Hyppää sisältöön

Emma Laakkosta, 28, ärsyttää, kun hänen ammattiaan kauhistellaan mediassa – somettava opettaja haluaa näyttää nuorille toisen puolen alasta

Somettavat opettajat ovat tehokas vastapaino sanomalehtien synkille uutisjutuille. Nuoriin vetoaa mielikuva työstä, josta on mahdollista tehdä itsensä näköinen.

Emma Laakkonen saa pääosin positiivista palautetta somettamisestaan, mutta joukossa on myös kritiikkiä. Video: Heikki Haapalainen / Yle, valokuvat: opettaja_emma
Alberto Politi

Moni nuori innostuu opettajan ammatista Instagramin kautta. Sosiaalisella medialla voi olla perinteisiä tiedotusvälineitä suurempi vaikutus nuorten uravalintoihin.

Perinteisessä mediassa on viime vuosina keskusteltu ahkerasti opettajien työuupumuksesta. Sosiaalisen median puolella moni opettaja haluaa kuitenkin antaa alasta täysin toisenlaisen kuvan.

– Haluan näyttää opettajan työn inspiroivuuden ja niitä positiivisia puolia, jotka mediassa eivät tule esille, somettava luokanopettaja Emma Laakkonen sanoo.

Kontiolahdella asuva Laakkonen on yksi lukuisista nuorista opettajista Instagramissa. Somepostauksissaan opettajat esittelevät luokkiin askartelemiaan opetustauluja, oppimispelejä ja joulukalentereita.

Somettavat opettajat keskittyvät juuri oppimateriaaleihin, luokkien somistamiseen ja työarjen jakamiseen. Oppilaita somekuviin ei sen sijaan huolita heidän yksityisyytensä suojaamiseksi.

Välillä toisella puolella Suomea työskentelevät opettajat kiittävät Emma Laakkosta hänen jakamistaan opetusmateriaaleista. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Askartelut houkuttelevat tuhansia seuraajia

Myös Laakkonen tykkää askarrella opetusmateriaaleja ja julkaista lopputuloksista kuvia seuraajilleen. Tällä hetkellä Laakkonen hoitaa kotona pientä vauvaansa, mutta se ei ole hillinnyt hänen haluaan kertoa opettamisesta.

Monen somettavan opettajan seuraajamäärät lasketaan pelkästään Instagramissa tuhansissa. Niin myös Laakkosen.

– Moni tulee tililleni opetusmateriaalien perässä. Joukossa on kuitenkin myös paljon ihan muualla kuin opetusalalla työskenteleviä, Laakkonen kertoo.

Vaikka iso seuraajamäärä ilahduttaa Laakkosta, se ei ole hänelle itseisarvoista. Laakkonen pitää tärkeämpänä sitä, että ihmiset näkevät opettajan työstä muutakin kuin dramaattisia lehtiotsikoita.

– Tiedän kyllä monia opettajia, jotka kamppailevat jaksamisensa äärirajoilla. Me opettajat saamme kuitenkin myös tehdä jokaisesta päivästä oman näköisemme ja nähdä pienten ihmisen alkujen oppivan uutta.

Opetusmateriaalien askartelemisen ohella Emma Laakkonen on nähnyt vaivaa somistaakseen kotinsa jouluiseksi. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Somen voima yllätti tutkijan

Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Hannu Heikkinen kertoo sosiaalisen median vaikuttavan keskeisesti nuorten kiinnostukseen kouluttautua opettajaksi.

Heikkinen oli muutama vuosi sitten laatimassa opetus- ja kulttuuriministeriön selvitystä, jossa kartoitettiin lukiolaisten käsityksiä opettajankoulutuksen houkuttelevuudesta.

– Selvityksessä tuli esille, että somen kautta lukiolaiset saavat varsin myönteisen käsityksen opettajan työstä. Oli todella yllättävää, miten vahva vaikutus sillä on, Heikkinen kertoo.

Sosiaalisen median sisällöillä on todettu olevan selvä vaikutus lukioikäisten mielikuviin opettajan ammatista. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Heikkisen mukaan nuoriin vetoaa juuri mielikuva työstä, josta voi tehdä itsensä näköisen. Sen sijaan perinteisellä medialla, kuten lehdistöllä, radiolla ja televisiolla, vaikuttaa olevan yllättävän vähän vaikutusta opettajankoulutuksen vetovoimaan.

– Varsinkin iltapäivälehdet luovat synkkää kuvaa suomalaisesta koulusta. Opettajat eivät jaksa tehdä työtään ja Pisa-tulokset heikkenevät. Selvityksemme mukaan lukiolaiset eivät kuitenkaan lue näitä lehtiä kauhean paljoa, Heikkinen toteaa.

Tilastot kuvaavat vetovoimaa huonosti

Opettajankoulutuksen vetovoiman tilastollinen tarkastelu hakijamäärien kautta on vaikeaa, koska eri oppilaitosten tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Hakijamäärät pitäisi myös suhteuttaa ikäluokkien kokoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitystä varten yhdisteltiin eri oppilaitosten varhaiskasvatuksen, luokanopettajan, erityisopettajan ja ammatillisen opettajan koulutusten hakijamääriä vuosilta 2015–2020.

Tämän koonnin mukaan opettajankoulutuksen suosio laski selvästi vuoteen 2019, kunnes kääntyi nousuun. Pelkkää luokanopettajakoulutusta kuvaava tilasto osoittaa kuitenkin, että luokanopettajakoulutuksen hakijamäärät ovat pääosin laskeneet ajanjaksolla 2017–2022.

Heikkinen uskoo rajujen koulutusleikkausten vaikuttaneen nuorten haluun hakeutua alalle.

– Useat peräkkäiset hallitukset, varsinkin Sipilän hallitus, vetivät koulutusta kölin alta. Siinä nuoret näkivät omin silmin, kuinka oppimateriaalit heikkenivät, luokkakoot kasvoivat ja opettajat alkoivat stressaantua.

Haaveammatti 12-vuotiaasta lähtien

Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa opettajiksi opiskelevat Topias Laivamaa ja Miina Eskelinen ovat tienneet jo nuorina haluavansa opettajiksi. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Monet nuoret opettajaopiskelijat ovat hyvin tietoisia niin ammatin kielteisestä julkisuuskuvasta kuin tehdyistä koulutusleikkauksista. Usein kyseessä on kuitenkin kutsumusammatti.

Joensuussa biologian ja maantiedon opettajaksi parhaillaan opiskeleva Miina Eskelinen puolestaan päätti tulevan ammattinsa 12-vuotiaana.

– Ihannoin jo lapsena opettajia, koska heillä on niin paljon tietoa. Haluan itse jatkaa tiedon välittämistä nuorille.

Eskelinen pitää tärkeänä sitä, että moni nuori opettaja uskaltaa näyttää ammattinsa hyvät puolet sosiaalisessa mediassa. Hän kertoo seuraavansa itsekin somettavia opettajia.

Kuuntele alta, miten Eskelinen päätti jo 12-vuotiaana suuntaavansa tulevaisuudessa opettajan uralle.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 17. joulukuuta kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle