Kahdeksasluokkalainen Urho Haikara suuntaa monesti koulupäivän jälkeen laskettelurinteeseen kavereidensa kanssa. Hän haluaa kehittyä freestyle-laskettelussa, jotta voisi nauttia siitä entistäkin enemmän.
Harrastukseen on kotikaupungissa Jyväskylässä hyvät mahdollisuudet, sillä Laajavuoren laskettelukeskus odottaa vain reilun kymmenen kilometrin päässä keskustasta.
– Laskettelu rauhoittaa. Lisäksi tosi monet kaverit harrastavat sitä, Haikara sanoo.
Mitä isompi kaupunki, sitä paremmassa fyysisessä kunnossa peruskoululaiset tyypillisesti ovat. Asia selviää valtakunnallisista Move-mittauksista, jotka kartoittivat viides- ja kahdeksasluokkalaisten kuntoa syksyn aikana.
Maaseudun kunnissa melkein puolet testatuista oli fyysisesti niin huonossa kunnossa, että se voi haitata terveyttä ja hyvinvointia. Kaupunkimaisissa kunnissa tilanne oli selvästi parempi.
Pitkät automatkat jättävät vähemmän aikaa harrastuksille
Kaupungeissa liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia on enemmän ja ne ovat lähempänä kuin maaseudulla. Moven kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi Jyväskylän ylipistosta uskoo, että se selittää eroja alueiden välillä.
– Täällä kaupungissa on enemmän mahdollisuuksia harrastaa erilaisia lajeja. Maaseudulla voi olla pidempi matka harrastuksiin, miettii myös viidesluokkalainen Elli Komulainen.
Hän asuu Jyväskylässä ja harrastaa jalkapalloa. Siihen löytyy kotikaupungista hyvät mahdollisuudet, sillä jalkapallojoukkueita on monta ja hallejakin useita.
– Myös kavereita on ehkä kaupungeissa enemmän ja lähempänä kuin maalla. Silloin on enemmän virikkeitä ja kavereita harrastuksiin. Maaseudulla pitkät etäisyydet voivat johtaa pitkiin istumisaikoihin autossa vaikka koulu- ja harrastusmatkoilla. Aktiiviseen tekemiseen jää vähemmän aikaa kuin kaupungeissa, Huhtiniemi pohtii.
Peruskoululaisten kunnossa on merkittäviä eroja myös hyvinvointialueiden välillä. Parhaat tulokset löytyvät jälleen yleensä tiheään asutuilta alueilta.
Parhaiten menee Länsi-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joilla molempien ikäryhmien tyttöjen ja poikien tulokset ovat valtakunnan keskiarvoa parempia. Heikoimmat tulokset tulivat Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä, Keski-Pohjanmaalta ja Lapista.
Move-mittauksiin osallistui noin 107 000 peruskoululaista. Mittauksissa testattiin kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.
Oravanpyörä uhkaa, jos koulupäivän jälkeen ei jaksa enää pihalle
Peruskoululaisten fyysinen kunto on kaiken kaikkiaan pysynyt viime vuoden tasolla. Silti tulokset ovat Huhtiniemen mielestä monellakin tapaa huolestuttavia.
Noin 40 prosentilla kaikista testatuista toimintakyky on niin alhaisella tasolla, että se saattaa aiheuttaa haasteita arjen jaksamiseen.
– Koulupäivän jälkeen ei ole energiaa lähteä kavereiden kanssa esimerkiksi pihalle leikkimään. Sohva tai älylaitteet saattavat kutsua illalla. Tässä on riski oravanpyörään, jossa aktiivisuus laskee entisestään, Huhtiniemi kuvaa.
Tuloksista löytyy myönteisiäkin välähdyksiä. Peruskoululaisten kestävyyskunto on heikentynyt pitkällä aikavälillä, mutta lasku on tasaantunut viime vuoden ja tämän vuoden aikana.
Muissa osa-alueissa näkyy Huhtiniemen mukaan vain pieniä muutoksia niiden seitsemän vuoden aikana, jolloin Move-mittauksia on tehty.
– Ylipäänsä muutokset ovat tosi maltillisia tällaisissa väestötason aineistoissa, Huhtiniemi sanoo.
”Liikunnasta tulee tosi hyvä ja vapautunut olo”
Viidesluokkalainen Elli Komulainen kokeili uintia, ratsastusta, voimistelua, tanssia ja jalkapalloa.
Sitten hän halusi keskittyä tavoitteellisesti yhteen lajiin. Suosikiksi valikoitui jalkapallo.
Jalkapallo toi liikuntaan tavoitteita, joiden myötä sen määrä on lisääntynyt. Treenejä on yleensä pari kertaa viikossa ja kesällä pelit päälle.
– Liikunnasta tulee tosi hyvä ja vapautunut olo, jos on ollut kiireitä tai vastaavaa. Sieltä saa myös kavereita, Komulainen kuvaa.
Tyttöjen mittaustulokset heikentyvät selvästi viidennen ja kahdeksannen luokan välillä, mutta poikien kunnossa ei tapahdu juuri muutoksia. Lisäksi pojat täyttävät liikkumissuositukset useammin kuin tytöt, kertoo Tuorein Liitu-tutkimus.
Huhtiniemi ei kuitenkaan vetäisi sukupuolten välisistä eroista kovin suuria johtopäätöksiä.
– Sukupuolten välinen vertailu on haastavaa, koska oppilaat ova murrosiässä, joka etenee tytöillä ja pojilla vähän eri aikaisesti. Biologiset erot selittävät tulosten eroja. Lisäksi mittauskriteerit ovat hieman erilaiset viidennellä ja kahdeksannella luokalla.
Liikunnalliset välitunnit ja toiminnalliset oppitunnit ovat jo auttaneet
Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden pitäisi Huhtiniemen mielestä tukea peruskoululaisten fyysistä toimintakykyä entistä monipuolisemmin. Myös perheillä on hänen mukaansa merkittävä rooli lasten ja nuorten liikkumisen edistämisessä.
– Alueellisten erojen raportointi antaa päätöksentekijöille mahdollisuuden kohdentaa toimenpiteitä ja resursseja oikeisiin paikkoihin, Huhtiniemi sanoo.
Monissa kunnissa ja kouluissa on hänen mukaansa jo onnistuttu lisäämään liikkumista erilaisin toimenpitein muun muassa Liikkuva koulu -ohjelman puitteissa. Hyväksi havaittuja toimia ovat esimerkiksi liikunnalliset välitunnit, toiminnalliset oppitunnit ja aktiivinen koulumatkakulkeminen.
– Itse ajattelen, että koululiikunnan rooli on erityisen tärkeä, koska se tavoittaa tasa-arvoisesti kaikki oppilaat viikoittain ja siellä on koulutetut huippuammattilaiset edistämässä toimintakykyä, Huhtiniemi sanoo.