Tämänvuotiset valtionpalkinnot on jaettu. Ne jakoi tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio Pikku-Finlandiassa Helsingissä. Palkinnoista päättävät pääsääntöisesti valtion taidetoimikunnat.
Lastenkulttuuri
Lastenkulttuurin valtionpalkinnon saavat Alexandra Mangs sekä Annika Åman intohimoisesta työstään lasten- ja nuortenteatterin parissa. He perustivat asiaan vihkiytyneen Unga Scenkompaniet -teatterin ruotsinkieliselle Pohjanmaalle vuonna 2012.
Mangs ja Åman ovat luoneet jo kymmenen vuoden ajan rajat ylittävää yhteisöllistä teatteritaidetta, joka antaa äänen lapsille ja nuorille, perusteluissa todetaan.
Arkkitehtuuri
Arkkitehtuurin valtionpalkinnon saa arkkitehti ja rakennustutkija Erkki Mäkiö. Hän on tehnyt merkittävän uran vanhan rakennuskannan säilyttämisen, suojelun ja tutkimuksen parissa.
Mäkiö nosti esiin kestävän kehityksen näkökulmia jo 1970–1980-luvuilla. Hänen puheenvuoronsa muun muassa rakennusten teknistymistä vastaan puhutteli palkinnon myöntäjää, Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikuntaa.
Muotoilu
Muotoilun valtionpalkinnon saa professori, tekstiilitaiteilija Kirsi Niinimäki. Hän on omistanut työuransa tekstiiliteollisuuden ja pikamuodin ympäristövaikutusten tutkimiseen ja sen aiheuttamien ongelmien ratkaisuyritysten etsimiseen.
Aalto-yliopiston professorina hän on tuonut esiin suunnittelun, tuotantotapojen ja kuluttajien valintojen monimutkaisia suhteita, perusteluissa sanotaan.
Elokuvataide
Elokuvataiteen valtionpalkinnon saavat ohjaaja, käsikirjoittaja Teemu Nikki ja tuottaja, käsikirjoittaja Jani Pösö.
Nikin ja Pösön töissä yllättävät näkökulmat ja raikas tekeminen yhdistyvät korkeaan taiteelliseen tasoon. Omaehtoinen tuotantotapa ja aiheen käsittely ovat tuottaneet valtavirrasta poikkeavia elokuvia, perusteluissa sanotaan. Nikki ja Pösö tunnetaan muun muassa elokuvista Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia ja Armomurhaaja sekä tv-sarjoista Sekasin ja #Lovemilla.
Mediataide
Mediataiteen valtionpalkinnon saa kuvataiteilija Anni Puolakka. Taiteilija käyttää töissään omaelämäkerrallista ja dokumentaarista materiaalia ja luo niistä vääristävän prisman läpi nähtyjä todellisuuksia. Novellimaisissa videoteoksissa maailmat kääntyvät peilikuvikseen: kyborgit ovat pehmeitä ja äidit metallisia.
Muodoltaan Puolakan teokset asettuvat kuvataiteen, performanssin, teatterin ja elokuvan välimaastoon, ja niille on leimallista monialainen ja harvinaisen luonteva yhteistyö taiteen rajojen yli, perusteluissa sanotaan.
Esittävät taiteet
Esittävien taiteiden valtionpalkinnot menevät koreografi-tanssija Elina Piriselle sekä helsinkiläiselle Q-teatterille.
Elina Pirinen on monialainen, omaehtoinen ja säkenöivä tanssitaiteilija. Itsellisenä koreografina hän on luonut työryhmineen tunnistettavan, kansainväliseen kiinnostukseen nousseen omintakeisen näyttämökielen, perusteluissa todetaan.
Pirisen lähestymistapa on feministisessä, psykodynaamisessa ja seremoniallisessa ruumiillisuudessa sekä liikekielessä. Hänet tunnetaan fyysisesti ja emotionaalisesti vaikuttavista, aistivoimaisista esityksistä, joiden taiteellinen prosessointi on syvällistä ja ilmaisu monikerroksista.
Q-teatteri on freelance-näyttelijöiden Antti ja Leo Raivion sekä Heikki Kujanpään vuonna 1990 perustama ryhmämuotoinen ammattiteatteri. Teatterin kehittyminen sukupolvi-ilmiöstä eri sukupolvia yhdistäväksi, merkitykselliseksi näyttämöksi on perustelujen mukaan pitkän linjauksen tulosta.
Q-teatteri on nostanut suuren yleisön tietoisuuteen joukon maan kiinnostavimpia teatterintekijöitä: Akse Pettersonin, Saara Turusen, Milja Sarkolan ja Juho Mantereen, joka on teatterin uusi taiteellinen johtaja.
Kirjallisuus
Kirjallisuuden valtionpalkinnot menevät kirjailija Kari Hotakaiselle sekä suomentaja Ville Keynäsille ja Anu Partaselle.
Kari Hotakainen on julkaissut 40-vuotisen uransa aikana runoteoksia, romaaneja, lastenkirjoja, nuortenkirjan, näytelmiä sekä kuunnelmia. Hän on uudistanut kirjallista ilmaisuaan ja tarttunut uusiin haasteisiin vuosien varrella.
Hotakainen on rakentanut omintakeisen tyylin, jolle on ominaista hätkähdyttävät kielikuvat, aforistinen lause sekä koomisen ja vakavan limittäminen, palkintoperusteluissa sanotaan.
Ville Keynäs on tehnyt monikymmenvuotisen uran ranskankielisen ja Anu Partanen vastaavasti espanjan- ja ranskankielisen kirjallisuuden suomentajana. Vuonna 2022 ilmestyi Sillan synty, erinomainen yhteissuomennos Maylis de Kerangalin romaanista Naissance d’un pont (2010).
Kokenut, taitava suomentajakaksikko on tavoittanut de Kerangalin polveilevan kerronnan ja hiotun pitkävirkkeisen tyylin loistavasti, perusteluissa sanotaan.
Musiikki
Musiikin valtionpalkinnot menevät muusikko, musiikintekijä Hectorille sekä säveltäjä Riikka Talvitielle.
Hector (oik. Heikki Harma) on suomirockin ja suomenkielisen rocklyriikan uranuurtaja ja suunnannäyttäjä. Yhdessä aikalaistensa Juice Leskisen, Dave ”Isokynä” Lindholmin ja seuraavien sukupolvien suomirokkareiden kanssa hän on ollut luomassa uudenlaista, rajoista ja säännöistä vapaata tekstittämisen ja musiikillisen itseilmaisun kulttuuria.
Hectorin levytetty tuotanto on osa yhteistä laulukirjaamme ja kollektiivista pop-muistiamme, palkintoperusteluissa todetaan.
Riikka Talvitie on ikäpolvensa johtavia suomalaisia säveltäjiä. Hän opiskeli oboensoittoa, sävellystä ja elektronimusiikkia Sibelius-Akatemiassa ja Pariisissa.
Talvitie jatkaa musiikissaan persoonallisella tavalla modernismin parhaita perinteitä. Talvitie on toisaalta kyseenalaistanut säveltäjyyteen – ja laajemmin tekijyyteen – liittyviä konventioita toimimalla poikkeuksellisen aktiivisessa vuorovaikutuksessa esittäjien, säveltäjäkollegoiden ja muiden alojen taiteilijoiden kanssa, perusteluissa sanotaan.
Kuvataide
Kuvataiteen valtionpalkinnon saa kuvataiteilija Jussi Kivi. Hänet tunnetaan runollisesta suhteestaan ympäristöön. Taiteessaan Kivi tutkii syvällisesti ihmisen jälkiä luonnossa ja kaupungissa.
Hän seikkailee piilotetuissa tai unohdetuissa paikoissa ja maisemissa luonnon ja kulttuurin rajoilla. Löytönsä hän esittelee omaperäisinä monialaisina teoksina, perusteluissa sanotaan.
Valokuvataide
Valokuvataiteen valtionpalkinnon saa valokuvataiteilija Hannele Rantala.
Hän on laajentanut pitkäjänteisellä työskentelyllään käsitystämme siitä, mitä valokuvataide voi olla. Rantala kommentoi yhteiskunnallisia ja ajankohtaisia haasteita kauniisti ja runollisesti veikeää huumoria unohtamatta, perusteluissa todetaan.
Monitaide
Monitaiteen valtionpalkinnon saa Pauliina Feodoroff. Hän on jo vuosikymmenien ajan edistänyt aktiivisesti saamelaiskulttuurin asemaa. Feodoroff on toiminut muun muassa elokuva- ja teatteriohjaajana sekä käsikirjoittajana. Pohjoismaisena kuraattorina hänen työnsä on merkittävää esimerkiksi nostaessaan esiin kolonisaation seurauksia, palkintoperusteluissa sanotaan.
Taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinto
Taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon saa Artists at Risk (AR) -toiminta kymmenen vuoden työskentelystä turvaresidenssien parissa. Se on perustelujen mukaan kansainvälisesti ainutlaatuista turvaresidenssien järjestämisessä ja koordinoimisessa uhatuille taiteilijoille.
Toiminnan merkitys on korostunut nyt, kun ukrainalaiset taiteilijat pakenevat hyökkäyssotaa. Myös maanpakoon joutuneet venäläiset ja valkovenäläiset toisinajattelijat tarvitsevat apua, perusteluissa sanotaan.
Taiteen valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena kolmen viime vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta alan hyväksi.