Vuosien ajan suunnitteilla ollut vesihuollon osaamiskeskus Blue Economy Mikkeli vihittiin käyttöön maanantaina Mikkelin jätevedenpuhdistamolla Metsäsairilassa.
Osaamiskeskus koostuu kahdesta osasta. Jätevedenpuhdistamon tiloissa on iso luola, jonne yritykset voivat sijoittaa omaa testauslaitteistoaan.
Metsä-Sairilantien varteen taas on kaavoitettu teollisuusalue, jonne alueelle yritykset voivat rakentaa toimitilojaan.
Kun erilaiset toimijat yhdistävät osaamisensa, on lopputulos enemmän kuin osiensa summa. Näin ajattelee Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.
– Tässä on kysymys arvoverkosta, siitä että toimijat löytävät toisensa ja rakentavat keskinäistä luottamusta, Riihelä sanoo.
Osaamiskeskuksen toiminnassa on mukana kaksi korkeakoulua, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.
Xamk on järjestänyt muun muassa ympäristöteknologian insinöörin koulutusta jo parinkymmenen vuoden ajan. LUTin Mikkelin yksikössä tutkitaan biologista vedenkäsittelyä, ja ensi syksynä alkaa vesiteknologian DI-koulutus.
Yrityksistä osaamiskeskusta ovat perustamassa jätevedenpuhdistamon käytöstä vastaava Operon Finland sekä vesihuollon ohjelmistoja ja tekoälyä kehittävä Mipro, joka rakentaa digitaaliset palvelut kaikkien Metsäsairilaan asettuvien yritysten käyttöön.
Ensimmäinen varsinainen asiakas on japanilainen paperi- ja kalvovalmistaja AWA Paper, joka alkaa testata uusia tuotteitaan jätevedenpuhdistamolla ensi vuonna. AWA Paperin houkutteli Mikkeliin IT-asiantuntija Timo Halonen, joka perusti Mikkeliin Digital MBR -yrityksen.
Mikkelissä toimii ennestään Japaniin sahatavaraa tuottava Misawa Homes of Finland.
Valttikorttina poikkeukselliset laboratorio-olosuhteet
Miksi yritykset sitten haluaisivat asettua Mikkelin jätevedenpuhdistamon kupeeseen?
Kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän mukaan puhdistamon luolassa on tarjolla ainutlaatuinen testausympäristö, jossa yritykset voivat käyttää puhdistusprosessin eri vaiheissa olevia likavesiä ja puhdistettua vettä sekä niistä saatavaa dataa.
– Sellaista koeympäristöä ei ole ollut, se tekee Mikkelistä uniikin. Yritykset voivat kaupallistaa laboratoriossa tapahtuvia innovaatioita.
Yritykset voivat hyödyntää myös puhdistettua jätevettä, joka kulkee putkea pitkin jätevedenpuhdistamolta uudelle teollisuusalueelle. Paljon vettä tarvitsevat yritykset voivat käyttää tätä ilmaista ”teollisuusvettä” maksullisen kotitalousveden sijaan.
Kaupunki on asettanut osaamiskeskukselle kovat tavoitteet. Alueelle halutaan kymmeniä yrityksiä ja useampi sata työpaikkaa viiden vuoden aikana.
Se vaatii myyntiä ja markkinointia. Riihelän mukaan Mikkelillä on jo olemassa hyvät kontaktit Alankomaihin, Etelä-Afrikkaan, Koreaan ja Japaniin. Yhteistyön syntyminen vaatii pitkään jatkunutta pohjatyötä.
– Se on kaupparatsun hommaa. Aasiassa kaupungeilla ja valtioilla on iso rooli siinä, että luodaan luottamusta yhdessä yritysten kanssa. Sieltä ne kontaktit tulee, Riihelä sanoo.
Kaupunkikehitysjohtajan mukaan uudelta teollisuusalueelta on varattu viitisen tonttia. Varauksen ja rakentamisen välillä on pitkä viive, koska yritysten on hankittava ympäristölupa. Sen viranomaiskäsittely kestää noin vuoden.
– Uskon, että ensi kesänä siellä on jo kaivinkoneet, sen verran ensimmäisistä varauksista on kulunut aikaa, Riihelä sanoo.
