Haurasta ikäihmistä voi kohdata yllättävä ja äkillinen kriisitilanne. Terveydentila saattaa heikentyä nopeasti tai muistisairas poistuu kotoaan toistuvasti kadulle harhailemaan. Omaiset ovat huolissaan ja ikäihmiselle pitäisi saada nopeasti apua.
Suurella osalla Suomen kunnista on vaikeuksia järjestää vanhukselle kiireellinen hoivapaikka lakisääteisessä ajassa. Osassa kuntia ikäihminen voi joutua odottamaan kiireellisesti tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoivapaikkaa yli viikon.
Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kunnille ja kuntayhtymille tekemästä kyselystä. THL tiedusteli nyt ensimmäistä kertaa kiireellisen ja kiireettömän ympärivuorokautisen hoivan tilannetta eri puolilla Suomea.
Kiireellisissä tapauksissa ympärivuorokautinen hoivapaikka tulee saada sosiaalihuoltolain mukaan viipymättä. Asiakkaan tilanne voi edellyttää reagointia samana päivänä. Jossain tilanteissa päätös kiireellisestä avusta voi odottaa seuraavaan päivään.
THL:n kyselyyn vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä puolessa osa vanhuksista joutuu odottamaan kiireellistä ympärivuorokautista hoivaa viikon tai yli viikon.
Heikoin tilanne on Itä-Uudellamaalla, jossa noin 71 prosenttia ikäihmisistä ei saa kiireellistä hoivapaikkaa samana tai seuraavana päivänä. Etelä-Pohjanmaalla 59 prosenttia ja Pirkanmaalla 42 prosenttia vanhuksista joutuu odottamaan hoivapaikkaa pitempään kuin sosiaalihuoltolaki edellyttää.
THL:n kyselyssä kuudella alueella eli Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä kunnat ja kuntayhtymät ilmoittivat, että kiireellinen ympärivuorokautinen hoitopaikka järjestyy tarvittaessa samana tai viimeistään seuraavana päivänä.
Vuodeosasto ei ole vanhuksen koti
Kiireellistä ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat ovat tyypillisesti muistisairaita ja hauraita vanhuksia. THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa muistuttaa, että kyse on erittäin haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä.
THL:n tulkinnan mukaan vanhuksen tarvitsemaa kiireellistä huolenpitoa on annettava samana tai seuraavana päivänä. Kehusmaa tähdentää, että viraston tulkinta perustuu sosiaalihuoltolain 45 pykälään ja sen taustatöihin.
– Laissa halutaan turvata tilanteet, joissa vanhuksen olosuhteet tai kunto saattaa edellyttää välitöntä reagointia. Joissain tapauksissa avun saaminen voi sitten odottaa seuraavaan päivään, Kehusmaa sanoo.
Kiireellisissä tilanteissa vanhukset sijoitetaan usein terveyskeskusten tai sairaaloiden vuodeosastoille, kun ympärivuorokautisia hoivapaikkoja ei ole vapaana eikä vanhusta voida enää lähettää kotiin.
Sairaaloissa näkyykin yhä selvemmin suomalaisen vanhuspalvelujen puutteet. Päivystyksiin tulee päivittäin vanhuksia, joilla ei ole muuta vaivaa kuin kyvyttömyys selviytyä yksin kotona.
THL:n Kehusmaa tunnistaa niin sanotun pyöröovi-ilmiön, jossa ikäihminen palaa yhä uudestaan sairaalan päivystykseen. Hän muistuttaa, että terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosasto ei ole kenenkään, ei myöskään hauraan vanhuksen koti.
Helsingissä pisin kiireettömän hoivan jono
Kiireettömän ympärivuorokautisen hoidon tilanne näyttäytyy kuntien ja kuntayhtymie THL:lle tekemien ilmoitusten perusteella hallitummalta kuin kiireellinen hoito.
Sosiaalihuoltolaki sanoo, että kiireetön hoivapaikka on saatava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille.
Neljäsosalla kunnista lakisääteinen määräaika palvelun järjestämisestä ylittyi osalla asiakkaista. Valtaosa näidenkin kuntien asiakkaista sai kuitenkin palvelun lakisääteisessä ajassa.
Maan heikoin tilanne on Helsingissä, jossa kiireetöntä ympärivuorokautista hoivaa joutuu odottamaan yli kolme kuukautta noin 34 prosenttia ikäihmisistä. Lapissa kymmenellä prosentilla iäkkäistä ylittyy kolmen kuukauden jonotusaika.
Kolme neljästä kunnasta pystyi syyskuussa vastaamaan iäkkäiden kiireettömään ympärivuorokautisen asumis- ja laitospalvelujen tarpeeseen kolmen kuukauden lakisääteisessä määräajassa.
Ympärivuorokautisen hoivapaikan määräajassa järjestävät kuntien ja kuntayhtymien ilmoituksen mukaan Etelä-Savo, Itä-Uudenmaa, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Satakunta.
THL:n kyselyn mukaan 16 prosenttia kunnista kykeni järjestämään palvelun alle kuukaudessa kaikille tarvitsijoille.
THL:n lähetti viime syksynä vanhuspalvelujen tilaa koskevan kyselyn yhteensä 165 kunnalle ja kuntayhtymälle. Kyselyn saaneista 92 prosenttia eli 152 kuntaa ja kuntayhtymää ilmoitti oman tilanteensa vanhusten kiireellisessä ja kiireettömässä ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.
Vuodenvaihteen jälkeen tammikuun 1. päivänä vanhuspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.
Kolmen kuukauden odotus voi olla liikaa
Kiireellinen ja kiireetön ympärivuorokautinen hoiva kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Ikäihmiselle kolmen kuukauden jonotus kiireettömään ympärivuorokautiseen hoivaan saattaa olla jossain tilanteessa liikaa. Hoivapaikkaa odottavalle pienetkin muutokset elämässä voivat siirtää hänet kiireellisen avun piiriin.
THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaan mielestä olisi aiheellista pohtia, onko kolmen kuukauden määräaika kiireettömän ympärivuorokautisen hoidon saamiseen jo liian pitkä.
– Hoitoajat ympärivuorokautisessa hoivassa ovat lyhentyneet, kun kotihoitoa on painotettu ja kotihoitoon on lisätty myös ympärivuorokautista palvelua. Lisäksi kyselyn mukaan merkittävä osa kunnista pystyy jo nyt järjestämään palvelun kuukauden määräajassa, Kehusmaa kertoo.
THL:n Kehusmaa sanoo, että tarve ympärivuorokautiselle hoivalle vain kasvaa.
– Aikaisemmin vanhuspalveluissa puhuttiin ikääntyvästä Itä-Suomesta. Nyt vuoroon ovat tulossa Etelä-Suomen suurten kaupunkien suuret ikäluokat. Kotihoidossa tämän ryhmän palvelujen tarve näkyy jo. Ympärivuorokautisen hoivan tarve on heillä vasta edessäpäin, Kehusmaa arvioi.
Vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen tilaa käsitellään A-studiossa tänään keskiviikkona 14.12. klo 21.05. Vieraana on vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja Pirkanmaan ikäihmisten ja vammaisten palveluiden palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki. Katso A-studio Yle Areenassa.