Ensin juodaan kahvit ja sitten keskustellaan!
Vajaat kymmenen lahtelaista on saanut kirjastolta kutsun tulla keskustelemaan tärkeistä kaupungin asioista. Toisilleen tuntemattomat keskustelijat esittäytyvät etunimellä, hyväksyvät keskustelun pelisäännöt ja alkavat vuoron perään kertoa ajatuksistaan.
Tällä kertaa aiheena on osallistuva budjetointi. Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta on paikalla kertomassa, mitä sana edes tarkoittaa.
Erätauko-keskustelut ovat kirjaston uusi tapa osallistaa asukkaita. Kirjastot ovat puolueettomia foorumeita, joissa on luontevaa järjestää yhteiskunnallisia keskustelutilaisuuksia. Demokratian edistäminen on yksi kirjastolain määräämä tehtävä.
Minun kuntani -demokratiahankkeessa ovat mukana Lahden lisäksi Iitin, Imatran, Heinolan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Orimattilan kirjastot sekä Cultura-säätiö. Erätauko-keskustelujen aiheet vaihtuvat, ja mukaan keskusteluihin voi päästä ottamalla yhteyttä omaan kirjastoon.
Keskustelua ei siteerata tässä jutussa, sillä se on luottamuksellista. Pelisääntöihin kuuluu, että ulkopuoliselle ei kerrota, kuka sanoi mitäkin. Se luo turvallista ilmapiiriä ja mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan vapaasti vain paikalla oleville.
– Tämä oli hyppy tuntemattomaan. En tiennyt, mitä on edessä. Minusta on kuitenkin mielenkiintoista saada tietää, miten kuntalaiset voivat osallistua budjetointiin, sanoo Ilja Ouretski keskustelun jälkeen.
Osallistuvassa budjetoinnissa kuntalaiset saavat ideoida ja ehdottaa kohteita, joita tehdään kaupungin rahoilla. Lahdessa asukkaiden ehdotuksesta on muun muassa istutettu kirsikkapuisto.
Ouretskille jäi vielä vähän epäselväksi, kuinka oma ehdotus pääsisi toteutukseen asti. Silti hän pitää tärkeänä, että kaupunki yrittää saada myös vieraskieliset vähemmistöt mukaan kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon.
– Päättäjien pitää tulla ihmisten luo enemmän. Jokaisella kaupunkilaisella pitäisi olla mahdollisuus saada tietoa lukemalla, kuulemalla ja näkemällä. Ehkä sen jälkeen ihmiset voivat alkaa parantaa omaa elämäänsä kaupungissa, sanoo Ouretski.
Epäluulo viranomaisia kohtaan
Polina Razorilova on asunut Lahdessa vuoden ja sitä ennen muutaman vuoden Helsingissä. Hän ei ole vielä ehtinyt kovin hyvin tutustua Lahteen, mutta ensihavaintojen mukaan hänestä Lahti on nuorten ja opiskelijoiden kaupunki.
– Jos ihminen osallistuu kaupunkikehitykseen ja -elämään, hän kiinnittyy paikkaan paremmin, sanoo Razorilova.
Hän on käynyt Lahdessa Malva-museon sekä yliopiston ja korkeakoulun järjestämissä tapahtumissa.
– Kaipaisin tänne tiloja, joissa ihmiset voisivat kohdata ja vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia yhdessä, sanoo Pietarista Suomeen muuttanut Razorilova.
Suomessa asuvat venäjänkieliset ja maahanmuuttajat yleensä osallistuvat yhteiskuntaelämään vähemmän ja äänestävät muita suomalaisia harvemmin.
Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Anna Sidorova toivoo, että kielivähemmistöt saataisiin aktiivisemmin mukaan politiikkaan, yhteiskuntaan ja paikalliseen kaupunkielämään. Yksi este on tiedotus. Kaikki eivät edes tiedä, miten voi osallistua ja mistä saada tietoa. Toisena ongelmana ovat totutut ajatusmallit.
– Moni epäilee, voiko luottaa siihen, että ääneni oikeasti menee perille. Me olemme oppineet lähtömaassa, että äänet eivät vaikuta mihinkään eikä vaikutusmahdollisuuksia ole, sanoo Sidorova.
Sidorovan mielestä Venäjältä tulleen maahanmuuttajan on opeteltava uudelleen osallistumista ja vaikuttamista uudessa maassa. Myös viranhaltijoiden ja uuden tulokkaan välillä pitäisi syntyä luottamus. Sidorova uskoo, että rakentavalla keskustelulla ja dialogilla luottamus voi syntyä.
Keskustelu antaa voimia käsitellä sotaa
Viime keväänä Anna Sidorova pelkäsi, että suomenvenäläisten keskustelut eivät voi jatkua muiden kanssa.
– Kun aloimme järjestää dialogeja pääkaupunkiseudulla, ensimmäinen kysymys oli, voimmeko enää keskustella ukrainalaisten kanssa, voimmeko keskustella edes muiden kanssa.
Keskusteluja kuitenkin uskallettiin järjestää ja pikkuhiljaa Sidorova huomasi, että keskustelu antoi myös voimia ja toivoa.
– Uskon, että juuri keskustelulla voimme päästä eteenpäin tässä kriisissä, hän sanoo.
Kirjastot lisäämässä demokratiaa
Vaikka periaatteessa kuka tahansa voi sosiaalisen median kautta saada äänensä kuuluviin, se ei silti onnistu kaikilta. Kaikki eivät halua osallistua keskusteluun, jos se on riitelyä ja nokittelua. Myös heikko digiosaaminen tai huono-osaisuus vähentävät osallistumismahdollisuuksia.
Kirjastojen järjestämän Erätauko-keskustelut luovat turvallisen ja rauhallisen keskusteluilmapiirin, jossa jokainen on tasavertainen keskustelija.
– Jo pelkästään se, että minua kuunnellaan ja saan sanoa oman mielipiteeni luo luottamusta lähihallintoon. Minun ajatukseni ja kokemukseni ovat tärkeitä ja minun äänelläni on merkitys, kuvailee hanketyöntekijä Kaisa Halme kuulluksi tulemista.