Hyppää sisältöön

Kymmenen kysymystä sähköstä: auton sisätilaa ei kuulu sähköpulassa lämmittää, pakastimen ruoat kestävät lyhyen sähkökatkon

Työ- ja elinkeinoministeriön, Marttaliiton ja Kelan asiantuntijat vastasivat kansalaisten lähettämiin kysymyksiin sähköstä ja sähkökatkoihin varautumisesta.

Marttaliitto muistuttaa juomaveden tärkeydestä kotivaraa kerätessä.
Hannele Muilu

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) keräsi suomalaisilta kysymyksiä sähköstä, energiansäästöstä ja sähköpulasta. Kysymyksiä tuli yli sata. Yle näytti suorana verkkotilaisuuden, jossa asiantuntijat vastasivat kysymyksiin. Tilaisuuden voi katsoa jutun lopussa olevasta linkistä.

Kysymyksiin sähkömarkkinoista ja sähköjärjestelmän toiminnasta vastasivat ylitarkastaja Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä voimajärjestelmän käytön johtaja Tuomas Rauhala kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

Sähkötilanteen vaikutuksista ihmisten arkeen kertoivat Marttaliiton kehittämispäällikkö Salka Orivuori, Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski, Kelan ryhmäpäällikkö Kirsi Metsävainio ja Verohallinnon johtava veroasiantuntija Sami Varonen.

Keräsimme tähän vastaukset kymmeneen kysymykseen.

1. Mitä sähköpula tarkoittaa?

Tuomas Rauhala, Fingrid: Sähkön irtikytkennät täytyy aloittaa, jos se on ainoa keinoa pitää yllä sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapaino.

Pitkän pakkasjakson aikana sähkön käyttö voi kasvaa niin, että kapasiteetti ei riitä kattamaan käyttöä. Pystymme kuitenkin ennalta vielä viestimään tarpeesta säästää sähköä, jolloin sähkökatko pystytään mahdollisesti vielä välttämään.

Toinen sähkökatkon mahdollisuus on häiriö jollain tuotantolaitokselle. Sähkökatkon tarve voi tällöin kehittyä tunneissa, jolloin siihen on vaikeampi varautua.

Sähkön säästämisessä on saatu erinomaisia tuloksia. Tehdyt 7–10 prosentin säästöt pienentävät todennäköisyyttä, että tarvittaisiin sähkökatkoja.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan talven sähkötilannetta ei pidä ylidramatisoida.

2. Mistä saadaan tietoa sähkökatkojen alkamisesta?

Tatu Pahkala, TEM: Fingridillä on tärkeä rooli sähkökatkojen aloittamisessa. He näkevät tiukan tilanteen ensin ja heillä on paras näkemys seuraavasta päivästä. Fingridissä havaitaan iltapäivällä, että seuraavana päivänä on tulossa tiukka tilanne.

Sähköstä voi syntyä pulaa etenkin sähkön kulutuksen huippuaikoina aamulla kello 8-10 ja iltapäivällä. Kun katkon ajankohta tulee lähemmäs, korostuu jakeluverkkoyhtiöiden ja heidän viestintänsä rooli.

3. Toimiiko joukkoliikenne sähkökatkojen aikaan? Saako bensapumpuilta bensaa? Toimiiko puhelin?

Tuomas Rauhala, Fingrid: Asia on jakeluverkkoyhtiöiden vastuulla. Ne pyrkivät kohdistamaan sähkökatkot niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa. Jos tilanne menee tiukaksi, katkoja voi käytännössä kohdistua myös joukkoliikenteeseen.

1-2 tunnin sähkökatkojen aikana puhelin ja netti toimivat.

4. Miksi turhaa sähkönkulutusta kuten kauppojen valomainoksia ei rajoiteta?

Tuomas Pahkala, TEM: Kuka määrittelee, mikä on turhaa? Luotamme mieluummin siihen, että jokainen tietää, mikä on turhaa, kuin että opastettaisiin käsiohjauksella. Säästöjen kokonaisuus koostuu aika pienistä puroista.

5. Onko kaikki sähköntuotantokapasiteetti käytössä?

Tatu Pahkala: Käytännössä kaikki kynnelle kykenevät laitokset ovat tuottamassa sähköä. Joitakin voimalaitoksia on varattuna häiriötilanteisiin. Kysyntä on niin kova, että kaiken tuotannon kannattaa olla käytössä.

6. Miten kotona pitää varautua sähkökatkoon?

Salka Orivuori, Marttaliitto: Sähkökatkojen takia tulisi varautua pärjäämään kolme vuorokautta, niin että varastossa olisi vettä ja ruokaa koko perheelle. Ruoka voi olla samaa kuin tavallisestikin syödään, mutta sen pitäisi riittää 72 tuntia. Lisäksi tarvitaan radio, taskulamppuja ja pattereita.

Nämä tärkeät asiat pitäisi sijoittaa niin, että ne löytyvät helposti pimeässäkin.

Omatoiminen varautuminen on tärkeää myös siksi, että viranomaiset voivat keskittää apua eniten tarvitseville.

7. Kuinka paha sähkökatko on jääkaapin ruuille?

Salka Orivuori, Marttaliitto: Jos sähkökatko kestää pari tuntia, ruoat säilyvät aika hyvin. Pakastimen ja jääkaapin ovia ei kannata avata turhaan. Jos katko on pidempi, voi laittaa lämpömittarin jääkaappiin ja seurata miten lämpö alkaa nousta. Pakastin pitää kylmää hyvin. Kun katko päättyy, voi haistaa ja maistaa, onko ruoka syömäkelpoista.

8. Saako auton sisätilaa lämmittää?

Päivi Suur-Uski, Motiva: Auton sisätilanlämmitin on sähkösyöppö. Se tuplaa auton esilämmityksen sähkönkäytön, On suotavaa, että kiristyvän talven hetkinä yritetään välttää käyttöä silloin, kun sähköstä uhkaa tulla pulaa.

Sähköauton lataus kannattaa painottaa yöaikaan ja välttää huippukulutushetkiä aamussa ja illansuussa.

9. Mitä kodinkoneissa pitää ottaa huomioon sähkön kannalta?

Päivi Suur-Uski, Motiva: Kodinkoneiden hankinnassa on hyvä katsoa energiamerkintöjä ja verrata energiatehokkuutta.

Sähkön kulutuksen kannalta tärkeitä ovat oikeat käyttötavat ja energiatehokkuusvinkit sekä säännöllinen puhdistus.

10. Miten rahat riittävät sähkölaskuun?

Sami Varonen, Verohallinto: Ensi vuoden verotukseen on säädetty sähkövähennys. Tammi–huhtikuun sähkölaskut lasketaan yhteen ja yli 2000 euroa menevästä osasta saa vähennystä 60 prosenttia.

Vähennys muistuttaa kotitalousvähennystä. Nopeimmin alennuksen saa hakemalla muutosverokorttia.

Kirsi Metsävainio, Kela: Pienituloiset voivat hakea väliaikaista sähkötukea. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät voi saada verovähennystä tulojen puuttumisen takia. Veroetu koskee tammikuun alun ja huhtikuun lopun välisiä sähkölaskuja.

Sähkön hinta nousi heinä-syyskuussa jopa 60 prosenttia viime vuodesta

Näin kansalaisille aiotaan maksaa tukia sähkölaskujen maksamiseen – hallituksen linjaukset valmistuivat

Suosittelemme sinulle