Tyynenmeren vieraslajin lisääntymistä pelätään Jäämereen laskevien lohijokien varsilla Norjassa ja Suomessa.
Norjan yleisradion NRK:n mukaan maan hallitus on varannut 25 miljoonaa kruunua eli 2,4 miljoonaa euroa kyttyrälohen torjuntaan.
Norjan hallitus, kalaviranomaiset, rannikkokalastajat ja monet poliitikot toivovat nyt tehokasta meripyyntiä kyttyrälohelle ja saaliin myymistä kalamarkkinoille ennen kuin laji nousee jokiin kutemaan, kertoo NRK (siirryt toiseen palveluun).
Yli sataa Norjan lohijokea edustava järjestö pelkää (siirryt toiseen palveluun), että kyttyrälohen kaupallinen pyynti tekee siitä arvokalan ja käy kuten toiselle vieraslajille kuningasravulle, joka on nykyään pyyntikiintiöillä suojeltu miljoonabisnes. Pelkona on, että kyttyrälohi autioittaisi joet luontaisista lohikannoista.
Kyttyrälohen poistopyynnin vaikein kysymys on, kuinka tehopyynti voidaan tehdä vahingoittamatta atlantinlohta ja muita luontaisia lajeja. Meripyyntiä tehtäisiin lohijokien laskuvuonoissa, kuten Tenovuonossa.
Leveä Teno on hankalampi kuin pikkulohijoet
Meripyynnin lisäksi Norjassa on viritelty kyttyrälohen torjuntaa estepadoilla myös suurella Tenojoella.
Suomen ja Norjan yhteisellä rajajoella koettiin kyttyrälohen massanousu viimeksi kesällä 2021. Vieraslajia nousi enemmän kuin alkuperäistä atlantinlohta, jonka kannat ovat vuosikymmenien ylikalastuksen vuoksi romahtaneet ja vaarantuneet.
Tenojoen vesistön luontaisten lohikantojen sukupuuttouhan vuoksi lohen pyyntikielto jatkunee ensi vuonna. Asiasta päättää eduskunta alkuvuodesta.
Norjan suunnittelemalla torjuntapadolla kyttyrälohet otettaisiin vieraslajina pois ja luontaisten lohien ja meritaimenen annettaisiin jatkaa vaellustaan.
Luonnonvarakeskuksen professori Jaakko Erkinaroa Norjassa esiintyvät ronskit suunnitelmat kyttyrälohen pään menoksi meressä ja joessa pelottavat.
– Kuinka kovin lääkkein ruvetaan kyttyrälohta vastustamaan? Tässä on perusteellisen riskinarvioinnin paikka, että ei nyt vaan lääke olisi pahempi kuin tauti.
Hänen mukaansa kyse on juuri siitä, kuinka poistopyynnissä pystytään erottamaan kyttyrälohet alueen luontaisista vaelluskalakannoista, kuten lohesta ja meritaimenesta. Huolena on, että heikossa kunnossa olevat lohikannat voivat heikentyä entisestään.
Tutkimustietoa vaaditaan lisää
Erkinaron mukaan vielä ei tiedetä, voidaanko kyttyrälohta ylipäätään torjua. Myös tutkittua tietoa kyttyrälohen vaikutuksesta atlantinlohen kantoihin on vielä hyvin vähän.
Tähän asti on arvioitu, ettei kyttyrälohi ole aiheuttanut ongelmia Venäjän puolella Barentsinmereen ja Vienanmereen laskevissa joissa, vaikka lajia on esiintynyt siellä jo vuosikymmenien ajan runsaammin kuin Norjassa tai Suomessa.
Uusimpia tutkimustietoja viime vuosien massaesiintymisten vaikutuksista Venäjällä ei ole saatavilla, koska tutkimusyhteistyö katkesi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Erkinaron tietojen mukaan Norjassa on suunniteltu Tenon poikki laitettavaa lohipatoa, jossa eroteltaisiin kyttyrälohet pois ja muiden kalojen annettaisiin jatkaa matkaa.
Norjassa esillä on ollut hahmontunnistusteknologian käyttö, jota norjalaiset ovat kokeilleet laitekauppiaiden kanssa pienillä lohijoilla.
– En tiedä,kuinka pitkällä käytännön tasolla tällaiset suunnitelmat ovat. Nyt on kohta joulu ja tämän kaiken pitäisi olla toiminnassa ensi kesänä, toteaa Erkinaro.
Tyynellämerellä kyttyrälohen kannat vaihtelevat rajusti
Padon kaltaisen esteen laittaminen leveän Tenon poikki aiheuttaa riskejä, joita ei tunneta. Yksi kysymys on, miten käy alajuoksuun vaeltaville luonnonlohen poikasille.
Erkinaho huomauttaa, että heinäkuussa, jolloin kyttyrälohen vaellus on kiihkeimmillään, vaeltaa lohen poikasia kohti merta.
– Miten ne käyttäytyvät tällaisen esteaidan kohdalla, ja kuinka paljon este viivästyttää vaellusta tai altistaa poikaset saalistukselle.
Ensi kesäksi odotetaan kyttyrälohen massiivista vaellusta, koska edellinen oli kaksi vuotta sitten. Varmaa tämä ei tutkijan mukaan kuitenkaan ole.
– Kyttyrälohen kannanvaihtelu on Tyynenmeren luontaisella levinneisysalueella hyvin voimakasta. Kanta romahtaa ja vaihtelu on tyypillistä, sanoo Erkinaro.
Erkinaro pitää kuitenkin runsasta kyttyrälohivaellusta todennäköisenä ensi kesänä, koska kanta on ollut Atlantin puolella rajussa kasvuvaiheessa.
Edellisen, eli kesän 2021 kyttyrälohen massavaelluksen jäljiltä poikasia laskeutui mereen Luken havaintojen mukaan paljon.
Norja ja Suomi pohtivat kyttyrälohen kohtaloa tammikuussa
Suomessa suhtautuminen kyttyrälohen torjuntaan on ollut pidättyvämpää. Tutkijat ja viranomaiset ovat korostaneet, että tutkittua tietoa on vielä vähän.
Myös Suomessa maa- ja metsätalousministeriö esittää erillisrahoitusta kyttyrälohen vaikutusten ja torjunnan tutkimiseen, kertoo neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste. Summaa Hakaste ei tohdi vielä kertoa.
Norjan ja Suomen lohitutkijat ja viranomaiset tapaavat ensi vuoden alussa kyttyrälohen merkeissä. Tapaamisessa pohditaan kestäviä keinoja vieraslajin hallintaan.
Pelottaako Suomen johtavaa lohivirkamiestä Norjan suunnitelma kyttyrälohen eliminoimiseksi Tenosta estepadolla?
– Yhdessä huolta pitää kantaa siitä, että muistetaan, että siellä (Tenossa) on muita lajeja. Nämä Tenon varsinaiset lohikannat ovat heikossa kunnossa, ja kyttyrälohen poisto ei saa vaikuttaa niihin. Se on asia, mikä pitää tiedostaa ja mitä olemme pitäneet esillä.
Hakasten mukaan myös Norjan viranomaiset ovat Tenon lohen heikon tilanteen esille. Hän pitää tärkeänä, että kaikki toimet kyttyrälohen osalta kirjataan seurantaan tarkasti, jotta opitaan, mikä keino tepsii ja mikä ei.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 17.12. kello 23:een saakka.