Aiheettomat koulupoissaolot ovat olleet kasvussa. Etenkin korona-aikana niiden määrä kasvoi. Ongelman todellista laajuutta ei tiedä kukaan, sillä yhteneväinen tilastointi poissaoloista puuttuu. Elokuun alusta kunnat velvoitetaan lain voimalla tilastoimaan poissaoloja ja vähentämään niitä.
Hollolan Salpakankaan koulussa poissaolojen määrää on käännetty menestyksekkästi laskuun Veturi-nimisellä erityisryhmällä. Ryhmä perustettiin valtion koronatukirahoilla kolmisen vuotta sitten.
Matalan kynnyksen koulutyössä oppilas saa kuroa opintoja kiinni omaan tahtiinsa pitkien poissolojen jälkeen. Ysiluokkalaisella Kami Linikolla oli masennuksen vuoksi yli 300 tuntia poissaoloja, ja koulunkäynnin jatko oli vaakalaudalla.
– Se olisi mennyt siihen, että minut olisi ehkä sijoitettu johonkin laitokseen tai kotikouluun, jos en olisi jatkanut koulunkäyntiä kunnolla, Linikko sanoo.
Nuoret halutaan ottaa paremmin huomioon
Hollolan tavoin lähes joka kunnalla on ollut jokin oma tapansa vastata jatkuvasti kasvavaan poissaolojen määrään. Nyt ongelmaa koetetaan ratkaista lailla. Ensi elokuun alusta kunnat velvoitetaan puuttumaan poissaoloihin.
Tärkeimpänä työkaluna on ennaltaehkäisy. Toimintamallia kehitetään parhaillaan Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeessa. Siihen osallistuu liki 130 koulutuksen järjestäjää eri puolilla maata.
Päijät-Hämeessä pilottityötä tehdään kuudessa koulussa. Jokivarren koulu Orimattilassa on yksi niistä. Sitouttava kouluyhteisötyö-, eli SKY-tunneilla opetellaan noin kerran kuukausssa muun muassa tunnetaitoja ja toisten huomioimista. Seiskaluokkalaisen Veeti Metso sanoo, että oppi on mennyt perille.
– Tunneilla on nyt rauhallisempaa kuin koulun alkaessa elokuussa, hän sanoo.
Valtio tukee kuntia lain toteuttamisessa yhteensä kahdeksalla miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä muistutetaan, että poissaolojen aiheuttamien vaikeuksien korjaaminen jälkikäteen on usein kallista ja tehotonta, ja voi johtaa nuoren syrjäytymiseen. Isoa ongelmaa vastaan lähdetään taistelemaan yksinkertaisin asein.
– Mitä oppilailta ollaan kuultu, on se että heiltä kysyttäisiin mitä kuuluu, moikattaisiin aamulla, ja tarjottaisiin oikea-aikaisesti tukea siihen oppimiseen, sanoo Sitouttava kouluyhteisötyöhankkeen projektikoordinaattori Heli Pätiälä Päijät-Hämeen sivistyspalveluiden seudullisesta kehittämisyksiköstä.
Poissaolojen taustalta löytyy usein mielialaongelmia
Poissaolojen ennaltaehkäisyssä pyritään puuttumaan myös niihin syihin, jotka johtavat poissaolokierteeseen. Asiantuntijoiden mukaan lintsaamisen taustalla on vain harvoin laiskuus, ja useimmiten mielialaongelmat. Vastaavasti kouluun palaamisen kynnys halutaan tehdä mahdollisimman matalaksi. Hollolan Veturi-ryhmä on osoittautunut tässä toimivaksi malliksi. Ryhmäläisten poissaolotuntien määrä on kääntynyt laskuun. Ysiluokkalaisella Emma Vienosella poissaolosaldo nousi yli kahden sadan tunnin. Hän painottaa vertaistuen merkitystä.
– Kaikilla on omat syynsä miksi on ryhmässä. On luotettavat aikuiset jotka osaavat auttaa. Siellä ei ole mitään hätää.