Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan yli puolet yrityksistä ei toistaiseksi ole vielä varautunut mitenkään mahdollisiin sähkökatkoihin, ja vain 37 prosenttia yrityksistä kertoo varautuneensa niihin.
Esimerkiksi kauppakeskukset liikkeineen valmistautuvat sähkökatkoihin hyvin erilaisista lähtökohdista.
– Varautumisen taso kauppakeskuksissa vaihtelee suuresti. Monissa kauppakeskuksissa on varavirtalähde, jolla tärkeitä toimintoja pystytään pitämään yllä. Joillakin virta voi riittää tunneiksi, toisilla varavirtaa ei ole lainkaan, kertoo Suomen kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Terhi Sell.
Iso-Kristiinassa ollaan valmiina
Lappeenrannan kauppakeskus Iso-Kristiinan keskuspäällikkö Matti Sinkko kertoo, että Iso-Kristiina suljettaisiin mahdollisten sähkökatkosten ajaksi.
– Kauppakeskus saa tiedon tulevasta suunnitellusta sähkökatkosta viimeistään edellisenä päivänä ja pystyy sitten tiedottamaan siitä tiloissa toimiville liikkeille ja yhteistyökumppaneille, Sinkko kertoo.
Asiakkaille tieto kauppakeskuksen sulusta tapahtuisi sosiaalisen median sekä kauppakeskuksen internetsivujen kautta.
– Huolta turvallisuudesta ei kuitenkaan ole. Meillä on varavirtajärjestelmät, joilla kaikki tekniikka voidaan ajaa hallitusti alas ja availla jälleen katkon päätyttyä, kauppakeskuspäällikkö Matti Sinkko kertoo.
Esimerkiksi hissiin ei kukaan jäisi jumiin, vaan poikkeuksellinen tilanne saataisiin purettua rauhallisesti.
– Kaikki varatiet ja paloturvallisuusjärjestelmät toimivat meillä varavoimalla, Sinkko sanoo.
Sähköpulasta johtuvan kiertävän sähkökatkon aikana maksuliikenne useissa kauppakeskuksissa ja liikkeissä keskeytyisi.
Kauppakamarin kyselyssä yrittäjät nostivat esiin huolensa laitteiden ja tekniikan rikkoutumisesta sähkökatkojen takia. Sähkökatkon jälkeen järjestelmien ottamisessa uudelleen käyttöön voi ilmetä ongelmia.
Kauppakeskukset erilaisia
Suomen kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Terhi Sell kertoo, että joissakin kauppakeskuksissa vaikkapa parkkihallien ovet voidaan joutua avaamaan asiakkaille manuaalisesti.
– Kauppakeskusten henkilökunta ja turvahenkilökunta on perehdytetty toimimaan näissä tilanteissa. Hätäpoistumisvalot ja sähköiset ovet saadaan aina auki.
Niin ennakoitujen kuin ennakoimattomienkin sähkökatkosten alkaessa kuulutukset kauppakeskuksen käytävillä kertovat tilanteesta asiakkaille.
– Kauppakeskuksissa on katkojen aikana hämärää muttei pimeää. Asiakkaita voidaan kuulutuksissa kehottaa poistumaan, mutta poistumisella ei ole mikään kiire. Kyse ei ole hätätilanteesta, joka vaatisi nopeita toimia, Sell sanoo.
Lisäksi ennalta tiedetyn sähkökatkon uhatessa rakennuksissa on mahdollisuus tehdä vielä lisätoimia, jotta katkolta vältyttäisiin.
– Esimerkiksi ilmastointi ja lämmitys voidaan kytkeä tunniksi pois päältä. Tämä vaikuttaa sähkönkulutukseen nopeasti, Sell sanoo.
Asiakkaiden päällimmäinen huoli maksaminen, pimeä ja toiset ihmiset
Iso-Kristiinassa torstaina asioivaa Teija Ahokasta mietityttää, millaisia reaktioita suuren kauppakeskuksen pimeneminen voisi aiheuttaa asiakkaissa.
Ajatus sähkökatkoista herättää hänessä huolta, koska ihmiset reagoivat tilanteisiin eri tavalla.
– Vaikka kauppakeskus onkin varautunut, yksittäisten ihmisten käytöksestä ei koskaan tiedä. Siitä voisi seurata sairauskohtauksia tai syntyä paniikkia, Ahokas sanoo.
Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Terhi Sell painottaa, että sähkökatkossa ei ole kyse vaaratilanteesta.
– Joissain keskuksissa rakennusta ei välttämättä edes tarvitse tyhjentää. Ketään ei ajeta pakkaseen, Sell sanoo.
Kauppakeskuksessa niin ikään asioiva Tiina Pellinen luottaa siihen, että Suomessa julkisten tilojen varautuminen poikkeustilanteisiin on korkealla tasolla.
– Ehkä ostelu kauppakeskuksessa voi odottaa, jos liikkeet joutuvat katkon aikana sulkemaan hetkeksi. Itse olen maaseudulla asuvana tottunut sähkökatkoihin, Pellinen sanoo.
Kuuntele alta Ylen Uutispodcast: