Hyppää sisältöön
Kuvakombo.
Politiikka

Turvaton vuosi

Vuodesta 2022 tuli turvallisuuspolitiikan vuosi. Nämä 33 kuvaa näyttävät, miten sota Ukrainassa vaikutti Suomessa ja kuinka poliitikot joutuivat vaikeiden päätösten äärelle.

•
Silja Viitala

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, maailma muuttui. Turvallisuustilanne Euroopassa järkkyi täysimittaisen hyökkäyssodan myötä. Pandemia-ajoista ja -uutisista siirryttiin sotaraportteihin ja täyskäännöksen tehneeseen turvallisuuspolitiikkaan.

Vuonna 2022 Suomessa on nähty väsyneitä ministereitä, vastustettu sotaa mielenosoituksissa ja vastaanotettu pakolaisia. Helsingissä vieraili maihinnousutukialus ja yhdysvaltalaissenaattoreita. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) allekirjoitti Suomen hakemuksen puolustusliitto Natoon ja energiakriisin myötä Eduskuntatalon portailta ei sulateta kaikkea lunta.

Tämä kuvakooste näyttää turvallisuuspolitiikan olennaisia hetkiä uutisvuoden varrelta Ylen kuvajournalistien silmin.

Ukrainen Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova oli silminnähden järkyttynyt.
Sota Ukrainassa alkoi vuonna 2014, jolloin Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin ja aloitti epävakauttamisen Itä-Ukrainassa. Venäjä laajensi hyökkäystään Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova kutsui Venäjän käynnistämää sotaa "talvisodaksi". Lähetystöön oli hänen mukaansa tullut jo samana aamuna joitakin yhteydenottoja Suomessa asuvilta ukrainalaisilta, jotka kysyivät neuvoa Ukrainaan pääsemiseksi. Kuva: Silja Viitala / Yle
Zlata Burdina poseerasi isänsä antaman lipun kanssa.
Mielenosoittajat vastustivat sotaa ja Venäjän toimia Eduskuntatalon edessä Helsingissä aamupäivällä. Zlata Burdina poseerasi paikalla isänsä Valentyn Burdinin antaman lipun kanssa. Kuva: Silja Viitala / Yle
Sotaa vastustava mielenosoitus järjestettiin 24. helmikuuta Venäjän suurlähetystön edessä Tehtaankadulla.
Rauhanliitto, Sadankomitea, Aseistakieltäytyjäliitto ja Rauhanpuolustajat järjestivät 24. helmikuuta mielenosoituksen Helsingissä Venäjän suurlähetystön edessä Tehtaankadulla. Kuva: Silja Viitala / Yle
Presidentti Sauli Niinistö.
– Nyt on naamiot riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö torstaina 24. helmikuuta. Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) järjestivät tiedotustilaisuuden Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi twiiteistään syntynyttä kohua keskiviikkona uva:n kokoukseen jälkeen.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi maaliskuun alussa muun muassa, että lännen sotilaallista väliintuloa Ukrainaan ei voi poissulkea. Hän kertoi Helsingin Sanomille myös uskovansa, että lännen sotilaallinen väliintulo Venäjän pysäyttämiseksi on ennen pitkää vääjäämätöntä, joten se olisi parempi tehdä ennemmin kuin myöhemmin. Ulkoasiainvaliokunta moitti Halla-ahon kommentteja, ja 2. maaliskuuta hän sanoi ottavansa vastaan rakentavan kritiikin, jota valiokunta hänen sanomisistaan esitti. Kuva: Silja Viitala / Yle
Ulkoasiainvaliokunnan ulkopuolella on elektroniikan säilytykseen tarkoitettu lokerikko.
Ulkoasiainvaliokunta kokoontui 2. maaliskuuta Pikkuparlamentissa Helsingissä. Elektroniset laitteet oli tietoturvasyistä jätetty valiokunnan ulkopuolelle. Kuva: Silja Viitala / Yle
Taisa Zeleniuk saapui poikansa Nazarin ja tyttärensä Sofian kanssa Umanin kaupungista.
Taisa Zeleniuk pakeni sotaa poikansa Nazarin ja tyttärensä Sofian (kuvassa) kanssa Ukrainasta Umanin kaupungista Helsinkiin 3. maaliskuuta. – Emme suunnitelleet tulevamme Suomeen, mutta jouduimme lähtemään. Ohjukset ja pommit lensivät, kotona pelotti, Zeleniuk kertasi. Kuva: Silja Viitala / Yle
Sauli Niinistö puhui medialle Presidentinlinnassa torstaina 10. maaliskuuta 2022.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö järjesti mediatapaamisen Presidentinlinnassa 10. maaliskuuta ja kertoi muun muassa aikovansa soittaa Vladimir Putinille. Seuraavana päivänä kerrottiin, että keskustelu kesti tunnin ja Niinistö painotti Ukrainassa pahenevaa katastrofia ja syvää inhimillistä kärsimystä, joka vaikuttaa voimakkaasti myös läntiseen mielipiteeseen. Kuva: Silja Viitala / Yle
Venäjän-konsulaatti Maarianhaminassa kevätpäivänä.
Maarianhaminassa sijaitsevan Venäjän-konsulaatin edustalle oli 16. maaliskuuta tuotu kynttilöitä Ukrainan sodan vuoksi. Konsulaatin asema Suomessa ja Ahvenanmaan demilitarisaatio nousi keväällä keskusteluun. Kuva: Silja Viitala / Yle
Magdalena Andersson ja Sanna Marin kävelevät rinnakkain.
Ruotsin silloinen pääministeri Magdalena Andersson ja Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) tapasivat Tukholmassa 13. huhtikuuta. Keskusteluiden pääaiheena oli turvallisuusympäristön muuttunut tilanne Euroopassa sekä Suomessa ja Ruotsissa käytävä turvallisuuspoliittinen keskustelu. Erityisesti Marinin uutiskuvissa näkynyt nahkatakki keräsi huomiota. Kuva: AOP
Antti Kaikkonen eduskunnassa.
Eduskunta kävi 20. huhtikuuta lähetekeskustelun hallituksen turvallisuusselonteosta. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) seurasi keskustelua ministeriaitiosta. Kuva: Silja Viitala / Yle
PST:n Hans Sverre Sjøvold, Supon Antti Pelttari ja Säpon Charlotte von Essen pitivät tiedotustilaisuuden medialle Helsingin Säätytalolla 27. huhtikuuta.
PST:n Hans Sverre Sjøvold, Supon Antti Pelttari ja Ruotsin Säpon Charlotte von Essen pitivät tiedotustilaisuuden medialle Helsingissä 27. huhtikuuta. Suomen ja Ruotsin turvallisuuspalveluiden mukaan Venäjä ei ollut tuohon mennessä kohdistanut maihin poikkeuksellisia vaikuttamisyrityksiä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Ulkoministeri Pekka Haavisto ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde tapasivat perjantaina 29. huhtikuuta Säätytalolla Helsingissä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde tapasivat 29. huhtikuuta Säätytalolla Helsingissä. Ulkoministeri Ann Linde korosti tuolloin, että Suomi ja Ruotsi ovat läheisimmät yhteistyökumppanit. Kuva: Silja Viitala / Yle
Anders Adlercreutz, Markus Mustajärvi, Atte Harjanne, Joonas Könttä, Kimmo Kiljunen, Jari Ronkainen ja Petteri Orpo.
Anders Adlercreutz (r.), Markus Mustajärvi (vas.), Atte Harjanne (vihr.), Joonas Könttä (kesk.), Kimmo Kiljunen (sd.), Jari Ronkainen (ps.) ja Petteri Orpo (kok.) vastasivat eduskunnan auditoriossa puolustusvaliokunnan tiedotustilaisuudessa 10. toukokuuta kysymyksiin ajankohtaisselonteon lausunnosta. Kuva: Silja Viitala / Yle
Britannian pääministeri Boris Johnson vieraili 11. toukokuuta Helsingissä tapaamassa Sauli Niinistön.
Britannian silloinen pääministeri Boris Johnson vieraili 11. toukokuuta ensin Tukholmassa ja sitten Helsingissä. Helsingissä Johnson tapasi Presidentinlinnassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Johnson ja Niinistö allekirjoittivat julistuksen, jossa maat lupaavat tukea toisiaan tarvittaessa myös sotilaallisesti. Kuva: Silja Viitala / Yle
Sunnuntaina 15. toukokuuta tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marinin pitivät tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa Helsingissä
Sunnuntaina 15. toukokuuta presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoivat tiedotustilaisuudessa Presidentinlinnassa Suomen aikovan hakea Naton jäsenyyttä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Riitta Saastamoinen siivosi ruokasalia eduskunnassa 16. toukokuuta.
– Töiden jälkeen menen kirjaston kautta kotiin ja kotona sohvalle pitkäkseni, kertoi tarjoilija Riitta Saastamoinen. Hän siisti eduskunnan ravintolan ruokasalin pöytiä puoli neljältä kiireisen maanantain jäljiltä. Saastamoinen aloitti talossa juuri ennen koronavirusepidemiaa. Hänen mukaansa työssä on onnistunut, kun saa asiakkaan iloiseksi ja hymyilemään. Kuva: Silja Viitala / Yle
Pekka Haavisto allekirjoittaa Suomen Nato-hakemuksen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen tiistaina 17. toukokuuta valtioneuvoston linnassa Helsingissä. Haavisto sai allekirjoitukseen käyttämänsä kynän aiemmin samana päivänä vaihtokaupassa Iltalehden politiikan toimittajalta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Paraatikatselmus Helsingin Senaatintorilla 4. kesäkuuta.
Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati järjestettiin 4. kesäkuuta Helsingin keskustassa. Puolustusvoimien mukaan paraatiin osallistuu joukkoja yhteensä yli 1 600 henkilöä, yli 40 ajoneuvoa ja 15 ilma-alusta sekä viranomaisten yhteinen koiraosasto. Paraatin ohjelmassa oli muun muassa paraatikatselmus Senaatintorilla. Kuva: Silja Viitala / Yle
Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati järjestettiin 4. kesäkuuta 2022 Helsingin keskustassa.
11-vuotias Ilo Eskelinen odotti Senaatintorin laidalla paraatikatselmuksen alkua. Eskelisen lippalakki on peräisin Parolan panssarimuseosta ja takki verkkokaupasta. – Lippalakki suojaa hyvin auringolta, ja sen vuoksi halusin tämän, kommentoi Eskelinen. Kuva: Silja Viitala / Yle
Sauli Niinistö hyvästelemässä Roy Bluntia ja Joni Ernstia Mäntyniemessä.
Sauli Niinistö hyvästeli yhdysvaltalaissenaattoreita Roy Bluntia ja Joni Ernstia Mäntyniemessä 27. kesäkuuta. Suomessa vierailleet senaattorit kuuluvat senaatin Nato-tarkkailijaryhmään, jonka ensisijainen tarkoitus on edistää Natoon liittyvää kommunikaatiota Valkoisen talon ja senaatin välillä. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Sotilaita kaupunkisotaharjoituksessa.
Yhdysvaltalainen kevyt jalkaväkikomppania vahvennettuna pioneeriryhmällä harjoitteli Kaartin jääkärirykmentin Valmiusyksikön kanssa Santahaminassa 28. kesäkuuta. Suomalaiset ja yhdysvaltalaiset sotilaat harjoittelevat Santahaminassa yhdessä kaksi viikkoa. Taustalla oli Suomen tuore päätös lisätä harjoituksia kumppanimaiden kanssa. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Ihmisiä katsomassa USS Kearsargea Hernesaaren rannassa.
Yhdysvaltain laivaston maihinnousutukialus USS Kearsarge saapui Helsingin Hernesaareen 5. elokuuta. Se osallistui sotaharjoitukseen Merivoimien kanssa pohjoisella Itämerellä ja Hangon seudulla. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) saapui 6. syyskuuta 2022 eduskunnan talousvaliokuntaan asiantuntijaksi kommentoimaan.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) odotti 6. syyskuuta eduskunnan talousvaliokunnan ulkopuolella työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikön Riku Huttusen kanssa. Lintilä oli kutsuttu asiantuntijaksi kommentoimaan aihetta: Ajankohtainen energiapolitiikan tilanne EU:ssa ja Suomessa. Kuva: Silja Viitala / Yle
Mika Aaltola kävelee.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan teos Mihin menet Suomi? – Pelon aika Euroopassa julkaistiin Pikku-Finlandiassa Helsingissä 17. lokakuuta. Aaltola nousi viimeistään vuoden 2022 aikana merkittäväksi turvallisuuspolitiikan kommentaattoriksi Suomessa. Kuva: Silja Viitala / Yle
Marin poseeraa yhteiskuvassa ulkomaisen vieraan kanssa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli 19. lokakuuta kuultavana eduskunnan suuressa valiokunnassa EU-huippukokouksesta. Marin törmäsi Pikkuparlamentin aulassa ennen kokousta Rose-Roth-seminaarin osallistujiin. Moni heistä tahtoi yhteiskuvaan Marinin kanssa, tässä moldovalainen kansanedustaja Radu Marian. Kuva: Silja Viitala / Yle
Sanna Marin kuuntelee Erkki Tuomiojaa, Katrin Jakobsdottir haukottelee, vieressä Jonas Gahr Store ja Ulf Kristersson.
Pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarisena elimenä toimiva Pohjoismaiden neuvosto on perustettu 70 vuotta sitten. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toiminut Erkki Tuomioja (sd.) avasi neuvoston istunnon 1. marraskuuta eduskunnan istuntosalissa, Suomen pääministeri Sanna Marin, Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kuuntelivat. Kuva: Silja Viitala / Yle
Sauli Niinistö puhuu.
Niinistö puhui medialle eduskunnan kahvilassa Pohjoismaiden neuvoston 74. istunnon jälkeen 1. marraskuuta. – Olen hyvinkin optimistinen lopputulokseen aikanaan, Niinistö sanoi viitaten siihen, että Suomi ja Ruotsi päässevät aikanaan Naton jäseniksi. Kuva: Silja Viitala / Yle
Pekka Haavisto ja Antti Kaikkonen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) pitivät tiedotustilaisuuden ajankohtaisista Nato-asioista Helsingin Merikasarmilla 3. marraskuuta. – Meillä ei ole tavoitteena saada tänne ydinaseita. Natolla on näissä asioissa pysyviä rakenteita, eikä Yhdysvalloilla ole tietojeni mukaan mitään tarkoitusta lisätä ydinaseiden määrää Euroopassa, Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa. Kuva: Silja Viitala / Yle
Neljä 612-soihtukulkueeseen osallistunutta henkilöä poltti Venäjän lipun Hietaniemen hautausmaan portilla
Itsenäisyyspäivänä 612-soihtukulkue saapui Hietaniemen hautausmaan portille puoli kahdeksan aikaan. Muutama mielenosoittaja sytytti soihduillaan Venäjän lipun palamaan. Toisen valtion lipun polttamisen kieltävää pykälää ei suoriltaan löydy laista, kertoi poliisi myöhemmin. Kuva: Silja Viitala / Yle
Eduskuntatalon portaat olivat suurilta osin lumen peitossa.
Eduskuntatalon portailta sulatetaan tänä talvena lumi vain osittain. Tarkoituksena on säästää energiaa. Portaikon alle asennettiin sulatusjärjetelmä peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2017. Kuva: Silja Viitala / Yle
Antti Kaikkonen eduskunnassa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) jutteli puhemies Matti Vanhaselle (kesk.) eduskunnassa 13. joulukuuta. Suuressa salissa keskusteltiin lakiesityksestä, jolla Suomi liitetään Natoon. Kesällä pojan saanut Kaikkonen jää ensimmäisenä miesministerinä vanhempainvapaalle tammikuussa 2023. Kuva: Silja Viitala / Yle

Korjattu 2.1. klo 10.10: Täsmennetty juttuun, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan jo vuonna 2014.

PolitiikkaNatoSuomiEduskuntataloSuomalaiset poliitikotSuomen politiikkaPuolustuspolitiikkaPääministeritVenäjän hyökkäys

Suosittelemme sinulle