Euroopan unioni on jo vuosia julistanut haluavansa olla ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun mallioppilas. Se, joka näyttää muille esimerkkiä, kuinka ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä vauhdilla kohti nollaa.
Vihreän siirtymän kiireellisyys korostui viimeistään tänä vuonna myös eurooppalaisten oman elintason näkökulmasta, kun fossiilienergiaa aseenaan käyttävä Venäjä sysäsi Euroopan energiakriisiin.
EU tarvitsee nopeasti vähemmän energiaa syövän talouden ja omavaraiset uusiutuvat energianlähteet.
Syksyn mittaan EU:ssa on noussut kuitenkin huoli. Karkaavatko vihreän teknologian investoinnit ja työpaikat pois?
Huolta aiheuttaa Yhdysvallat, joka osoittaa heräämisen merkkejä omissa ilmastotoimissaan. Presidentti Joe Biden sai kesällä ajettua kongressissa läpi Inflation Reduction Act (IRA) -lakipaketin, jolla ohjataan lähes 400 miljardia euroa ilmastotoimiin.
Yhdysvallat on ymmärtänyt vihreän teknologian olevan yksi osa-alue suurvaltakamppailussa Kiinaa vastaan. Tämän vuoksi myös IRA luotiin sellaiseksi, että kestävää siirtymää tukevat yritykset saavat liittovaltiolta rahaa, kunhan ne tekevät tuotteensa Yhdysvalloissa.
Yhdysvallat on EU:n tärkein vientimarkkina, joten Ranskan presidentti Emmanuel Macron matkasi hiljattain Washingtoniin vetoamaan Bideniin, jotta Yhdysvallat ei vahingoittaisi ilmastotukipaketillaan Euroopan taloutta. Neuvotteluista huolimatta suuret muutokset Yhdysvaltain protektionistiseen linjaan ovat kuitenkin epätodennäköisiä.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen yhtyi huoleen ja kertoi tällä viikolla komission antavan ensi kesänä esityksen EU:n uudesta rahastosta, jolla tuettaisiin puolestaan eurooppalaista ilmastoystävällistä teknologiaa.
Onko Euroopan tilanne yhtäkkiä näin huono? Karkaavatko tulevaisuuden työpaikat Atlantin yli?
Yle kysyi kestävien investointien asiantuntijoilta, mitkä tekijät vihreän siirtymän investointiympäristössä ovat EU:n ja mitkä Yhdysvaltojen puolella.
EU:n etuna ilmastotyön pitkäjänteisyys
Haastateltavien mukaan EU:lla riittää lyhyen aikavälin haasteita, mutta se ei ole menettänyt pitkällä aikavälillä houkuttelevuuttaan. Mistään investointien ja yritysten joukkopaosta ei tällä hetkellä voida puhua.
– Ei näy ainakaan meidän sijoitusten kautta. Tietyillä yrityksillä on halua hakea jalansijaa Amerikasta, mutta mitään yleistä trendiä ei ole, summaa Kristiina Vares-Wartiovaara, OP-ryhmän varainhoidon ESG-johtaja.
Myös Hankenin laskentatoimen apulaisprofessori Hanna Silvola vastaa, että Euroopan maaperä on otollinen vihreille investoinneille.
– Meillä on pitkä perinne ja vakiintunut tapa tehdä vastuullista sijoittamista, ja eurooppalaisista yrityksistä on saatavilla hyvin ESG-tietoja, Silvola kertoo.
ESG-kirjainyhdistelmällä viitataan ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviin asioihin.
Nordean vanhempi ilmastoasiantuntija Matti Kahra on samoilla linjoilla.
– Pitkän aikavälin suunnan ja selkeyden suhteen Eurooppa on parempi markkina, Kahra arvioi.
– Eurooppa on se maanosa, jolla on selkeä vuoden 2030 päästövähennystavoite ja sen tavoitteen taakse on rakennettu sääntelyä.
Haastateltavat toistavat EU:sta puhuessaan useasti sanat sääntely ja raportointi. Niillä viitataan EU:n rakentamaan lainsäädäntöön, jolla pyritään lisäämään liiketoiminnan vastuullisuutta ja pakotetaan yritykset raportoimaan läpinäkyvästi esimerkiksi niiden liiketoiminnan ilmastovaikutuksista.
– EU:n lähestymistapa on ollut läpinäkyvyyden ja ymmärryksen lisääminen pakollisen raportoinnin avulla, kertoo KPMG Finlandin kestävän liiketoiminnan neuvonantaja Aila Aho, joka on ollut mukana työstämässä EU-taksonomiaa.
EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa, mitkä investointikohteet ovat kestäviä. Jos yritysten raportointiin perustuva taksonomia alkaa toimia kuten ajateltu, sijoitukset alkavat ohjautua ympäristötavoitteita edistävään liiketoimintaan.
Haastateltavien mukaan EU:n tulevina vuosina tiukentuvat raportointivaatimukset kirpaisevat aluksi yrityksiä, sillä niiden täytyy opetella raportoimaan uusia asioita.
Pitkällä aikavälillä EU:n ”ylhäältä alas”-lähestymistavan uskotaan koituvan kuitenkin Euroopassa toimivien yritysten hyödyksi, kun markkinan säännöt ovat kaikille selkeät.
– Eurooppa nousee tämän vuosikymmenen aikana kestävyyden läpinäkyvyydessä ja datan saatavuudessa eri tasolle kuin muu maailma. Sen näen erittäin isona plussana EU:lle, Vares-Wartiovaara kertoo.
Euroopan täytyy selvitä energiakriisistä
Jos EU:n valtti on sen ilmastotavoitteiden selkeys, Yhdysvaltain vahvuudet ovat erityisesti Euroopan heikkouksissa.
– Yhdysvalloilla on iso kotimarkkina ja halpaa energiaa. Heillä ei ole Venäjä-riippuvuutta eikä sotaa, Aila Aho luettelee.
Energiaintensiivisille toimialoille Euroopan houkuttelevuus on heikko niin pitkään kuin Euroopan energiatilanne on epävarma.
– Eurooppa kärsii nyt todella korkeista energian hinnoista. Mikä on tulevaisuudessa sähkön hinta, jonka perässä myös suuri osa puhtaan teollisuuden yrityksistä on? Matti Kahra miettii.
Yksi mantereiden välillä pohtiva ala ovat sähköautot ja niiden tuotantoketjut.
Aho sanoo ymmärtävänsä Bidenin luona vierailleen Macronin motiiveja, sillä Ranskalle ja Saksalle autoteollisuus on todella tärkeä toimiala. Hän myös muistuttaa, että Suomen teollisuudellekin keskeinen teräs on tärkeä komponentti autoille.
Nyt kuitenkin esimerkiksi ruotsalainen akkuvalmistaja Northvolt pohtii (siirryt toiseen palveluun), rakennuttaisiko se uuden tehtaan Saksaan vai laajentaisiko tehdastaan Yhdysvalloissa.
Myös sähköautojen johtavan yhtiön Teslan kerrotaan harkitsevan (siirryt toiseen palveluun) siirtävänsä Saksaan suunnittelemansa akkutuotannon Yhdysvaltoihin, jos se kelpuutetaan Bidenin tukipaketin rahojen piiriin.
Kahra kuitenkin korostaa, että vihreissä teknologioissa on eroja: kaikki tuotteet eivät ole sähköautoja, eikä kaikkea ole järkevää valmistaa kaukana kulutuspaikasta.
– En olisi Euroopan suhteen niin huolissani vaikkapa vetytuotannosta. Autoja ja akkuja voit rahdata Yhdysvalloista Eurooppaan ja muille markkinoille, mutta vetyä ei ole järkeä rahdata. Kahra vertaa.
Suorat yritystuet eivät ole ongelmattomia
Haastateltavien mukaan Yhdysvaltain tukipakettiin vastaaminen lisäämällä suoria yritystukia EU:ssa toimiville yrityksille ei ole välttämättä tehokkain tapa vastata kiristyneeseen kilpailuun.
Hanna Silvola sanoo, että lähtökohtaisesti kaiken liiketoiminnan pitäisi kannatella itse itseään. Julkista rahaa kannattaa hänen mielestään kuitenkin käyttää perusinfrastruktuurin rakentamiseen, sillä siirtymässä uusiutuvaan energiaan se on lähes välttämätöntä.
Aila Aho sanoo, että esimerkiksi EU:n pandemiaelvytysrahoista suuren osan oli tarkoitus edistää vihreää siirtymää, mutta Euroopassa ei ollut tarpeeksi rahoitettavia projekteja.
Vares-Wartiovaara sanoo, että olisi melko varovainen yhtiökohtaisten tukien kanssa ja korostaa, että osa Yhdysvaltain tukipaketin vaikutuksista saattaa osoittautua jopa epätoivotuiksi.
Vihreistä toimialoista osa on korkean innovaatioihin liittyvän riskin liiketoimintaa, kuten esimerkiksi vetytuotanto. Tällaisilla toimialoilla valtion tuki voi avittaa yritykset tulevaisuuden markkinajohtajiksi.
Vares-Wartiovaaran mukaan Bidenin tukipaketin rahoja saavat kuitenkin myös vakiintuneet ja perinteisemmät alat, kuten vesihuolto, joissa tulovirrat perustuvat vesitariffeihin. Tällaisilla aloilla liittovaltion tuki saattaa pahimmillaan häiritä markkinaa ja johtaa siihen, että tariffeja ei koroteta, kun on tarjolla ”ilmaista” valtion rahoitusta. Tämä ei auta yritysten innovoinnissa, jos tukien kohdistumista ei ole suunniteltu huolella.
Suoria yritystukia enemmän haastateltavilta kannatusta saa EU:n keskittyminen esimerkiksi siihen, että uusiutuvan energian luvitusprosessit saataisiin selkeämmiksi ja sujuvammiksi.
– Uusiutuvan energian lupia myönnetään Euroopassa alueellisesti. Jokaisella alueella on oma prosessinsa, miten lupia haetaan. Lupaprosessin standardisointi ja nopeuttaminen olisi todella tärkeää, Vares-Wartiovaara sanoo.
Ilmastotoimien politisoituminen on Yhdysvalloille riski
Yhdysvaltain lähestymistapa vihreiden investointien edistämisessä on ollut kuin vastakohta Eurooppaan nähden.
Jos EU on ollut hyvä asettamaan tavoitteita ja sääntelemään vihreää siirtymää ylhäältä alaspäin, Yhdysvalloissa ei ole ollut tarkkoja päästövähennystavoitteita ja nyt tukien avulla tuotantokoneisto laitetaan kokeilemaan eri asioita, Matti Kahra vertailee.
– Tukien avulla maksimoidaan nyt volyymi tietämättä, mihin se tarkalleen johtaa.
Ilmastopolitiikka on Yhdysvalloissa Eurooppaa vahvemmin politisoitunut kysymys: demokraatit ajavat ilmastotoimia, republikaanit jarruttavat niitä. Tämän seurauksena liittovaltion tuki vihreälle teknologialle on ollut ja on todennäköisesti jatkossakin poukkoilevaa.
– Yhdysvalloissa maa on niin kahtiajakautunut. Molemmilla rannikoilla aloitteet ja kestävyysasiat etenevät hyvin, kun taas keskimaa on takapajulaa, Silvola sanoo.
Vastuullisen sijoittamisen politisoituminen näkyy myös Yhdysvaltain finanssialalla, joka yrittää tasapainoilla puolueiden välissä.
– Poliittisen jakautumisen vuoksi ei ole selvää, mitä pankeilta vaaditaan ESG-kriteeristön suhteen. Amerikkalaiset pankit ja sijoittajat kävelevät mahdottomalla trapetsinarulla ja yrittävät pitää kaikki tyytyväisenä, Kahra sanoo.
Tasapainoilusta kertoo maailman toiseksi suurimman varainhoitajan Vanguardin viimeaikainen toiminta.
Lähes seitsemän biljoonan euron sijoituspottia hallitseva yritys ilmoitti viime viikolla vetäytyvänsä aloitteesta (siirryt toiseen palveluun), johon liittyneet tahot lupautuvat laskemaan hiilidioksidipäästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä.
Vanguard perusteli vetäytymistään sillä, että ei halua ”hämmentää” sijoittajia.
Aikaisemmin republikaanit olivat vaatineet Yhdysvaltain energiamarkkinoiden säätelykomissiota (Ferc) eväämään Vanguardilta oikeuden sijoittaa Yhdysvaltain julkisen sektorin yrityksiin.
Lisäksi useat republikaanienemmistöiset osavaltiot ovat viime aikoina vaikeuttaneet vastuullista sijoittamista. Esimerkiksi Floridan kuvernööri ja potentiaalinen republikaanien seuraava presidenttiehdokas Ron DeSantis kielsi eläkerahastoja sijoittamasta ESG-rahastoihin ja veti Floridan varoja (siirryt toiseen palveluun) pois maailman suurimmalta varainhoitajalta Blackrockilta yrityksen ilmastolupausten vuoksi.
Kun maassa ei ole selkeää molempien puolueiden jakamaa ilmastotavoitetta, eivät yrityksetkään tiedä, mitä niiltä vaaditaan.
– Jenkeissä kun puhutaan kestävyydestä, niin jokainen ymmärtää sen vähän omalla tavallaan, Vares-Wartiovaara vertaa tilannetta Eurooppaan.
Maapallolle vihreä kilpailu on hyvästä
Haastateltavien mukaan EU:n huolista huolimatta on tärkeää muistaa, että Yhdysvaltain herääminen ilmastotoimiin on hyvä asia.
– Vähän vitsillä kommentoin äskettäin, että on huvittavaa, kuinka ensin 20 vuotta harmiteltiin, että amerikkalaiset eivät tee mitään. Nyt he tekivät yhden budjetin, niin tehdäänkin heti liikaa, Matti Kahra sanoo.
Hanna Silvola muistelee, että vielä joitakin vuosia sitten häneltä kysyttiin usein, ampuuko EU ilmastotoimissaan omaan jalkaansa.
– Että mitäs sitten, jos toiset eivät lähdekään tähän mukaan? Silvola kertoo.
– Nyt näyttää siltä, että siinä missä EU on ollut edelläkävijä, toiset tulevat perässä. Ilmastonmuutoksesta on tullut ilmiö, jota ei voi olla huomioimatta taloudellisissa päätöksissä – mukaan lukien sijoittamisessa.
Aila Aho muistuttaa, että EU:n ja Yhdysvaltain kilpailuasetelmasta huolimatta molemmilla on lopulta sama tavoite, joka on haitallisten päästöjen vähentäminen.
– Tässä koko Eurooppa vastaan Yhdysvallat -keskustelussa hienoa on se, että nyt ei enää keskustella, onko kestävyys tavoite. Se on mahtavaa, että nyt kilpaillaan, kumpi juoksee kovempaa.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 18.12.2022 kello 23.00 asti
Uutista päivitetty 20.12.2022 kello 0.16 huomiolla vesitariffeista.
Lue myös:
EU on ottamassa käyttöön ennennäkemättömän ilmastotoimen – tästä hiilitulleissa on kyse