Tuoreimmissa jäteasetuksissa (siirryt toiseen palveluun) asetetaan ensimmäistä kertaa koko maahan samanlaiset vaatimukset jätteiden erilliskeräykselle ja kierrätykselle. Biojätteen keräysvelvoite perustuu taajamien kokoon (yli 10 000 asukasta) ja pakkausjätteen keräys huoneistomääriin (vähintään 5 huoneistoa).
Aiemmin alueelliset toimijat ovat voineet asettaa omat tavoitteensa.
Uudistus on tuonut vipinää kuntiin tai niiden puolesta jätehuollon järjestäviin jäteyhtiöihin. Toisilla alueilla on tehtävä suuria muutoksia, osassa taas moni asia on jo toteutettu.
Tarkoitus on koko maassa vähentää sekajätteisiin päätyvän kierrätyskelpoisen jätteen määrää (siirryt toiseen palveluun) ja sitä kautta saada nostettua niin sanottua jätteiden kierrätysastetta. Silloin jätteiden poltto ja kaatopaikalle vienti vähenevät ja yhä suurempi osa jätteestä käytetään uudelleen materiaalina.
Suomen ja EU:n tavoitteena on nostaa yhdyskuntajätteiden kierrätysaste muutamassa vuodessa 55 prosenttiin ja kahdeksassa vuodessa 60 prosenttiin.
Ekorosk keskittyy pakkausjätteeseen
Asetuksien vaatima biojätteen erilliskeräys on Pietarsaaressa pääpaikkaansa pitävälle Ekoroskille jo vanha asia. Sen alueen asukkaat ovat erotelleet kuivan ja märän jätteen toisistaan jo 1990-luvusta saakka.
Siksi pohjalaisille ja keskipohjalaisille sekä kahdelle eteläpohjalaiskunnalle jätehuollon järjestävän Ekoroskin alueella uudistusten pääpaino on pakkausjätteessä, jonka tehokasta erilliskeräystä asetus nyt vaatii 1.7.2023 alkaen.
Tänä vuonna jäteyhtiö tuo vähintään viiden asunnon taloyhtiöiden pihoille keräysastiat muovi- ja kartonkijätteelle sekä lasipakkauksille että pienmetallille.
Näin Ekoroskiin kuuluvien kymmenen keski-, etelä- ja pohjalaiskunnan alueella yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee. Ekoroskin alueen kierrätysaste on jo nyt maan keskiarvoa korkeampi eli 45 %, kun se koko maassa oli 37 % vuonna 2021.
Tiedottaja Pia Grankvist tietää, että 10 prosentin nousu tavoiteltuun 55 prosenttiin teettää vielä paljon töitä. Sen paljastaa Ekoroskin alueella säännöllisesti tehtävä jätepussien tutkimus:
– Suuri asia olisi saada kartonki- ja muoviroskat pois energiajätteestä. Energiajätepussissa roskien joukossa oli viime tutkimuksessa 23 % muovia ja 17 % kartonkia. Jätteen kierrätyksen kannalta omassa keittiössä tehtävät ratkaisut ovat tärkeitä. Pitäisi olla kiinnostusta muovipakkasta avatessa miettiä, mihin pussi kuuluu laitaa.
Kuuntele, miten Pia Grankvist luonnehtii Ekoroskin alueen jätetavoitteita:
Kartonkijäte saadaan uudistuksen avulla silti vain osittain talteen, sillä edelleenkin viittä kotitaloutta pienemmissä kiinteistöissä ja omakotitaloissa olisi oltava viitseliäisyyttä kuljettaa kartonki- ja muovijätteet Suomen Pakkauskierrätys Ringin keräyspisteisiin.
Pia Grankvist toteaa, että Ringin kanssa keskustellaan jatkossa, voisiko tähän saada ratkaisua.
Stormossenin alueella biojäte pääosassa
Vaasassa sijaitsevan Stormossenin kuntien jätteiden kierrätysaste on suurin piirtein 35 eli matkaa uuteen 55 % tavoitteeseen on vielä.
Toimitusjohtaja Aimo Latvalan mukaan alueen kunnissa biojätteen keräys tehostuu 1.10.2023. Osa kiinteistöistä jää tosin edelleen jätelautakunnan päätöksellä keräyksen ulkopuolelle.
Biojätettä menee alueella nyt vuosittain polttoon 7,5 miljoonaa kiloa. Tästä arvioidaan erilliskeräysuudistuksen ansiosta saatavan talteen noin neljä miljoonaa kiloa vuodessa.
Kierrätysastetta nostaa myös pakkausjätteen keräyksen tehostuminen Vaasan seudulla. Keräys aloitetaan viiden huoneiston kiinteistöissä 1.7. alkaen. Erilliskeräyksen ulkopuolelle jäävät vielä pienemmät taloyhtiöt ja omakotitalot.
Kuuntele toimitusjohtaja Aimo Latvalan kommentti teknisestä uudistuksesta, joka helpottaa asiakkaiden kierrätystyötä:
Aimo Latvala tietää, että uusien tavoitteiden saavuttaminen vaatii joukkuepeliä jäteyhtiön, kuntien, jätelautakunnan ja kansalaisten kanssa.
– Palveluiden pitää olla helppoja ja saatavilla, eikä liian kalliita, niin tavoitteisiin voidaan päästä. Helppoudesta on hyvänä esimerkkinä automaattinen jäteasema Maksamaalla, jossa asiakas voi asioida itsenäisesti. Näitä on suunnitteilla alueelle ensi vuonna lisää.
Latvala näkee, että kansalaisille kannustin lajitteluun on, että biojätteestä saadaan uusiutuvaa polttoainetta eli biokaasua paikallisliikenteeseen. Lisäksi lajittelulla asiakas säästää rahaa, sillä poltettavan jätteen keräysastian tyhjennysväliä voi pidentää.
Lakeuden Etapilla kattava keräys
Seitsemälle eteläpohjalaiskunnalle ja yhdelle Pirkanmaan kunnalle jätehuollon järjestävässä Lakeuden Etapissa on päätetty tavoitella tiukkoja kierrätysasteita kunnianhimoisesti.
Biojätteen erilliskeräys toteutetaan kaikilla asuinkiinteistöillä koko toimialueella. Työ aloitetaan vähitellen vuonna 2024 ja kaikki kotitaloudet ovat sen piirissä 2026 mennessä.
– Tämä on iso muutos, koska se koskee yli 30 000 kiinteistöä. Niille kiinteistöille, jotka eivät kompostoi biojätteitään, toimitamme kaksilokeroastian, jossa on tilaa poltettavalle- ja biojätteelle, kertoo kehitys- ja ympäristöpäällikkö Mirva Hautala.
Pakkausjätteiden erilliskeräyskin järjestetään tehokkaammin kuin laki vaatii: taajamissa vähintään kolmen huoneiston kiinteistöille se tulee velvoitteeksi. Muovi- ja kartonkipakkausjätettä kerätään ensi heinäkuusta alkaen nelilokeroastioihin, joihin sijoitetaan lisäksi lasi- ja metallipakkausjätteet.
Eri puolilla Suomea pienet taloyhtiöt ja omakotitalot joutuvat turvautumaan kauppapaikkojen pihalla oleviin Ringin muovi- ja kartonkipakkausten keräyspisteisiin. Lakeuden Etapin taajama-alueilla 1–2 huoneiston kiinteistöt voivat liittyä järjestettyyn erilliskeräykseen vapaaehtoisesti.
Kuuntele, mitä Mirva Hautala miettii jätteiden uusista hyötykäytön tavoitteissa Suomessa:
Etapin alueella yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nyt noin 38 %. Mirva Hautala tietää, että kansalaisten kierrätysintoon vaikuttaa suuresti sen helppous.
– Asiakastutkimuksessa selvisi, että ihmisiä harmittivat kaukana sijaitsevat keräyspisteet. Nyt niitä saadaan lähemmäksi ja sitä kautta kierrätysastetta korkeammaksi.
Muutoksia tulossa muuallekin
Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella jätehuoltoa organisoivat myös Millespakka ja Bothniarosk. Lisäksi Laihian kunta järjestää jäteasiansa itse.
Millespakka aloittaa pakkausjätteen erilliskeräyksen yli viiden huoneiston kiinteistöistä 1.7.2023. Biojätteen keräys alkaa vuonna 2024.
Toimitusjohtaja Mervi Pokela toteaa, että muutos on iso. Jatkossa Millespakka hoitaa jätekuljetuksen ja kilpailutuksen, kun aiemmin asiakas on asioinut kuljetusyritysten kanssa itse. Kaikissa kunnissa ei myöskään tähän mennessä ole lajiteltu biojätteitä erilleen.
Bothniarosk aloitti biojätteen keräyksen taajamissa muun muassa yli viiden huoneiston kiinteistöistä 1.7.2022. Heinäkuussa 2023 samat kiinteistöt alkavat kerätä kartonki- ja muovipakkaukset sekä lasin ja pienmetallin omiin jäteastioihin.
Bothniaroskin tiedottaja Kaisa Mäkinen arvioi, että alueen kierrätysasteessa on nostamista, sillä poltettavan jätteen sekaan joutuu vielä paljon hyötykäytettävää jätettä.
Laihian kunnassa kiinteistöjen haltijat sopivat tällä hetkellä itse jätekuljettajien kanssa jätehuollosta.
Laihian katuinsinööri Jukka Koivumäki arvioi, että uudet jätesäädökset eivät tuo kuntalaisille suuria muutoksia, sillä asukkaat lajittelevat jätteensä jo nyt energia-, bio- ja sekajätteisiin. Muovi- ja kartonkipakkauksille on kolme aluekeräyspistettä.
Joitakin muutoksia on ehkä tulossa, mutta ne selviävät sitten, kun kunnan tilaama ulkoinen selvitys jätehuollon järjestämisestä jatkossa valmistuu.
3.1.2023 kello 10.25 artikkelissa täsmennetty Ekoroskin alueen aikatauluja.