Hyppää sisältöön

Viisi kuvaparia paljastaa: Suomen halutuin kaupunki on käynyt läpi valtavan muutoksen

Kaupunkikuva muuttuu väistämättä, mutta katsaus historiaan voi auttaa ymmärtämään mullistusta. Viisi kuvaparia näyttää suuren muutoksen siinä, miltä Tampere näyttää.

Museokeskus Vapriikin tutkijan Antti Liuttusen mielestä paras tapa ymmärtää kaupunkikuvan muutosta on katsoa menneisyyteen.” Juuri tästä syystä valokuvien merkitys on valtava.” Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

Tampere on etenkin viime vuosien aikana kehittynyt ja kasvanut vauhdilla. Rantatunneli, ratikka ja Tampereen areena ovat paitsi herättäneet paljon keskustelua, myös muokanneet kaupunkikuvaa merkittävästi.

Ratikka tai areena eivät ole ainoita hankkeita, joiden seurauksena Tampere on muuttanut ulkomuotoaan. Monet tutut elementit, rakennukset ja maisemat ovat saaneet muuttua uuden edessä jo yli vuosisadan ajan.

Kadonneet kaunottaret ja Cocktail á la Manhattan

Museokeskus Vapriikin tutkijan Antti Liuttusen mukaan Tampereen kaupungin historiasta voi erottaa pari selkeää taitekohtaa. Niistä ensimmäinen oli 1900-luvun vaihteessa, jolloin Tampere kasvoi erittäin voimakkaasti.

– Tuolloin teollisuus laajeni, ja väkiluku peräti kaksinkertaistui vuosikymmenen aikana, Liuttunen kertoo.

Keskustaan nousi koristeellisia, uusrenessanssisia rakennuksia ja jugend-taloja, jotka leimasivat Tampereen kaupunkikuvaa vuosikymmenien ajan.

Mustavalkoinen kuva Tampereen Keskustorilta 1900-luvun vaihteessa. Kuvassa paljon ihmisiä torialueella, ja kolme pikkupoikaa kävelemässä kohti kameraa.
Tampereen Keskustori kuvattuna syksyllä 2022. Kuvan laidassa näkyy kulkevan myös ratikka.
Commercen talo valmistui niin kutsutulle Jugendtorille vuonna 1899. Vanha kuva on 1900-luvun vaihteesta, uusi vuodelta 2022. Tutkija Antti Liuttusen mukaan kaupunkikuvalle on tyypillistä kerroksittaisuus, eli eri aikakausien esimerkkejä on olemassa samanaikaisesti. Kuvat: Werner Mauritz Gestrin ja Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa valmistuivat myös monet nyt jo kadonneet kaunottaret, kuten Hämeenkadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijainnut Blomin talo ja Satakunnankatua komistanut luterilainen rukoushuone.

Näitä rakennuksia ei enää ole, mutta huonomminkin voisi olla. 1930-luvulla Tampereella suunniteltiin uutta asemakaavaa, jonka yhteydessä järjestettiin suunnittelukilpailu. Sen voitti suunnitelma nimeltään Cocktail á la Manhattan.

– Suunnitelmassa olisi purettu Keskustorilta kaikki muut rakennukset, paitsi kirkko, teatteritalo ja kirjastotalo, Liuttunen kertoo.

Jos suunnitelmaa olisi noudatettu tarkalleen, Keskustori saattaisi tänä päivänä olla siis hyvinkin erinäköinen.

Mustavalkoinen kuva Tampereen Kalevasta vuonna 1958.
Korkealta otettu kuva Tampereen Kalevasta. Ruoho ja puut ovat vihreänä, ja keskellä kuvaa kulkee punainen ratikka.
Kalevassa maisema oli huomattavasti avarampi vuonna 1958. Kirkkokin valmistui vasta 12 vuotta myöhemmin, vuonna 1966. Kuvat: Martti L. Laitinen ja Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

Vauhtisokea 1960-luku ja Turun tauti

Toisen selkeän taitepisteen Liuttunen ajoittaa 1960- ja 70-luvuille. Tuolloin Tampereen keskustan vanhat puutalot purettiin, ja kehitettiin uusi asumismuoto, lähiöt.

Väkiluvu kasvoi maaltamuuton myötä koko ajan nopeammin, ja ihmisille täytyi saada asuntoja. Kasvuennusteet olivat valtavia, Liuttunen kuvailee.

– Siinä oli tavallaan yksi syy siihen, minkä takia oli helppo purkaa niitä matalia puutaloja ja rakentaa kerrostaloja tilalle.

Lisää: Vaimolta oli mennä työpaikka, kun mies suojeli vanhoja taloja: ”Liikuin aina ruuvimeisseli mukanani”

Tampereella kärsittiinkin Liuttusen mukaan jonkinasteisesta Turun taudista. Nimityksellä viitataan ilmiöön, jossa kulttuurihistoriallisesti merkittäviä vanhoja rakennuksia puretaan uudisrakennusten tieltä.

– Tampere tavallaan marssi tasajalkaa Turun kanssa siinä taudissa, eli molemmissa purettiin huonemäärässä mitattuna saman verran. Jälkikäteen voidaan kysyä, oliko kaikki loppujen lopuksi aivan pakon sanelemaa, Liuttunen miettii.

Ihmisiä ottamassa aurinkoa nurmikolla Kaukajärvellä. Kuva otettu vuonna 1969, ja sen ajan tyyli myös nähtävillä ihmisten hiuksissa ja pukeutumisessa.
Kesäinen, vihreänä loistava kuva kahdesta nuoresta naisesta ottamassa aurinkoa nurmikolla.
1960-luvulla uudisrakentaminen kiihtyi. ”Aina kun Tampereelle rakennettiin jotain uutta, siitä tehtiin isoja otsikoita, kuinka Tampere jälleen kaunistuu ja komistuu”, Antti Liuttunen kertoo. Kuvassa Kaukajärven kesätunnelmia vuonna 1969 ja 2022, eri kohdista kuvattuna. Kuvat: Matti Selänne ja Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

1960- ja 70-luvuilla vanhaa ei arvostettu samalla tavalla kuin tänä päivänä.

– Silloin iski tietynlainen vauhtisokeus. Kun Tamperetta ja ylipäätään Suomea modernisoitiin, pidettiin uutta ihmeellisenä ja tavallaan hävettiin vanhaa, mennyttä historiaa.

Nykyään ymmärretään myös se, ettei kerran kadotettua saada milloinkaan takaisin.

Antti Liuttunen

Ymmärrys rakennusten kulttuurihistoriallisesta merkityksestä on noista vuosikymmenistä kasvanut. Yhdeksi esimerkiksi Liuttunen nostaa Tampellan tehdasalueen, jossa myös museokeskus Vapriikki toimii.

– Nykyään ymmärretään myös se, ettei kerran kadotettua saada milloinkaan takaisin.

Mustavalkoinen kuva Tampellan tehtaan sisätiloista 1930-luvulla.
Tampereen Tampellan sisätiloja vuonna 2022. Kuvassa näkyy pientä myymälää, myyntitiskiä ja kahviota.
Yksi Tampereen tärkeimmistä maamerkeistä on Tampellan tehdas, jonka tiilien suojissa aloitti toimintansa pellavakehräämö ja -kutomo vuonna 1856. Tampellassa oli myös konepaja. Nykyisin tiloissa toimii muun muassa museokeskus Vapriikki. 1930-luvulla otetun kuvan ottaja tuntematon, vuoden 2022 kuvaaja Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

Rantatunneli avasi korkin

Vapriikin tutkijan Antti Liuttusen mielestä Tampereen toiminta ja kehitys on tänä päivänä niin dynaamista, että sitä ihmetellään valtakunnankin tasolla. Tampereen ”uudelle meiningille” tyypillistä on rohkeus.

– Uusimpia isoja hankkeita arvosteltiin ja vastustettiin voimakkaasti, mutta ne ovat kuitenkin onnistuneet ja osoittautuneet todella toimiviksi ja tärkeiksi. Kyllä se on sellaista hienoa rohkeutta, hän kuvaa.

Liuttuselle itselle merkittävä avainhetki oli rantatunnelin avaaminen.

– Silloin se korkki tavallaan irrotettiin, kun saatiin aikanaan paljon vastustusta herättänyt hanke läpi. Mielestäni se jotenkin symboloi tätä kaikkea.

Mustavalkoinen kuva Tampereen ratapihalta 1920-luvulla.
Tampereen ratapiha vuonna 2022. Etualalla autotie ja junaraiteita, taustalla Tampereen areena ja korkeuksiin kohoavia rakennuksia.
1920-luvun ratapihaa katsoessa ei montaa yhtäläisyyttä nykypäivään löydä. Tampereen areena ja Torni-hotelli nostivat valmistuessaan Tamperetta kohti korkeuksia. Kuvat: Hannu Rantakallio ja Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

Muutoksia on varmasti edessä myös lähitulevaisuudessa. Tampereen kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2040 asti. Kun kaikki tällä hetkellä menossa olevat rakennus- ja suunnitteluhankkeet on saatu toteutettua, näyttää Tampere taas hyvin erilaiselta.

Liuttunen huomauttaa, että kaupunkikuvan muutos tapahtuu usein hitaasti, eikä siihen välttämättä helposti kiinnitetä huomiota omana aikana.

– Tällaista muutosta on kuitenkin hyvä tarkastella ennen kaikkea menneisyyden kautta. Juuri tästä syystä valokuvien merkitys on valtava.

Perjantaina 9. joulukuuta museokeskus Vapriikissa avautuu uusi Tampere ennen ja nyt -näyttely, jossa voi tutustua kaupungin eri alueiden muutoksiin.

Näyttelyn toivotaan lisäävän ymmärrystä paitsi kehityksestä, myös kulttuurihistoriasta ja sen luomasta tamperelaisesta identiteetistä.

– Vaikka ihminen ei tietäisi Tampereen historiasta, mutta näkee tällaisen vanhan valokuvan, niin joko tieten tai tietämättään hän ottaa myös tämän menneisyyden osaksi omaa identiteettiään, ja alkaa arvioida myös tulevaisuutta ja nykypäivää menneisyyden kautta, Liuttunen summaa.

Tampereen kaupunkikuvan muutoksiin on mahdollista tutustua museokeskus Vapriikin perjantaina 9. joulukuuta aukeavassa Tampere ennen ja nyt -näyttelyssä. Näyttely on esillä 5.3.2023 asti.

Mitä jo kadonneita rakennuksia tai paikkoja sinä kaipaat Tampereelta? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 10.12. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle