Poliisi tutkii kahta epäiltyä maanpetosrikosta.
Keskusrikospoliisilla on ollut syksystä lähtien käynnissä tutkinta, jossa rikosnimikkeenä on luvaton tiedustelutoiminta.
Lisäksi tutkinnassa on epäilty turvallisuussalaisuuden paljastaminen.
Kyse on Suomen oloissa hyvin harvinaisista rikosepäilyistä.
KRP vahvistaa tutkintojen olevan käynnissä. Epäillyssä luvattomassa tiedustelutoiminnassa tutkinnanjohtajana on rikoskomisario Masi Puolakka. Epäillyn turvallisuussalaisuuden paljastamistapauksen tutkinnanjohtaja on rikoskomisario Jukka Nurmenniemi.
Kumpikaan heistä ei halua kertoa keskeneräisistä tutkinnoista toistaiseksi enempää. Ylellä ei ole tietoa, millaisista tapauksista on kyse.
Rikosilmoitus luvattomasta tiedustelutoiminnasta on tehty Ylen tietojen mukaan tämän vuoden syyskuussa. Se ei kuitenkaan välttämättä ole epäillyn rikoksen tekoajankohta.
Poliisin julkisesta rikostilastosta selviää, että tapaus on kirjattu Kaakkois-Suomessa. Ylen tiedon mukaan kyseessä on Kymenlaaksossa itärajalla sijaitseva Virolahti. Paikkakunnalla on muun muassa Vaalimaan raja-asema.
Epäillystä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta on tehty viime kesänä kaksi ilmoitusta viranomaisten tietojärjestelmiin.
Ylen tiedon mukaan toinen ilmoitus on kirjattu Kajaanissa, toinen Oulussa. On kuitenkin mahdollista, että ilmoituksissa on kyse yhdestä, samasta tapauksesta, joka on tällä hetkellä KRP:n tutkinnassa.
Tiedossa ei ole, että luvattoman tiedustelutoiminnan ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen tutkinnoilla olisi yhteyttä toisiinsa.
KRP ei kommentoi, onko tapauksissa epäiltyä tai epäiltyjä. Käräjäoikeuksista selviää, että viime kesästä lähtien ketään ei ole vaadittu vangittavaksi kyseisillä rikosnimikkeillä.
Luvattomassa tiedustelutoiminnassa vakoillaan toista valtiota
Nyt tutkinnassa oleva epäilty luvaton tiedustelutoiminta on ainoa tapaus kyseisellä nimikkeellä Tilastokeskuksen rikosilmoitustilastossa, joka ulottuu vuoteen 2006.
Luvaton tiedustelutoiminta on vakava maanpetosrikos, josta voi saada rangaistukseksi vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen asti.
Luvattomassa tiedustelutoiminnassa on kyse siitä, että joku hankkii tietoja vierasta valtiota vahingoittaakseen tai toisen vieraan valtion hyväksi.
Nimikkeen perusteella voi siis päätellä, että epäillyn vakoilutoiminnan kohteena ei ole ollut Suomi. Luvattomaan tiedustelutoimintaan voi syyllistyä henkilö, jonka toiminta aiheuttaa vaaraa Suomen ulkomaansuhteille.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta sanoo, että lainvalmistelutöissä on lähdetty siitä, että luvattoman tiedustelutoiminnan tekijä voisi ensisijaisesti olla vieraan valtion tiedustelupalvelun palveluksessa oleva henkilö.
– Mutta sinänsä on mahdollista, että kuka tahansa ulkomaalainen tai suomalainen syyllistyy tekoon. Tekijä voisi olla esimerkiksi toimittaja tai tutkija, joka vakoilee vierasta valtiota Suomesta käsin, Hyttinen kuvailee yleisellä tasolla.
Hän ei ota kantaa tutkinnassa oleviin tapauksiin.
Hyttisen mukaan luvattomasti hankittu tieto voi koskea vieraan vallan maanpuolustusta, turvallisuutta tai muuta näiden kanssa välittömästi tekemisissä olevaa seikkaa.
Suomea koskevan laittoman tiedon hankkimista tutkittaisiin esimerkiksi vakoiluna tai törkeänä vakoiluna.
Tatu Hyttinen korostaa, että Suomeen kohdistunut vakoilu on myös selkeästi laajemmin rangaistavaa kuin vieraaseen valtion kohdistuva luvaton tiedustelutoiminta.
Vakoilusta voidaan siis tuomita myös silloin, kun tieto koskee esimerkiksi Suomen valtiontaloutta, ulkomaankauppaa tai energiahuoltoa.
– Eli luvattomassa tiedustelutoiminnassa on ikään kuin kriminalisoitu tiedustelutoiminta itsessään, eli se, että Suomen valtiota käytetään hyväksi vakoiltaessa vierasta valtiota.
Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta voi tulla vankilatuomio
Myös turvallisuussalaisuuden paljastaminen on rikoslaissa ankarasti sanktioitu rikos. Sen vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta ja enimmäisrangaistus neljä vuotta vankeutta.
Teosta voidaan tuomita henkilö, joka oikeudettomasti julkaisee, ilmaisee, luovuttaa tai välittää toiselle tietoa, joka on määrätty salaiseksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi. Tieto voi liittyä esimerkiksi maanpuolustukseen.
Rikosilmoituksia turvallisuussalaisuuden paljastamisista on kirjattu viranomaisten järjestelmään kymmenen viime vuoden aikana muutamia. Iso osa niistä liittyy Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-tapaukseen.
Tuota tapausta on käsitelty Helsingin käräjäoikeudessa loppuvuoden aikana. Syyttäjän ja puolustuksen loppulausunnot kuultiin aiemmin tällä viikolla. Syyttäjän mukaan HS:n toimittajat syyllistyivät turvallisuussalaisuuden paljastamiseen joulukuussa 2017, kun lehti julkaisi uutisen Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Syytetyt kiistävät syytteet.
Lisäksi toukokuussa Lounais-Suomen poliisilaitokselle kirjattiin tutkintailmoitus turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Poliisi katsoi, ettei asiassa ollut syytä aloittaa esitutkintaa.
Pääkuva vaihdettu kello 11.30: Virolahden sijainti oli merkitty karttaan virheellisesti.
Kello 11.43 vaihdettu pääkuvaksi kartta, jossa Virolahden sijainti on merkitty oikein.