Hyppää sisältöön

Iittalassa puhalletaan jättimäisiä valaisinkupuja Turun linnaan – lasinpuhaltajamestari: ”Jos tekniikka ei ole hallussa, massa vie tekijän mennessään”

Iittalan lasitehtaalla on saatu valmiiksi ensimmäiset valtavat lasikuvut, jotka tulevat Turun linnan historiallisiin valaisimiin. Valaisinkupuja on räsähtänyt rikki linnassa vuosikymmenien varrella.

Yhden kuvun valmistamiseen tarvitaan useiden ammattilaisten yhteistyötä. Puhaltajat vaihtuvat pillin varressa usein, muuten keuhkot joutuvat liian koville.

– Ei tällaisia ja näin suuria kupuja, tehdä tai puhalleta missään, tokaisee suunnitteleva arkkitehti Tapani Mustonen Senaatti-kiinteistöistä.

Iittalan lasitehtaalla Hämeenlinnassa on työn alla suuria ja raskaita valaisinkupuja, jotka tulevat Turun linnaan. Kuvut ovat halkaisijaltaan noin puoli metriä ja korkeutta niillä on jopa 80 senttimetriä.

Viimeksi näitä noin 25 kiloa painavia lasikupuja valmistettiin tehtaalla vuonna 1994. Sen aikaisia osaajia ei tehtaalla enää ole, joten kupujen tekoa oli opeteltava uudelleen.

Puhaltajamestari Tero Välimaa tutkii pyöreätä valaisinpalloa, johon on synnytetty pieniä ilmakuplia tuhkan avulla. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Jättikupujen teko piti opetella

Osa Iittalan lasitehtaan työntekijöistä ei ollut ikinä edes nähnyt näin isoja tuotteita teossa.

– Olemme joutuneet etsimään oikeita valmistustekniikoita. Enää ei löydy montakaan osaajaa, jotka olisivat aiemmin tehneet näitä, myöntää lasinpuhaltajamestari Tero Välimaa Iittalan lasitehtaalta.

Apua tuli jo eläkkeelle siirtyneeltä puhaltajamestari Heikki Punkarilta. Hän oli ollut apupoikana 70-luvun alussa, kun Iittalassa tehtiin kupuja.

Syksyllä pidettiin yksi harjoittelupäivä, jossa tietotaitoa siirrettiin seuraavalle tekijäpolvelle.

– Tässä painitaan hyvin ison lasimäärän kanssa. Puhalluspillin päässä on noin 25 kiloa lasia. Jos tekniikka ei ole hallussa, massa vie tekijän mennessään, selittää Välimaa.

Katso Yle Hämeen aluetv:n 2 minuutin uutisjuttu Turun linnan valaisinkupujen valmistuksesta.

Sisustusarkkitehti Carin Bryggman suunnitteli 50-luvun puolessa välissä Turun linnaan lukuisia erilaisia valaisimia. Bryggman toimi Turun linnan sisustusarkkitehtina yli 40 vuoden ajan. Suuri osa linnan kalusteista, valaisimista ja vitriineistä on hänen suunnittelemiaan.

Puhaltajien keuhkot eivät riitä

Nyt Iittalassa tehdään valtavia lasikupuja, jotka tulevat Kuningattaren saliin ja päälinnan aulaan. Lasikupuja on kahta mallia, pyöreitä ja sylinterinmuotoisia.

Iittalan tehdashallissa yhden kuvun tekoon menee vajaat puoli tuntia. Tekijätiimissä on parhaimmillaan 7–8 ammattilaista. Prosessin aikana puhaltajat vaihtuvat pillin varressa usein, muuten fysiikka joutuu liian koville. Välillä on pakko käyttää apuna paineilmaa, kun ihmiskeuhkot eivät enää riitä.

– Lasin lämpötilan hallinta menee sitä vaikeammaksi, mitä enemmän on massaa. Tällaisissa äärimassoissa lämpötilanvaihtelu on erilaista verrattuna siihen, mitä normaalituotannossa tehdään, selvittää Tero Välimaa lasinvalmistuksen haasteita.

Suunniteleva arkkitehti Tapani Mustonen sanoo, että uusien lasikupujen valmistusta pohjusti mittava työtapojen, värin ja jopa ilmakuplien tutkimustyö. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Arkkitehti Tapani Mustonen ilahtuu silminnähden, kun hänen eteensä tuodaan löytö Iittalan tehtaan arkistoista. Siinä on puisten lasimuottien alkuperäiset piirustukset.

– Tämä on suomalaista kulttuuriperintöä, designia ja osaamista alusta loppuun asti. On hyvä, että Iittalassa päästään harjoittelemaan, tekemään ja ylläpitämään perinnettä myös näillä lasikuvuilla.

Alkuperäinen puumuotti haettiin museosta

Kuningattaren salin alkuperäinen puumuotti löytyi läheltä. Se oli ollut vuosikymmeniä esillä Designmuseo Iittalassa. Kuiva puumuotti sai liota pitkään vedessä, ennen kuin se uskallettiin ottaa käyttöön.

– Puumuottia pitää liottaa vedessä, jotta se kestää kuumaa lasia, Tero Välimaa tietää.

Koko lasikupuprojekti alkoi jo yli pari vuotta sitten. Ensin etsittiin ja selviteltiin kaikki dokumentit, jotka suurien lasikupujen tekemiseen vuosikymmenten varrella liittyi.

Oikean värisen lasimassan luomiseen meni paljon aikaa. Sen piti olla juuri oikeanlaista, hieman kellanvihreää ja täynnä pieni ilmakuplia.

– Linnalle valaisinkupuja on puhallettu aiemmin vuosina 1957, 1961, 1973 ja 1994. Näiden puhalluserien välillä on pieniä eroja, vaikka täällä Iittalassa on laseista reseptit, myöntää Tapani Mustonen.

Suuria, sylinterinmuotoisia valaisinkupuja tehdään Iittalassa tällä kertaa 20 kappaletta. Kuva: Yle / Lassi Lähteenmäki

Nykyään valaisinkupuihin tehdään ilmakuplia ripottelemalla tuhkaa kuuman lasipallon päälle. Aiemmin lasimassan sekaan uskallettiin heittää puupalikoita.

Turun linnassa valaisimia hajoaa aika ajoin

Sylinterinmuotoisia kupuja tehdään Iittalassa tällä kertaa 20 kappaletta ja pallonmuotoista 15 kappaletta. Turun linnassa pitäisi pärjätä niillä taas jonkin aikaa.

Joskus linnassa rikkoutuu arvokkaita, suupuhallettuja raskaita lasikupuja.

– Hajoamisia tapahtuu yleensä siten, että jossain tilaisuudessa esimerkiksi roudarin valaisintanko tai vastaava ottaa ja kopauttaa valaisinkuvun hajalle. Tämän takia tarvitaan uusia kupuja, selittää Tapani Mustonen.

Suosittelemme sinulle