä kolme miljardia euroa.

Virkamiesten mukaan vain tämän mittakaavan toimet tasapainottaisivat Suomen julkisen talouden, pysäyttäisivät velkasuhteen kasvun ja kuroisivat melkein umpeen pitkän aikavälin kestävyysvajeen.

Poliitikot joutuvat tekemään seuraavilla vaalikausilla vaikeita valintoja, virkamiehet maalailevat. Tämä johtuu Suomen heikosta julkisesta taloudesta ja pitkän ajan talouskehityksestä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo olevansa kehityksestä hyvin huolestunut. Suomen talouskasvu on ollut heikkoa viimeiset 10 vuotta.

– Olemme irtautuneet tässä muista Pohjoismaista huonolla tavalla alaspäin. Julkisen talouden heikkous on ollut fakta jo pidemmän aikaa. Julkisen talouden merkitys hyvinvointivaltion ja kaiken sen hyvän kannattelijana on kuitenkin hyvin merkittävä, Majanen muistuttaa tiedotustilaisuudessa.

Majanen sanoo, että koetut kriisit ovat korostaneet julkisen talouden tärkeyttä.

– Täytyy olla jonkin verran puskuria, jotta iskuja voidaan ottaa vastaan ja toipua niistä nopeasti. Tästä syystä ajattelemme, että jatkuva velkaantuminen on syytä saada loppumaan, Majanen sanoo.

Virkamiehet hoputtavat poliitikkoja tekemään korjaavia toimenpiteitä nopeasti. Vain näin julkinen talous saadaan takaisin kestävälle pohjalle, uudistetaan julkista hallintoa ja palveluja sekä toteutetaan vihreä siirtymä tehokkaasti.

Listalla päivärahan porrastaminen ja ALV:n kiristykset

Talouskasvun vauhdittamiseksi ja julkisen talouden vahvistamiseksi tarvitaan samaan aikaan sekä rakenteellisia uudistuksia työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä menosäästöjä ja veronkiristyksiä.

Virkamiehet ehdottavat työttömyysturvan uudistamista siten, että ansiosidonnaisen päivärahan kestoa porrastettaisiin työssäoloajan mukaan ja luovuttaisiin ikääntyneitä työttömiä koskevista erityissäännöksistä.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös lisää työllisyyden kohentamiseksi. Tuottavuutta taas parantaisi tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoituksen kasvattaminen.

– Mikään yksittäinen uudistus ei ratkaise yksin meidän talouden ongelmia vaan niitä tarvitaan laajalla rintamalla. Pelkillä rakenteellisilla uudistuksilla kuutta miljardia ei pysty kattamaan näin nopeassa ajassa, joten yli puolet tulee suorista sopeutustoimista, VM:n talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja korostaa.

Virkamiehet katsovat, että nykyisissä alennetuissa arvonlisäverokannoissa olisi varaa tiukennuksille, kun etsitään lisää verotuloja. Yleinen tavaroiden ja palveluiden arvonlisävero on 24 prosenttia, mutta esimerkiksi ruoalla sekä ravintola- ja majoituspalveluilla on alhaisempi vero.

Työn verotuksen kiristämisestä virkamiehet eivät sen sijaan innostu.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen (vas.), talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen sekä kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri Leena Mörttinen julkistamassa virkamiespuheenvuoroa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Kaikki suuret menokohteet säästötalkoissa

Kajanojan mukaan julkisen talouden vahvistaminen tulee haittaamaan ihmisten arkea ja yritysten toimintaa lyhyellä aikavälillä.

– Pitkällä aikavälillä näistä toimista on kuitenkin suuri hyöty, ilman vahvistamista ei pärjätä. Mikään suuri menokohde ei voi jäädä tämän ulkopuolelle, oli se sitten sosiaali- ja terveysmenot, sosiaaliturva tai koulutus, Kalanoja sanoo.

Suomalaisten ikääntyminen lisää menoja ja heikentää jatkossakin julkista taloutta.

Ikävien talouspäätösten lykkääminen tarkoittaisi virkakunnan mukaan sitä, että myöhemmin tarvittaisiin vielä suurempia ja äkkinäisiä säästöjä.

Jos Suomen julkista taloutta ei vahvisteta, hyvinvointivaltion palveluista on entistä vaikeampi pitää kiinni.

Mikäli ehdotettuja toimia ei tehdä, virkamiehet laskevat, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousisi ensi vuosikymmenen alussa jo 85 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että velkasuhde kasvaisi lähes 15 prosenttiyksikköä nykyisestä. Jos toimet tehdään, velka-aste pysähtyisi noin 70 prosentin tuntumaan.

Nykymenoa jatkamalla velkasuhde ylittäisi 100 prosenttia 2030-luvun jälkipuoliskolla.

Lue myös: Ministeriön virkamiehet ehdottavat suomalaisten arjessa tuntuvaa kulukuuria – ”Aluksi kirpaisee”, sanoo ekonomisti

Purra kuvailee hätähuudoksi, Orpon mielestä vakava varoitus

Päättäjät ottavat virkamiesten viestin hyvin vakavasti.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) toivoo, että kaikki puolueet näkevät, miten poikkeuksellisen vaikeaan tilanteeseen Suomi on päätymässä ennen kaikkea siksi, että maamme ikääntyy.

– Tarvitsemme lisää työvoimaa, parempaa työllisyyttä, myös säästöpäätöksiä, mutta ennen kaikkea toimia talouskasvulle, Saarikko toteaa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan puolue jakaa ministeriön tavoitteen julkisen talouden vahvistamisesta seuraavilla vaalikausilla. Lindtman antaa kuitenkin kritiikkiä sopeutuksen kohdistumisesta etupainotteisesti ensi vaalikaudelle.

– Tätä täytyy harkita tarkkaan. Pitää katsoa, millainen askellus tässä talouden raamissa otetaan muualla Euroopassa. Pitää varoa, ettemme tule leikanneeksi sitä kasvua ja työllisyyttä, joka viime kädessä on se kestävin tapa saada julkinen talous tasapainoon, Lindtman sanoo.

Katso, miksi valtionvelka on ongelma meille kaikille:

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvailee ministeriön puheenvuoroa eräänlaiseksi hätähuudoksi. Purran mukaan perussuomalaiset on sitoutunut laittamaan julkisen talouden kuntoon kahdessa vaalikaudessa. Tämä tehdään pistämällä menokohteet tärkeysjärjestykseen.

– On selvää, että nyt vaaditaan kovia toimia. Tätä ei tehdä siksi, että numerot näyttäisivät hyvältä, vaan siksi että hyvinvointijärjestelmää ei voida enää pitää pystyssä tulevaisuudessa, jos menot ja tulot ovat näin epätasapainossa, Purra sanoo.

Perussuomalaiset on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan miljardin säästöjä vuosittain ja valtion taseen parantamista toisella miljardilla. Julkiseen sektorilin tehtäisiin säästöjä turhaa toissijaista hallintoa karsimalla.

Puolue jättäisivät leikkausten ulkopuolelle sosiaali- ja terveydenhuollon, sosiaaliturvan, koulut sekä poliisin ja muun turvallisuuden.

Purran mukaan veronkorotuksia ei pysty täysin välttämään nykytilanteessa. Kiristyksillä ei kuitenkaan saisi heikentää kansalaisten ostovoimaa, veroja kerättäisiin mieluummin esimerkiksi säätiöiltä.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä virkamiehet ovat antaneet vakavan varoituksen siitä, että Suomen talous ja hyvinvointi ovat ajautumassa kohti haaksirikkoa.

– Tähän on saatava muutos, me olemme esittäneet oman keinomme, mitä pitäisi tehdä.

Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan 4+4 miljardin euron sopeutusta kahdeksassa vuodessa. Mittakaava on siis sama kuin ministeriön esityksessä. Kokoomuksen listalla ovat leikkaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja asumistukeen.

– Näillä toimilla työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Kun on enemmän töitä, on vähemmän menoja ja enemmän tuloja, Orpo laskee.

Kokoomus keräisi myös miljardin verran enemmän ympäristö-, terveys- ja haittaveroja. Orpo on vakuuttunut, että nykyisestä yli 80 miljardin vuosibudjetista löytyy säästökohteita.

Alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen ei saa Orpolta tukea, koska kotitaloudet tuskailevat jo ruokalaskujen ja muiden kulujen nousun kanssa.

Päivitetty kello 14.30: Juha Majasen ja Lauri Kalanojan kommenteilla ja kello 17.20 Annikan Saarikon, Riikka Purran, Petteri Orpon ja Antti Lindtmanin kommenteilla.

Suosittelemme sinulle