Hyppää sisältöön

Puolustusministeriö puolsi vastikään asevientiä Suomesta Turkkiin, vaikka Turkki oli juuri pommittanut Syyriaa

Ylen tiedon mukaan “vihreää valoa” saaneet ennakkolausuntopyynnöt eivät koske tappavia aseita. Asiantuntija arvioi, että Turkki on monella tapaa riskialtis aseviennin kohdemaa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (vas.) tapasi Turkin puolustusministerin Hulusi Akarin torstaina Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Kuva: AFP / Turkin puolustusministeriö

Puolustusministeriö on puoltanut asevientiin Turkkiin liittyvää ennakkopyyntöä myös sen jälkeen, kun Turkki teki ilmaiskuja Syyriaan marraskuun loppupuolella. Yhden Ylen lähteen mukaan puolustusministeriö antoi viimeisimmän puoltolausunnon aseviennin ennakkolausuntopyyntöön joulukuussa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi torstaina Turkin vierailuaan koskevassa tiedotustilaisuudessaan, että ”viime kuukausien aikana muutama vientihanke Turkkiin on saanut alkuvaiheen vihreää valoa ennakkolausunnon muodossa”.

Ylen tiedon mukaan puoltoja ennakkopyyntöihin on viisi tai vähemmän.

Turkki on vaatinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hakemisen yhteydessä maita purkamaan Turkkia koskevat asevientikiellot. Muodollista vientikieltoa ei ole, mutta Suomi keskeytti uusien lupien myöntämisen loppuvuodesta 2019.

Turkki ei ole vielä hyväksynyt Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Nato-jäsenyyden näkökulmasta Suomen etu on kertoa Turkille, että puolustusministeriö on antanut myönteisiä ennakkolausuntoja asevientihankkeista. Yleensä puolustusministeriö ei kerro suhtautumisestaan lausuntopyyntöihin julkisuuteen tai edes harkittuun vientimaahan.

Puolto on viesti Turkille ja suomalaisyrityksille

Sen lisäksi, että myönteisen suhtautumisen julkistaminen on viesti Turkille, on se viesti myös suomalaiselle aseteollisuudelle. Puoltavat lausunnot kertovat kaikille yrityksille, että Turkkiin saattaa olla jälleen mahdollista tehdä kauppoja puolustusmateriaalista.

Turkki teki tavanomaista laajempia ilmaiskuja Pohjois-Syyrian ja Irakin kurdialueille marraskuun loppupuolella. Turkin iskua luonnehdittiin kostoksi Istanbulissa aiemmin tehdystä terrori-iskusta. Turkki syytti Istanbulin iskusta Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta ja Syyriassa toimivaa Syyrian kurdien aseellista YPG-liikettä.

Turkki on aiemminkin säännöllisesti pommittanut Pohjois-Syyriaa. Se miehittää lisäksi joitakin alueita Pohjois-Syyriassa yhdessä paikallisten liittolaistensa kanssa. Turkki on myös vihjaillut uuden maahyökkäyksen käynnistämisestä.

Vuonna 2019 Suomi ja useat muut EU-maat siis tiukensivat asevientilinjaustaan Turkin osalta. Puolustusministeriö tiedotti lokakuussa 2019, että Suomi on keskeyttänyt uusien asevientilupien myöntämisen Turkkiin. Linjaus johtui Turkin maahyökkäyksestä Pohjois-Syyrian kurdialueille lokakuussa 2019.

Ruotsi tiedotti tämän vuoden syyskuun lopulla, ettei aseviennille Turkkiin ole esteitä. Sikäläinen viranomainen (ISP) kertoi, että esimerkiksi elektroniikan, ohjelmistojen tai teknisen avun vienti on mahdollista.

Lausuntopyynnöissä tuskin on kyse tappavista aseista

Toisen Ylen lähteen mukaan puolustusministeriön puoltamissa ennakkolausunnoissa olisi kyse muista vientilupaa vaativista tuotteista kuin tappavista aseista. Yle ei ole saanut tämän jutun yksittäisten lähteiden tietoihin vahvistuksia muista lähteistä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen arvioi torstaina, että tulevaisuudessa joitakin asevientilupia Turkkiin voidaan myöntää. ”Mutta luvat riippuvat siitä, minkä tyyppisiä lupia suomalaisyritykset mahdollisesti hakevat”.

Puolustusministeriön myönteinen suhtautuminen ennakkolausuntopyyntöön ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita vientiluvan myöntämistä.

Ennakkolausuntojen ja varsinaisten vientilupien harkinnassa kohdemaan lisäksi suuri painoarvo on sillä, mitä puolustusmateriaalia hakemus koskee. Kun puolustusministeriö vastaa ennakkolausuntopyyntöihin, harkinnassa on mukana myös ulkoministeriön arvio ulko- ja turvallisuuspoliittisista näkökulmista.

Yritykset ovat aiemmin vieneet Suomesta Turkkiin esimerkiksi suojausterästä, optiikkaa sekä tarvikkeita erilaisten myrkyllisten kemiallisten, biologisten tai radioaktiivisten aineiden tunnistamiseen.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (vas.) piti etätiedotustilaisuudessaan mahdollisena, että tulevaisuudessa joitakin asevientilupia Turkkiin voidaan myöntää. Kaikkonen Turkin puolustusministerin Hulusi Akarin kanssa Ankarassa torstaina.

Viime vuosina on evätty patruunoiden ja suojausteräksen vienti

Puolustusministeriö eväsi vuoden 2019 lopulla vientiluvan Nammo Lapuan tarkkuusammunnan patruunoiden vientiin. Samoin evättiin vuonna 2021 Miilux-yhtiön hakemus suojausteräksen viennille.

Vuoden 2019 asevientilinjauksen tiukentamisen jälkeen Turkkiin on myönnetty yksi uusi asevientilupa. Patria sai tämän vuoden toukokuussa mahdollisen alihankkijan selvittämistä varten luvan viedä panssaroitujen pyöräajoneuvojen teknologiaa ja piirrustuksia. Kyse ei siis ollut suorasta aseviennistä.

Puolustus- ja ilmailuteollisuuden etujärjestö PIA arvioi kesällä 2021, että kielteiset lupapäätökset tai ennakkolausunnot ovat johtaneet vuosina 2020 – 2021 yli 700 miljoonan euron viennin menetyksiin, jos kaikki vientihankkeet olisivat toteutuneet. Alan teollisuuden toteutunut, vientiluvan alainen asevienti oli vuonna 2020 yhteensä 80 miljoonaa euroa.

Asiantuntija: Turkki on ollut riskialtis aseviennin kohdemaa

Suomi vei viime vuonna aseita 69:ään eri maahan. Suurimmat asevientimaat olivat Euroopassa, mutta jonkinlaista vientiä on myös kauempana oleviin maihin kuten Brasiliaan, Intiaan ja Kanadaan.

Eri maille myydään eri aseita, koska se mitä halutaan ostaa, vaihtelee, aseviennin asiantuntija Kari Paasonen sanoo. Hän tekee jatko-opintoja Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen keskuksessa.

Paasonen ei vielä tiedä, millaisten tuotteiden ennakkolausuntoja on haettu, ja kommentoi siksi asiaa yleisellä tasolla.

Kun jonkin valtion kanssa käydään asekauppaa, se vahvistaa ja kehittää aina ostajavaltion sotilaallisia kykyjä. Samalla asevienti on ulkopolitiikkaa. Siinä vaikuttavat erilaiset asiat, kuten ihmisoikeudet, tai se linkittyykö asevienti konflikteihin tai alueelliseen turvallisuuteen.

Tämän takia esimerkiksi kiväärinpatruunojen myyntiin liittyy eri tavalla ongelmia kuin ei-tappavien tuotteiden myyntiin.

Asevientilupa on Paasosen mukaan tietenkin myös poliittinen viesti siitä, että Suomi katsoo vastaanottavan valtion kyllin vastuulliseksi ja luotettavaksi.

– Historian perusteella Turkki on monella tapaa riskialtis aseviennin kohdemaa. Turkin hyökkäys Syyriaan vuonna 2019 osoitti, että emme voi tietää jatkossakaan, mihin Turkki Suomesta hankkimaansa kalustoa käyttäisi, hän sanoo.

– Jos Turkki päättää ostaa jotain Suomesta, se on katsonut Suomessa valmistetut tuotteet sopivimmiksi tarkoitukseensa. Yhtä hyvin tarpeeseen sopivaa ei välttämättä ole saatavilla muualta.

Nato on sotilasliitto, ja se edellyttää jäseniltään tietynlaista yhteistoimintaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maiden pitäisi olla valmiita myöntämään asevientilupia missä tahansa tilanteessa.

Naton jäseneksi hakeminen tai sotilasliiton jäsenyys voi kuitenkin vaikuttaa asevientien päätöksiin.

– Silloin voi olla myös suurempi kynnys siihen, että tehdään kielteisiä vientilupapäätöksiä, Kari Paasonen sanoo.

Voit keskustella aseviennistä Turkkiin sunnuntaihin 11.12.2022 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Suosittelemme sinulle