Hyppää sisältöön

Ambulanssit eivät ole päässeet Jorvin sairaalan päivystykseen 10 päivään – johtaja: HUS-alueen päivystykset ovat lähellä täydellistä pysähdystä

Potilaita on jouduttu lähettämään kotiin, vaikka heidän tiedetään tulevan pian päivystykseen takaisin, kertoo HUS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén. Taustalla on hoitajapula.

Leikkaussalihoitaja Carita pesee käsiään ennen leikkaussaliin menoa.
HUS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrénin mukaan potilaita on jouduttu lähettämään kotiin, vaikka heidän oletetaan palaavan pian päivystykseen. Arkistokuva leikkausalihoitajasta heinäkuussa 2020. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Don Lehtinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päivystykset ovat askeleen päässä täydellisestä pysähdyksestä, kertoo HUS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén.

Castrén kutsuu päivystyksiä tällä hetkellä ”toivottomiksi paikoiksi”.

Tilanne on erityisen paha Jorvin sairaalassa Espoossa: Castrénin mukaan sen yhteispäivystykseen ei ole voitu kymmeneen päivään tuoda yhtäkään potilasta ambulanssilla, sillä päivystys on ollut liian täynnä.

Castrén tarkensi myöhemmin Ylelle, että joitakin kiireettömiä potilaita on saapunut päivystykseen ambulansseilla, mutta kaikki kiireellistä hoitoa vaativat ambulanssit on jouduttu ohjaamaan toisaalle viimeisen kymmenen päivän ajan.

Ensihoidossa on hänen mukaansa ollut pahimmillaan 16 kiireellistä potilasta odottamassa ambulanssia, jotta heidät voitaisiin kuljettaa hoitoon muille osastoille.

Potilaiden luovutusajat sairaaloihin ovat pidentyneet. Kun yksi päivystys ei voi vastaanottaa potilaita, muualle suuntaavien ambulanssien ajomatkat pitenevät.

– Se on suoraan ambulanssien resursseista pois. Luovutusajan pitäisi olla 15 minuuttia, mutta nyt se on ollut jopa puolitoista tuntia, Castrén sanoo.

Päivystysten tarkoituksena on tutkia potilas, aloittaa hoito ja saattaa hänet eteenpäin joko jatkohoitoon tai kotiin. Osa potilaista kulkee pois Kela-kuljetuksilla. Castrén kertoo, että niidenkin kanssa on ollut ongelmia, mikä hidastaa järjestelmää entisestään.

– Meidän sairaankuljetustamme kuormittaa Kela-kuljetusten toimimattomuuden paikkaaminen. Potilaat voivat joutua odottamaan Kela-kuljetusta neljästä kuuteen tuntia, jonka ajan he ovat niin sanotusti hyväkuntoisina meillä ja sen aikaa tarvitsevat potilaspaikan.

Potilaita pyöröoven vankeina

Kriisistä kertoo paljon, että päivystyksestä on jouduttu lähettämään kotiin potilaita, joista hoitajat tietävät jo ennalta, että he suurella todennäköisyydellä tulevat pian takaisin.

Castrén kertoo, että on kuitenkin pyrittävä kokeilemaan, pärjäisivätkö potilaat kotonaan, sillä muuten tilaa ei saada vapautettua uusille potilaille.

Tiistaina puolen päivän aikaan päivystyskäyntien arvioitu kokonaiskesto Jorvin vuodepotilailla oli noin 21 tuntia. Castrénin mukaan hoitotarpeiden selvittäminen kestää noin neljästä viiteen tuntia, jonka jälkeen potilas vain odottaa. Pahimmillaan odotus on kestänyt 110 tuntia.

Jorvin päivystyksen ovesta tulee sisään noin 150 potilasta joka vuorokausi. Potilaita ei voi lähettää muuallekaan, sillä paikkoja ei yksinkertaisesti ole, ei edes HUS-alueen ulkopuolella.

Ne potilaat, jotka päivystyksestä pääsevät kotiin, pystytään Jorvissa hoitamaan pitkälti tavoiteajassa.

– Oma mylly pyörii, mutta kenenkään muun mylly ei pyöri. Meillä esimerkiksi muutama päivä sitten Jorvin päivystyksen 31 vuodepaikasta 24 oli miehitetty osastoa odottavilla potilailla. Nuo potilaat odottavat jopa viidettä vuorokautta pääsyä muille osastoille jatkohoitoon, Castrén kertoo.

Odottaminen saa potilaat turhautumaan, mikä puolestaan kuormittaa hoitohenkilökuntaa. Monessa tapauksessa kukaan ei tiedä, milloin jatkohoitoon tarkalleen pääsee.

Kukaan ei tiedä, miten kriisi ratkaistaan

Päivystyskriisin suurimpana syynä on pitkään jatkunut pula sairaanhoitajista. On arvioitu, että hoivatyöhön tarvitaan kymmeniätuhansia käsipareja lisää vain muutamien vuosien päästä.

Hoitajien lokakuun alussa sovitut palkankorotukset eivät ratkaise ongelmaa täysin. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kutsui palkankorotuksia tuolloin ”pelastusrenkaaksi”.

– Päivystysten johtavat henkilöt ovat todella epätoivoisia tällä hetkellä, kun mitään ratkaisua ei näytä kukaan keksivän, Castrén summaa.

Onko sinulla tuoreita kokemuksia HUS-alueen päivystyksistä? Kerro meille

Jos olet asioinut äskettäin HUS-alueen päivystyksessä tai olet siellä esimerkiksi työntekijänä ja haluat kertoa kokemuksistasi, voit vastata aihetta koskevaan kyselyymme alla olevalla lomakkeella. Käsittelemme vastauksia toimituksessa luottamuksellisesti.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat huolissaan tulevan ammattinsa vetovoimasta pitkään jatkuneen hoitajapulan ja hoitoalan työriitojen takia. Moni harkitsee, ettei hakisikaan valmistuttuaan ammattioikeuksia, vaan ryhtyisi opiskelemaan toista alaa. Toimittaja Jani Nivalan haastattelussa Laurea-ammattikorkeakoulun sotealan yhdistyksen puheenjohtaja Carita Törhönen.

Juttua tarkennettu 13.12. kello 19.39: Lisätty Maaret Castrénin tarkennus siitä, että viimeisen kymmenen päivän aikana joitakin kiireetöntä hoitoa vaativia potilaita on viety päivystykseen ambulansseilla, mutta kaikki kiireellisemmät ambulanssitapaukset on ohjattu toisaalle.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 14. joulukuuta kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle