Vapaamielisempi kannabispolitiikka valtaa tilaa Euroopassa.
Saksa aikoo ensimmäisenä maana hakea nykyistä sallivammalle kannabislinjalle siunausta Euroopan komissiolta (siirryt toiseen palveluun). EU:n talousmahtinakin tunnetun maan kanta voi vaikuttaa myös Suomeen.
Toistaiseksi Suomi on yhä linjaltaan tiukkojen maiden joukossa, asiantuntija arvioi.
Selvitimme, millaista kannabispolitiikka on eri puolilla Eurooppaa.
Kokeiluja on käynnissä Euroopan monessa kolkassa
Jos Saksan uudet lakiesitykset hyväksytään maan parlamentissa, täysi-ikäiset saisivat pitää hallussaan kymmeniä grammoja viihdekäyttöön tarkoitettua, kuivattua kannabista.
Väkiluvultaan EU:n suurimman maan hallitus haaveilee kannabiksen myynnin ja kotikasvatuksen laillistamisesta. Myynti tapahtuisi vain tietyistä, lisensoiduista liikkeistä ja olisi valtion tiukassa kontrollissa.
Edelleenkään kannabista ei saisi tuoda maahan. Saksa ei vielä osaa arvioida, riittääkö kotimainen kannabis vastaamaan kysyntään.
Muutkin kuin Saksa hakevat kannabispolitiikkaansa muutosta.
Vapaan kannabispolitiikan edustajaksi mielletyllä Alankomailla on käynnissä kokeilu (siirryt toiseen palveluun), jonka tarkoitus on, että kannabista aletaan tuottaa laillisesti viihdekäyttöön. Nykyisin valtion luvalla kannabista myyvät coffee shopit joutuvat hankkimaan kauppatavaran pimeiltä markkinoilta.
Sveitsiin on perustettu Euroopan ensimmäiset, lailliset kannabispellot. Moni sveitsiläiskaupunki suunnittelee kokeilevansa kannabiksen laillista myyntiä osana tieteellisiä tutkimuksia.
Sveitsin ja Alankomaiden toimia yhdistää se, että ne molemmat ovat kokeiluja. Tarkoitus on selvittää kannabiksen tuotannon laillistamisen hyötyjä ja haittoja.
Suurin merkitys on kuitenkin Saksan mahdollisella käännöksellä. Saksa on väkiluvultaan EU:n suurin maa, ja toteutuessaan Saksan kannabispolitiikan uudet tuulet voivat kantautua muuallekin.
Matkassa on kuitenkin yksi iso mutta.
Kansainväliset sitoumukset voivat vesittää suunnitelmia
Valtioiden huumausainepäätöksiä rajoittavat kansainväliset sopimukset.
THL:n erityisasiantuntijan Sanna Kailannon mukaan EU-komission linjaus Saksan politiikkaan voi näyttää suuntaa kannabispolitiikan kehitykselle myös muualla Euroopassa.
– Saksa näyttää olevan ensimmäinen maa, joka aikoo kolkutella komission rajoja mahdollistamalla kannabiksen laillisen kaupan, Kailanto summaa.
Maltalla ja Luxemburgilla oli (siirryt toiseen palveluun) samankaltaisia suunnitelmia kuin Saksalla, mutta maat maltillistivat niitä EU-lakien rikkomisen pelossa.
– Nyt maat ovat sallimassa käytön ja kotikasvatuksen, mutta eivät kaupallista myyntiä, Kailanto kertoo.
Suunnitelmien tyssäämistä lakien rajoihin pelkäsi myös Saksa, joka liennytti suunnitelmiaan. Maa aikoi alun perin sallia myös maahantuonnin, mutta nyt sen esitetään olevan jatkossakin kiellettyä.
EU-komissio ei ole vielä saanut Saksalta virallista pyyntöä käsitellä maan huumelinjaa, koska laki on keskeneräinen.
– Komissio ei voi kommentoida poliittisia julistuksia tai lakiluonnoksia. Kun lainsäädäntö hyväksytään, komissio tutkii sen yhteensopivuutta EU-säännöstön kanssa, komissiosta kerrotaan.
EU-lait ja YK:n sopimukset yrittävät kitkeä laitonta huumekauppaa ja -rikollisuutta. Osa sopimuksista on hyvin vanhoja, esimerkiksi YK:n huumausaineyleissopimus on laadittu 1960-luvulla.
Kansainväliset sopimukset edellyttävät muun muassa huumeiden kaupan, välityksen, hankkimisen ja maahantuonnin kriminalisointia.
Oikeustieteen apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta huomauttaa, että osa laeista on säädetty silloin, kun huumeisiin suhtauduttiin jyrkästi.
Jos valtioiden asenteet kannabista kohtaan muuttuvat, voisiko sopimuksia muuttaa?
Hyttisen mukaan sopimuksien muuttaminen olisi äärimmäisen vaikeaa, koska valtioiden näkemyksissä on niin suuria eroja.
Apulaisprofessori uskoo, että muutos lähtee valtioista. Ne testaavat, kuinka paljon sopimukset joustavat.
– Jos valtiot kokevat sen järkeväksi päihdepolitiikaksi, ne saattavat sopimuksista huolimatta löysentää huumausainekontrollia, Hyttinen puntaroi.
EU-mailla on oma erityispiirteensä: Schengen-alue ja sen takaama vapaa liikkuvuus.
Tietyissä rikoksissa, muun muassa huumausainerikoksissa, EU-jäsenmaiden rikoslainsäädännön tulee olla linjassa muiden jäsenmaiden kanssa.
– Jos siellä on yksi välistävetäjämaa, se vesittää muiden maiden lainsäädäntöjen tehon, Hyttinen kuvaa.
Hän huomauttaa, että eri EU-valtioiden tähänastiset kannabispolitiikan kevennykset eivät ole johtaneet esimerkiksi päihdeturismin hallitsemattomaan lisääntymiseen.
Näin Euroopan maat suhtautuvat kannabikseen
Osassa EU-valtioista minkään huumausaineen käyttö ei ole koskaan ollut rikollista. Näin on esimerkiksi Tanskassa.
Kannabiksen käyttö on edelleen rangaistavaa yli puolessa EU- ja Schengen-maista.
Useimmissa maissa huumeiden hallussapito on periaatteessa lailla kiellettyä, mutta jotkut maat katsovat omaan käyttöön tarkoitetun kannabiksen hallussapitoa sormien läpi.
Malta otti hetki sitten ison harppauksen kannabiksen täyden laillistamisen suuntaan. Vuodesta 2021 alkaen maltalaiset ovat saaneet kasvattaa kotioloissa neljää kannabiskasvia. Julkisella paikalla saa pitää hallussa seitsemää grammaa kuivattua kannabista, kotona sitä saa olla 50 grammaa.
Omaan käyttöön tarkoitetun kannabiksen hallussapito ei ole rikos myöskään Sveitsissä.
Portugalissa ja Espanjassa pienen, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun kannabismäärän hallussapidosta selviää yleensä huomautuksella. Espanjan poliittisista puolueista moni tukee kannabiksen täydellistä laillistamista.
Alankomaissa käytäntö on, että vaikka huumausaineiden hallussapito on rangaistavaa, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetusta tai hyvin pienestä määrästä kannabista ei rangaista.
Alankomaissa kannabistuotteiden myynti on sallittua ainoastaan lisensoiduissa coffee shopeissa, joiden tulee noudattaa laissa määritettyjä, tiukkoja ehtoja. Laittomasti kannabista kauppaaville voi rapsahtaa vuosia vankeutta.
Kannabispolitiikka Euroopassa on kuitenkin vielä tällä hetkellä tiukkaa verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
Yhdysvaltojen vapaamielisimmissä osavaltioissa kannabiksen käyttö ja kaupankäynti on käytännössä lähes vapaata.
– Yhdysvallat maana ei ole koskaan sallinut kannabiksen viihdekäyttöä, kansainväliseen päihdepolitiikkaan perehtynyt THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto huomauttaa.
Eteläamerikkalainen Uruguay oli ensimmäinen maa, joka loi kannabikselle lailliset markkinat vuonna 2013. Kanada seurasi perässä ja salli kannabiksen vähittäismyynnin vuonna 2018. Kauppa on kuitenkin voimakkaasti säänneltyä.
Afrikan ja Aasian maat ovat tyypillisesti suosineet tiukkaa linjaa kannabispolitiikassa.
Aiemmin kovia tuomioita jaellut Thaimaa teki vastikään täyskäännöksen: maa laillisti kannabiksen kasvatuksen ja hallussapidon.
Miten Suomessa?
Suomen kannabispolitiikka on eurooppalaisittain verrattuna melko tiukkaa: Kannabiksen käyttö on rikos, josta käyttäjä voi saada sakot tai enimmillään puoli vuotta vankeutta.
Kailanto ei usko, että Suomi on ensimmäisten joukossa tekemässä muutoksia politiikkaansa.
– Minun mielestäni tämä on enemmän sukupolvi- kuin puolueasia. Kun äänestäjäkunta ja poliitikot alkavat nuortua, mekin olemme varmasti tämän keskustelun edessä, THL:n erityisasiantuntija arvioi.
Vihreät on puolueista ainoa, joka on nostanut kannabiksen laillistamisen valmistelun osaksi poliittista ohjelmaansa. Vihreiden mukaan Suomen kannabispolitiikassa pitäisi hyödyntää Saksasta saatuja kokemuksia.
Vuonna 2020 lähes 60 000 kannatusilmoitusta kerännyt kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi hylättiin eduskunnassa. Uuden, kannabiksen laillistamista vaativan kansalaisaloitteen nimien keruu on käynnissä.
Keventämisen taustalla on kantojen pehmeneminen
Kannabispolitiikan keventämiseen on monia syitä, joista yksi on raha. Globaalin kannabismarkkinan kasvuun on ladattu kovia odotuksia. Sen arvon on ennustettu nousevan vuoteen 2027 mennessä jopa yli 80 miljardiin dollariin eli yli 75 miljardiin euroon.
– Ainahan hyvä bisnes havaitaan. Esimerkiksi Yhdysvalloista on lobattu voimakkaasti EU:n suuntaan, ja siellä toimivilla kannabisalan yrityksillä on suuri halu laajentua mantereen ulkopuolelle, THL:n Kailanto sanoo.
Myös valtiot haluavat osansa odotettavissa olevista rahavirroista.
Der Spiegelin (siirryt toiseen palveluun) mukaan kannabiksen myynnin laillistaminen voisi tuottaa Saksalle jopa 4,7 miljardin euron lisätulot. Valtio saisi rahaa muun muassa uudesta kannabisverosta ja säästämällä oikeudenkäyntikuluista.
Kannabiksen käytön dekriminalisointia puolustetaan usein sillä, että päihteitä käyttävien ihmisten rangaistusten poistaminen voisi vähentää päihteiden laittomuudesta aiheutuvia ongelmia. Tuotannon laillistamista taas perustellaan muun muassa sillä, että sen toivotaan hillitsevän pimeää huumekauppaa ja siihen liittyvää rikollisuutta.
Kailanto arvioi, että kannabispolitiikan löyhentymisen takana ovat vapaamielisemmät asenteet.
Asenteiden pehmenemiseen voi vaikuttaa myös se, että kannabiksen käyttö yleistyy: Kun yhä useampi tuntee kannabiksen käyttäjän, ennakkoluulot voivat karista.
– Se on arkipäiväistynyt. Yhdysvalloissa tapahtunut muutos laittoi myös liikkeelle laajemman keskusteluvyöryn.
Vuonna 2020 julkaistu THL:n Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet -raportti (siirryt toiseen palveluun) tukee Kailannon arvioita.
Vuodesta 1992 lähtien tehdyn väestökyselyn mukaan suomalaisten kannabiskannat ovat pehmenneet. Samalla muihin huumausaineisiin suhtaudutaan edelleen kriittisesti.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Kailanto uskoo, että komissiolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin torpata Saksan suunnitelmat, koska kaupankäynnin laillistaminen olisi EU-lainsäädännön vastaista.
Apulaisprofessori Hyttinen on eri linjoilla. Hän ei usko, että EU-komissio asettuu vastustamaan Saksan suunnittelemia muutoksia, jos ne ovat perusteltavissa.
Hyttisen mukaan huumepolitiikka tulee muuttumaan. Ei ehkä vielä lähivuosina, mutta viimeistään lähivuosikymmeninä.
– Ei tarvitse olla kovin kummoinen ennustaja todetakseen, että siirrymme kontrollipolitiikasta sallivampaan suuntaan. Kannabista aletaan kontrolloida kuten alkoholia, ja ongelmat ratkotaan päihdepolitiikalla eikä rikoslailla.
THL:n Kailanto ei lähde arvuuttelemaan päihdepolitiikan tulevia linjoja. Yksi on kuitenkin varma: keskustelu kannabiksesta jatkuu.
Juttua muokattu 9.1.2023 kello 16.46: Tarkennettu kannabissääntelyn keventämiseen pyrkiviä kansalaisaloitteita koskevaa kohtaa. Aiemmin tekstistä saattoi saada virheellisen käsityksen, että molemmat kannabista koskevat kansalaisaloitteet olisivat esittäneet kannabiksen dekriminalisointia. Uudempi kansalaisaloite kuitenkin ehdottaa kannabiksen laillistamista.
