Hyppää sisältöön

Oliko jääkiekon MM-voitto vuonna 1995 nousevan sosiaalisen mielialan ansiota? Tutkijoiden mukaan laumavaisto selittää monia tapahtumia

Ihmismassojen tunteet voivat ohjata pörssimarkkinoita ja niillä voidaan selittää myös muita historiallisia tapahtumia, kuten Suomen MM95-lätkäkultaa. Tutkijat käyttävät asiasta termiä laumavaisto.

Suomi voitti vuoden 1995 MM-kisoissa kultaa ja kansa otti sankarit vastaan Helsingissä. Tietokirjailija Mikko Ketovuori pohtii, oliko jo ennen kisoja olemassa nouseva sosiaalinen mieliala. Kuva: Yles arkiv / Pekka Sipilä
Kari Paananen

Hiljattain Suomessa vieraillut tieteen supertähdeksikin kutsuttu historioitsija Yuval Noah Harari (siirryt toiseen palveluun) kirjoittaa, että ihmisillä on toki oma tahto, mutta se ei ole vapaa. Samankaltaiseen tulokseen tuli myös vuonna 1983 neurotieteilijä Benjamin Libet (siirryt toiseen palveluun).

Molempien keskeiset havainnot olivat: päätöksenteko pohjaa aina menneeseen sekä henkilöiden ominaisuuksiin ja luonteenpiirteisiin, joita hän ei ole itse valinnut. Oletko ulos- vai sisäänpäin suuntautunut, luonteeltasi rento vai levoton, mikä on seksuaalinen suuntautumisesi? Voit valita, mitä syöt, kenen kanssa seurustelet tai ketä äänestät, mutta kyseiset valinnat perustuvat muun muassa geeneihisi, sukupuoleesi, perhetaustaasi ja kasvuympäristösi kulttuuriin, joita et ole itse valinnut.

Sosiaalinen mieliala ohjaa tapahtumia maailmassa ja tämä tarkoittaa sitä, että emme tiedä, mitä olemme tekemässä. Selitämme tekojamme jälkikäteen.

– Loppujen lopuksi ihminen ei valitse paikkaansa maailmassa. Me voimme kuulostella, keitä olemme ja mikä meidän tehtävämme on. Sitä kautta ehkä jotain vapautta löytyy, mutta pääasiassa elämme vaiston varassa, kuvailee laumavaiston ydintä tietokirjailija ja yliopistonlehtori Mikko Ketovuori Turun yliopistosta.

Sosiaalinen mieliala vaikuttaa asioihin niin, että ensin on tunne ja siitä seuraa toimintaa, eikä päinvastoin. Kuva: Heli Mäkikauppila / Yle

Ketovuori on kirjoittanut laumavaistoteoriasta kirjan, joka nojaa amerikkalaisen pörssianalyytikon Robert Prechterin 1970-luvulta lähtien esittämiin ajatuksiin, kuinka sosiaalinen mieliala eli massojen tunteet ohjaavat esimerkiksi osakemarkkinoita. Laumavaisto-termi jo viittaa siihen, että vapaata tahtoa ei olisi olemassa, koska ihmiset aistivat laumansa sosiaalisen mielialan ja toimivat sen mukaisesti, myönteisellä tai kielteisellä tavalla - tiedostamattaan.

Johtuiko lätkän ”95 nevöfoget” nousevasta sosiaalisesta mielialasta?

Ketovuoren Laumavaiston varassa -kirjassa käsitellään useita tapauksia, joissa sosiaalisen mielialan aaltoliikkeestä on ennakoitu, joskus jopa ennustettu asioita etukäteen.

Näistä ehkä tärkeimpänä Venäjän hyökkäykset Georgiaan, Krimin miehitys ja kuukausi kirjan julkaisun jälkeen alkanut Ukrainan sota. Ketovuoren mukaan Venäjän sosiaalisen mielialan lasku ja tähän liittyvä tuleva aggressio oli suoraan luettavissa Moskovan pörssin indeksistä sen asettuessa 800-1000 pisteen tasolle. Tämä ennuste toteutui päivän tarkkuudella oikein.

– Sitä olen myös pohtinut, että oliko vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruus lamantappolääke, vai oliko jo ennen kisoja olemassa nouseva sosiaalinen mieliala, jonka seurauksena pelaajat uskoivat itseensä ja hoitivat homman maaliin.

Pariisin pörssissä kuohui 1930-luvun alussa. Kuva: Alfred Eisenstaedt / ullstein bild/ All Over Press

Tuoreessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) löydettiin yhteys brittikansalaisten terveydentilan ja Lontoon pörssin FTSE 100 -indeksin välillä. Tutkijat keräsivät reilun viiden vuoden ajalta tietoa lähes 40 000 britin aivokuvantamistutkimuksista, joista etsittiin tunteisiin ja mielialaan liittyvää aineistoa. Sitten tutkijat vertasivat Lontoon pörssin liikkeisiin samalta ajanjaksolta. He havaitsivat, että ihmisten tunnetilat ennustivat pörssikäyrän kulkua.

– Myönteiset tunteet ovat yhteydessä parempaan terveyteen, vastaavasti depressiivisenä aikana haitalliset elintavat lisääntyvät. Kun ihmiset ovat innostuneita ja haluavat olla terveitä, he menevät kuntoilemaan. Eivät he siksi mene, koska pörssi nousee, vaan siksi, koska he kokevat optimismia ja tavoitteellisuutta.

Miten sosiaalinen mieliala syntyy?

Sosiaalinen mieliala ei synny, vaan se on olemassa koko ajan ja se muotoutuu ihmisten välisen vuorovaikutuksen myötä. Sitä voi kuvata aaltona, joka alkaa kohoavasta mielialasta, nousee positiivisen mielialan huipulle, jota seuraa laskeva mieliala ja aallonpohja, josta alkaa jälleen uusi nousu. Nykyhetkessä voi olla vaikea tietää, missä kohdin aaltoa ollaan. Se on tietysti asia, jonka kaikki - erityisesti sijoittajat osakemarkkinoilla - haluaisivat tietää.

Vaikka sosiaalinen mieliala ei synny mistään, se leviää Ketovuoren mukaan kuin tarttuva tauti ja jälleen hyvässä tai pahassa.

Laskevan mielialan aikana ihmiset pyrkivät hakemaan turvasatamaa – meillä ollaan tällä tavalla ja meidän kylällä ajatellaan näin. Kun pelko voittaa, alkaa muurien pystyttäminen. Nousevan mielialan aikana mahtuvat myös vieraat mukaan ja muihin kulttuureihin suhtaudutaan uteliaasti.

– Laumavaisto on jollain tapaa myös aika pelottava voima. Se pitäisi tunnistaa ja sen jälkeen miettiä, että miten se minuun vaikuttaa. Ehkä sen jälkeen voi myös valita eri tavalla kuin enemmistö.

Laumavaisto ei siis tarkoita mitään sokeasti liikkuvaa laumaa. Yksilöt voivat aina tehdä itsenäisiä päätöksiä, myös vastavirtaan.

Katso Puoli seitsemän -juttu vapaasta tahdosta ja laumavaistosta.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 22.1. klo 23 asti.

Jokaisen pitäisi tunnistaa laumavaiston ohjaava voima omalla kohdallaan, pohtii tietokirjailija Mikko Ketovuori.

Suosittelemme sinulle