Hyppää sisältöön

Historiallisten viihderomaanien suosio kasvaa taas – yli miljoona kirjaa myynyt Kirsti Manninen tietää, mikä innostukseen on syynä

Maailman nykytila on lisännyt kiinnostusta historiaan ja samaan aikaan lukijat kaipaavat eskapismia. Monet kirjailijat ammentavat kirjoihinsa aiheita lähiympäristönsä historiasta.

Kirsti Mannisen eli Enni Mustosen uusi romaanisarja sijoittuu Mäntsälän Alikartanoon. Kuva: Jari Kovalainen / Yle
Miia Gustafsson

Kirsti Manninen, eli kirjailijanimeltään Enni Mustonen, lakaisee tottuneesti Alikartanon portaita lumesta. Mäntsälän Nummisten kylässä sijaitseva kartanomuseo on hänelle tuttu paikka. Manninen on asunut kartanon naapurustossa jo vuosikymmenten ajan, ja hän perehtyi seudun historiaan jo parikymppisenä kirjoittaessaan Mäntsälän historiikkia.

– Silloin jo kävi mielessä, että joskus voisi kirjoittaa tästä romaanin.

Nyt 70-vuotiaana sen aika on koittanut. Mannisella on työn alla uusi romaanisarja Rouvankartanon tarinoita, joka kertoo Alikartanon elämästä ja ennen kaikkea Hedda-Noorasta, joka emännöi tilaa.

Viime vuosien aikana monet historiallista viihdettä kirjoittavat kirjailijat ovat löytäneet aiheensa lähiympäristöstään. Esimerkiksi Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarja sijoittuu kirjailijan kotikaupunkiin Turkuun ja Riikka-Maria Rosenberg ammentaa oman kartanonsa historiasta.

Kirsti Mannisen mielestä lähiympäristöstä kirjoittaminen on luontevaa.

– Kirjailijan on helppo sijoittaa tarina maailmaan, jonka nykyisyyden tuntee hyvin. Myös vanhat kerrokset ja historia ovat siinä läsnä.

Kirsti Manninen on pitänyt kesäisin kahvilaa Alikartanon vanhassa päärakennuksessa. Tänä talvena sisätiloissa tehdään remonttia. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Vaikka Alikartano on tuttu paikka Manniselle, on hän joutunut tekemään paljon taustatutkimusta. Hän on lukenut Hedda-Nooran kirjeenvaihtoa sekä tutkinut ja tarkistanut lukuisia yksityiskohtia 1700-luvun lopun kartanoelämästä. Alikartano kuului Nordenskiöldin suvulle, josta löytyy paljon tietoa.

– Onneksi Hedda-Nooran käsiala on niin selkeää, että kirjeitä on suhteellisen helppo lukea.

Naisten kirjoittamia tarinoita naisista väheksyttiin

Kirsti Manninen on kirjoittanut lähes koko uransa naisten tarinoita. Historiallisten viihderomaanien pääosassa ovat lähes poikkeuksetta naiset.

Kun Kirsti Manninen aloitti kirjailijanuransa 1980-luvulla, naisten kirjoittamiin ja naisista kertoviin romaaneihin suhtauduttiin vähätellen.

– Ne laitettiin heti viihdehyllyyn, jolla oli silloin eri merkitys kuin nykyään. Jos mies kirjoitti historiallisen romaanin miessankareista, se oli heti vakavaa, tärkeää kirjallisuutta, Manninen muistelee.

Kirsti Manninen eli Enni Mustonen aloitti historiallisten viihderomaanien kirjoittamisen jo 1980-luvulla. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Lukijoita viihdekirjallisuudella on kuitenkin ollut aina. Etenkin Laila Hirvisaaren ja Kaari Utrion romaanit olivat suosiossa aiemmilla vuosikymmenillä.

Kirsti Manninen eli Enni Mustonen on jo vuosikausia ollut myydyimpiä kotimaisia kirjailijoita. Mustosen kirjoja on myyty eri formaateissa kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Se on Suomen mittakaavassa huikea luku. Etenkin Mannisen edellinen sarja Syrjästäkatsojan tarinoita oli hyvin suosittu. Sitä on myyty noin 800 000 kappaletta.

Esimerkiksi Suomen suurimmassa äänikirjapalvelussa Bookbeatissa Enni Mustonen oli tänä vuonna kuunnelluin kotimainen kirjailija.

Viihdekirjallisuus tarjoaa pakokeinon ahdistavasta maailmantilanteesta

Historiallisten viihderomaanien suosio on notkahduksen jälkeen taas kasvanut viime vuosina ja siihen löytyy syy maailmantilanteesta.

Koronapandemia sai ihmiset kuuntelemaan äänikirjoja entistä enemmän. Historiallisten romaanien selkeä ja kronologinen kerronta sopii hyvin kuunneltavaksi, vahvistaa Otavan kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Antti Kasper.

– Äänikirjaformaatissa toimii juonivetoinen kerronta sekä sarjalliset sisällöt. Historialliset kirjasarjat ovat kaikkea tätä, ja siksi ne ovat olleet räjähdysmäisesti kasvaneen äänikirjamarkkinan suurimpia voittajia. Kun kuuntelija koukuttuu sarjan yhteen osaan, hän kuuntelee mieluusti saman tien koko sarjan.

Viihdekirjallisuuden suosiosta kertoo myös se, että muun muassa Enni Mustosen ja Kaari Utrion varhaistuotannosta tehdään äänikirjoja.

Lisäksi koronan ja nykyisin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama ahdistus ja pelko saavat ihmiset hakemaan kirjallisuudesta eskapismia.

– Historiallinen romaani tarjoaa mahdollisuuden edes hetkeksi matkustaa jonnekin kauas pois kaikista tämän päivän huolista ja murheista, toteaa kustannuspäällikkö Antti Kasper.

Monissa kotimaisissa historiallisissa viihderomaaneissa käsitellään myös Venäjän vallan aikaa ja sotia, joten niistä saa myös tietoa menneistä ajoista.

– Kun eletään historiallisia aikoja, niin historialliset romaanit alkavat selkeästi kiinnostaa ihmisiä, summaa Kirsti Manninen.

Kirsti Manninen on myös lainatuimpia kirjailijoita. Hänen tuotantonsa on niin valtava, ettei hän itsekään ole pysynyt mukana julkaisumäärissä.

– Kyllä niitä taitaa olla yli toista sataa, kun otetaan mukaan lastenkirjat ja tietokirjat.

Kirjoitusvaiheessa Enni pääsee irti

Vaikka Kirsti Manninen on tehnyt kymmenittäin historiaan sijoittuvia kirjoja, tekee hän jokaista kirjaa varten perusteellisen taustatutkimuksen.

Uutta romaanisarjaa varten hän on perehtynyt paitsi Alikartanon historiaan, myös pieniin arkisiin yksityiskohtiin. Hänen oli selvitettävä muun muassa, millaisessa puvussa naiset ratsastivat 1700-luvun lopulla.

– Kysyn aina neuvoa historioitsijoilta. Minulle kerrottiin, että silloin oli jo olemassa hameita, joissa oli halkiot, ikään kuin housut. Hedda- Noora oli innokas ratsastaja ja tiesin, ettei pitkiä metsäisiä matkoja voi ratsastaa naisten satulassa. Se olisi liian vaarallista.

Kirsti Manninen osaa kuvata uskottavasti entisajan arkea. Taustalla kuvittaja Pirkko Kanervan maalaus Alikartanosta. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Ensimmäinen osa Rouvankartanon sarjasta on vielä viimeistelyvaiheessa, sillä kirjan on määrä ilmestyä huhtikuussa.

Mannisella on jo mielessään koko sarja pääpiirteittäin. Juonenkäänteiden ja faktojen ympärille punoutuu tarkasti historiaa kuvaava tarina. Manninen tunnetaan etenkin siitä, miten hän saa menneisyyden arjen muuttumaan eläväksi kirjan sivuilla.

Suurimman osan ajasta vie taustatyö. Itse teksti syntyy nopeasti.

– Kun Kirsti on ensin tehnyt perusteellisen taustatyön, Enni pääse valloilleen kirjoitusvaiheessa.

Voit kuunnella Kirsti Mannisen ajatuksia kirjailijan työstä Miksi kirjoitan? -audiosarjassa, jonka on toimittanut Miia Gustafsson.

Suosittelemme sinulle