Hyppää sisältöön

Aleksi Win, 28, tuli hoitamaan vanhuksia Suomeen kuukausi sitten ja laulaa jo Mattia ja Teppoa – tällaisia työntekijöitä havittelee koko Eurooppa

Kynnyskysymys on, kuinka maahanmuuttajataustaiset sote-alan osaajat viihtyvät Suomessa.

Myanmarista kotoisin oleva 28-vuotias Aleksi Win viihtyy Kiihtelysvaaran rauhassa ja hiljaisuudessa. Matti ja Teppo ovat hänen suosikkiartistinsa. Video: Ari Haimakainen / Yle

Lähihoitajaopiskelija Aleksi Win, 28, on tullut reilu kuukausi sitten Suomeen. Nuori mies on iloinen ja sosiaalinen. Hän puhuu haastattelussa suomea.

– Haluan tehdä työtä Suomessa ja auttaa ihmisiä. Olen koulutukseltani sairaanhoitaja.

Kokenut sairaanhoitaja työskenteli ennen Pohjois-Karjalaan Kiihtelysvaaran muuttoaan seitsemän vuotta hoivakodissa Singaporessa.

– Olen opiskellut Myanmarissa sairaanhoitajaksi. Tulevaisuudessa toivon saavani Suomen kansalaisuuden.

Tarve on 20 000 hoitajaa ulkomailta

Aleksi Winistä ja muista hänen kaltaisistaan toivotaan yhtä ratkaisua Suomea riivaavaan hoitajapulaan. Suomeen tarvittaisiin noin 20 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ulkomailta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Määrä kattaisi 10 prosenttia hoitajavajeesta.

– He eivät ole ainoa ratkaisu ongelmaan, mutta yksi tärkeä kysymys on, saammeko rakennettua heille elämän sellaiseksi, että he viihtyvät ja jäävät Suomeen, toteaa johtava asiantuntija Katri Niskanen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Niskanen kuuluu työryhmään, joka on asetettu ratkomaan hoitajapulaa.

Kaikille tarjolla vakituinen työpaikka

Win työskentelee ja asuu pienessä Kiihtelysvaaran taajamassa noin puolen tunnin ajomatkan päässä Joensuusta. Työ vanhusten hoivakodissa on sujunut hyvin, ja vastaanotto on ollut kaikin puolin positiivinen.

– Myanmarilaiset ovat voimavara, ja heistä on erittäin positiivinen kuva. He ovat ystävällisiä, ahkeria ja motivoituneita työntekijöitä, toteaa palvelujohtaja Hannele Komu Siun sotesta.

Pula työntekijöistä on huutava koko maassa.

– Tarjoamme heille kaikille vakituista työtä, kun kaksivuotinen oppisopimuskoulutus on päättynyt, Komu sanoo.

Win ja 38 muuta myanmarilaista saapuivat Pohjois-Karjalaan nopeutetulla aikataululla, koska vuoden verran etäyhteydellä suomea opiskelleista kiinnostuivat muutkin.

– Muutama ehti työllistyä Suomeen muille alueille, Komu kertoo.

Siun soten palvelujohtaja Hannele Komu kertoo, että kansainvälinen rekrytointi vaatii työnantajalta resursseja ja aktiivisuutta. Kuva: Ari Haimakainen / Yle Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Kielitaito on pullonkaula

Hoitajatuonti Suomeen ottaa vasta ensiaskeliaan. Ajantasaista tilastotietoa aiheesta ei ole, mutta oleskelulupatilastojen mukaan maahanmuuttajataustaisten terveydenhuoltoalan asiantuntijoiden määrä Suomessa on enemmän kuin kaksinkertaistunut tänä vuonna.

Valtion tavoitteena on omilla toimillaan vauhdittaa kansainvälisiä rekrytointeja.

Yksi ratkaistava kysymys on ulkomaisen osaamisen tunnustaminen.

– Tätä kysymystä täytyy tarkastella kriittisesti. Meillä on jo nyt Suomessa osaavia ihmisiä, joilla on lähtömaassa hankittu koulutus, sanoo Katri Niskanen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalaan Siun soteen saapuneilla myanmarilaisilla on kaikilla kotimaassa suoritettu tutkinto. Joukossa on sairaanhoitajia ja jopa lääkäreitä. Nyt he opiskelevat Suomessa lähihoitajiksi.

EU- ja ETA-alueilla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen sujuu kohtuullisen hyvin. Mutta kolmansissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen on ongelmallista.

Lähtömaan tutkinnon tunnustamisen ja Suomessa vaadittavan osaamisen lisäksi yksi pullonkaula on kielitaito.

Kiihtelysvaaran hoivakodissa työskentelevä Aleksi Win ymmärtää ja puhuu suomea jo melko hyvin, mutta aivan kaikki kommunikointi ei vielä suomeksi onnistu. Apuun otetaan englanti, joka taipuu nykyisin myös yhä useamman ikäihmisen suussa.

– Oleskelulupien täytyy hoitua sujuvasti eikä perheen yhdistäminen saa olla liian vaikeaa, toteaa Niskanen.

Hoitoalan palkka ei välttämättä riitä perheen yhdistämiseen.

Aleksi Win työskentelee oppisopimuskoulutuksessa vanhusten hoivakodissa Kiihtelysvaarassa, jossa asuu yhteensä 36 ikäihmistä. Kuva: Ari Haimakainen / Yle Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Nuori sinkku on jumissa pikkukylässä

Aleksi Win on ahkera ja motivoitunut. Vuosi sitten etäyhteydellä alkaneet suomen kielen opinnot jatkuvat töiden jälkeen ja koulupäivinä.

Elämä 700 asukkaan pikkukylässä on hyvin erilaista kuin se oli kotimaassa Myanmarissa tai Singaporessa.

Win kertoo pitävänsä rauhasta ja hiljaisuudesta.

– Mutta missä on aurinko? Suomen aurinko on kadonnut, Win nauraa ja kertoo pitävänsä lumesta ja haaveilevansa taitoluistelusta.

Yksi ongelmakin elämään mahtuu. Kiihtelysvaarasta ei pääse viikonloppuisin millään Joensuuhun. Bussit kulkevat vain arkisin.

– Haluaisin tavata ystäviäni, käydä ravintolassa ja keilaamassa. Olen sinkku, Win kertoo.

Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu ajokortin suorittaminen.

Win on tällä hetkellä tyytyväinen elämäänsä. Ikävää äitiä ja sisaruksia kohtaan hän lieventää viestein ja puheluin, jotka eivät aina onnistu, koska kotimaan verkkoyhteydet ovat epävakaat.

Epävakaa on myös Myanmarin tilanne. Maa on ajautunut poliittiseen, taloudelliseen ja humanitaariseen kriisiin. Tästä aiheesta Aleksi Win ei halua puhua enempää.

Aleksi Win harmittelee sitä, että Kiihtelysvaarasta on vaikea päästä Joensuuhun tapaamaan ystäviä. - Haluaisin käydä viikonloppuisin syömässä ravintolassa, mutta bussit eivät kulje. Kuva: Lucas Holm / Yle

Kansainvälisen rekrytoinnin on oltava eettisesti kestävää

Kolmansista maista tulevasta työvoimasta käydään kovaa kansainvälistä kilpailua länsimaissa.

Valtio haluaa tukea vain eettisesti kestävää rekrytointia.

– Tekeillä on muun muassa tarkistuslista työnantajien käyttöön ja lisäksi suunnitteilla kahdenvälisiä sopimuksia lähtömaiden kanssa.

Työvoimaa ei rekrytoida maista, joissa on muutenkin vähän hoitajia.

– Rekrytoinnin on oltava eettisesti kestävää myös henkilön itsensä kannalta. Jos ulkomailla sairaanhoitajaksi pätevöitynyt henkilö ei pääse riittävän nopeasti tai sujuvasti sairaanhoitajaksi Suomessa, ei tilanne ole hänen kannaltaan perusteltu, toteaa Katri Niskanen TEM:stä.

Suomi käyttää maailman terveysjärjestö WHO:n tekemää listausta, jossa on luokiteltu maat, joista ei ole eettisesti kestävää houkutella työntekijöitä.

– Se on meille tärkeä tietolähde. Toki tilanne ei koskaan ole mustavalkoinen, mutta aina on pyrittävä järjestelyyn, josta on kaikille osapuolille hyötyä.

WHO:n listalla on pääasiassa Afrikan maita. Aleksi Winin kotimaa Myanmar ei ole listalla.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 12.12. klo 23:een asti.

Suosittelemme sinulle