Oulun kaupunginvaltuusto päätti Oulun uudesta kaupunginjohtajasta kokouksessaan maanantai-iltana. Äänestystulos oli äärimmäisen tiukka: valtioneuvoston kanslian strategiaosaston päällikkö Seppo Määttä sai taakseen 34 ääntä, kun taas istuva kaupunginjohtaja Päivi Laajala 33 ääntä. Yhtään tyhjää ääntä ei äänestyksessä annettu.
Määttä kuuli valinnastaan illalla tuoreeltaan Yle Oulun toimittajalta.
– On suuri ilo ja kunnia saada tällainen luottamus, vaikka se äänestystuloksen perusteella niukka onkin. Olen todella iloinen tästä lopputuloksesta, Määttä kommentoi Haikon Kartanosta.
Millaisen kaupunginjohtajan Oulu nyt saa?
– Aktiivisen ja yhteistyökykyisen henkilön, joka ei karta ottaa kontaktia elinkeinoelämän toimijoihin eikä myöskään kuntalaisiin. Olen helposti lähestyttävä kaveri ja uskon tiimihenkeen ja yhdessä tekemiseen. Toivon, että omalla panoksellani voin tuoda uusia ajatuksia ja ideoita Oulun tulevaisuuden kehittämiseen, Määttä sanoo.
Määttä kertoo ilmoittaneensa aiemmin, että voi aloittaa uudessa tehtävässään huhtikuun alussa.
Oulun kaupunginjohtajan pestiin ei ollut hakijaryntäystä – taaskaan
Oulun kaupunginjohtajan valintaprosessiin ehti mahtua monenlaisia vaiheita. Paikka innosti yllättävän vähän nimekkäitä hakijoita.
Tilanne ei muuttunut senkään jälkeen, kun virka pantiin uudelleen auki.
Moni hämmästeli asiaa, mutta yllättäväksi tilannetta ei historian valossa voi luonnehtia.
Vuonna 1999 Oulun kaupunginjohtaja Risto Parjanne lähti Kuntaliiton toimitusjohtajaksi, odotettiin kovanimisiä hakijoita, joita ei ilmaantunut. Uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Oulun elinkeinotoimenjohtaja Kari Nenonen.
Nenosen lähtiessä Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi 2006 hakijoina Oulun kaupunginjohtajan virkaan olivat mm. Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja Lapin maaherra, ex-oikeusministeri Hannele Pokka. Kaupunginjohtajaksi valittiin kuitenkin Oulun apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen.
Pennanen jäi eläkkeelle 2017, ja jälleen oli vähän ulkopuolisia päteviä hakijoita. Loppusuoralle etenivät entinen apulaiskaupunginjohtaja Laajala, talousjohtaja Jukka Weisell, yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ja kaupungin hallinnon ulkopuolelta Marjukka Manninen, joka nykyään toimii Iin kunnanjohtajana.
Kaupunginjohtajaksi valittiin entinen apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala. Laajala voitti äänestyksen toisella kierroksella Weiselliä vastaan äänin 34–33 – samoin luvuin millä Määttä nyt voitti Laajalan.
Oulun kaupunginjohtajan paikkaa ei ole siis vuosikymmenten saatossa kovin suuria hakijamääriä kerännyt koskaan. Syitä on monia.
Poliittista peliä ja oman riskin arviointia
Suomen kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka ei usko, että Oulun kaupunginjohtajavalintojen historia vaikuttaisi hakijoihin valtakunnan tasolla.
– Harva tekee hakupäätöksen perustuen pitkään historiaan vaan enemmän nykytilanteeseen tai ihan lähihistoriaan, sanoo Ikola-Norrbacka.
Valinnoissa on tietysti aina myös paljon poliittista peliä taustalla. Tunnettuja nimiä haluttaisiin saada ehdolle, mutta tärkeintä poliittisten ryhmien kannalta on saada paikkaan sopiva henkilö.
Vuonna 2006 Oulun kaupunginjohtajan paikkaa hakenut entinen oikeusministeri, Lapin läänin maaherra ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka muotoili asian hiljattain näin: ”Oulussa halutaan mielellään kaupunginjohtajakisaan nimekkäitä hakijoita mutta valitaan kuitenkin aina joku tuttu ja turvallinen omasta porukasta.”
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pokela-Sjöblom ei näe asiassa mitään kummallista, koska päätöksenteko asiassa on kuitenkin luonteeltaan poliittista. Hän uskoo, että taustalla on paljon enemmän keskusteluja potentiaalisten hakijoiden kanssa kuin mitä hakijamäärästä voi päätellä.
– Siinä vaiheessa itse kukin hakemista harkitseva on miettinyt, lähteekö näkyvästi hakemaan vai ei. Siitä voisi olla haittaa myöskin nykyisessä tehtävässä, jos ei tulekaan valituksi, sanoo Pekola-Sjöblom.
Oulun kaupunki käytti haussa headhuntereita, mutta hakuun se ei juuri heijastunut.
Toinen syy vähäiseen kiinnostukseen saattaa olla tehtävän kuuden vuoden määräaikaisuus. Vastakkain maanantain äänestyksessä olivat Laajala, jonka nykyinen kausi päättyy kesällä 2023, ja valtioneuvoston kanslian strategiaosaston päällikkö Seppo Määttä, jonka nykyinen pesti päättyy 2024.
Nyt vuonna 2022 Oulussa päteviä hakijoita oli tälläkin kertaa kahdesta hakukierroksesta huolimatta vähän. Ensimmäisen kierroksen 13 hakijasta vain puolet oli kelpoisia. Käänteitä asiaan toi sekin, että entinen apulaiskaupunginjohtaja Matti Matinheikki vetäytyi kisasta ja nyt poliisi epäilee häntä virka-aseman väärinkäytöstä vuosina 2018 ja 2019. Vielä äänestyspäivänä tuli tieto, että Laajalastakin on tehty tutkintapyyntö Matinheikin tapaukseen liittyen.
Kolmas syy voisi olla kunta-alan murros hyvinvointialueisiin siirryttäessä. Tehtävistä kiinnostuneet ovat varovaisia ja katselevat, miten kuntien ja siinä sivussa kunnan- ja kaupunginjohtajien käy.
Hyvinvointialueille on hiljattain rekrytoitu iso joukko hyväpalkkaisia johtajia. Sekin voi vaikuttaa. Mutta ei siinä joukossa toki kovin montaa valtakunnallisesti tunnettua nimeä ole.
Neljäntenä syynä saattaa olla oletus: paikan ajateltiin olevat pedattu Laajalalle. Hän ei tosin virallisesti hakenut paikkaa ensimmäisessä haussa, mutta kun virka pantiin uudestaan auki hakijoiden vähyyden takia, Laajalakin ilmoittautui. Ensimmäistä kierrosta pätevämpiä hakijoita ei kuitenkaan ilmaantunut.
Karkottaako duaalimalli vai onko hakijoiden kyttäily sama ilmiö kuin muuallakin?
Yksi tekijä Oulun kaupunginjohtajapestin laihaan kiinnostukseen voi olla Oulussa käytössä oleva erityinen duaalimalli, jossa kaupunginjohtaja korostetusti johtaa virkakoneistoa ja poliittista koneistoa täyspäiväinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tällä hetkellä tätä luottamustointa hoitaa Mirja Vehkaperä (kesk.)
Suomen kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka pohtii, että malli voi mietityttää osaa hakijoista, mutta toisaalta osa voi nähdä siinä mahdollisuuksia.
– Moni voi kokea sen ajankäytöllisesti helpotuksena, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on täyspäiväinen. Toki vuorovaikutuksen täytyy toimia hyvin ja tiedon täytyy kulkea kaksikon välillä erinomaisesti, sanoo Ikola-Norrbacka.
Hän ei usko, että Oulu olisi nimekkäiden hakijoiden kannalta liian kaukana kaikesta.
– Ei todellakaan ole. Hakeminen ja mahdollinen muuttohalukkuus riippuu uskoakseni enemmän esimerkiksi perhetilanteesta kuin Oulun sijainnista, sanoo Ikola-Sjöblom.
Sinänsä asemien kyttäilyä kaupunkijohtajahauissa on havaittavissa ympäri Suomen.
– Ensimmäisellä kierroksella ei tule hakijoita, odotetaan toista kierrosta ja katsotaan keitä oli ensimmäisen kierroksen hakijoissa ja näin, sanoo Ikola-Norrbacka.
Ennakkoon puntit Määtän ja Laajalan välillä tuntuivat olevan yhtä tasan kuin Weisellin ja Laajalan välillä edellisellä kerralla.
Kisan arvioitiin muodostuvan tiukaksi, jopa niin, että uuden kaupunginjohtajan nimi saattaisi olla kiinni siitä, kuinka monta varavaltuutettua kokoukseen jouduttaisiin kutsumaan.
Toiset arvostivat hallinto-osaamista ja turvallisuutta, toiset ehkä kaipasivat enemmän talousosaamista ja kykyä innostaa toisia.
Ennen ensimmäistä valintakierrosta Laajala itsekin totesi tämän jutun kirjoittajalle, että sellaisia sateentekijöitähän nyt tunnutaan kaivattavan.
Pitkän linjan poliitikko: Päätös on tehty ja mutinat pois
Laajalan takana oltiin vasemmalla puolella salia ja Määtän takana oikealla puolella.
Vasemmistoliiton pitkäaikainen poliitikko, valtiopäiväneuvos Martti Korhonen kiittää Päivi Laajalaa pitkästä Oulun kaupungin eteen tehdystä työstä.
Korhosen mukaan demokratia on kuitenkin nyt puhunut ja mutinat pitää jättää pois.
– Valinta pitää vain hyväksyä ja antaa uudelle kaupunginjohtajalle kaikki se tuki mitä pystytään antamaan, sanoo Korhonen.
Valintaprosessille ja erityisesti sen henkilöitymiselle julkisuudessa yhden hakijan ympärille Korhonen ei kovin hyvää arvosanaa anna.
– Se on varjostanut koko tätä kamppailua kaupunginjohtajan paikasta. Sitä on ollut ikävä katsoa sivusta, sanoo Korhonen.
Medialle Korhonen antaa valintaprosessin käsittelystä kouluarvosanaksi vahvan seiskan.
Voit keskustella aiheesta 13. joulukuuta kello 23 saakka.
Juttua täydennetty kello 21:01 Seppo Määtän ja 22:07 Martti Korhosen kommenteilla.
