Ilta-Sanomat uutisoi alkuviikosta (siirryt toiseen palveluun), että Seinäjoki on nuorten huumerikollisuustilastojen perusteella ”Suomen huumepääkaupunki”.
Lähteenä jutussa on Tilastokeskuksen tiedot poliisin selvittämistä 15–20-vuotiaiden epäillyistä huumerikoksista. Tulokset on suhteutettu nuorison määrään ja muihin yli 10 000 asukkaan kuntiin.
Ilta-Sanomien jutun voi lukea täältä (siirryt toiseen palveluun).
Pohjanmaan poliisin komisario Matti Tiaisen näkemyksen mukaan Seinäjoki ei kuitenkaan poikkea muista saman kokoluokan kaupungeista ja maakuntakeskuksista.
– Kun puhutaan huumausainerikoksista, tilastot kertovat siitä, kuinka paljon poliisi on omalla toiminnallaan paljastanut rikoksia ja suunnannut resursseja näiden rikosten selvittämiseen, Tiainen sanoo.
– Tilasto ei siis kerro koko totuutta. Tässä täytyy huomioida myös jätevesitutkimus ja nuorille suunnatut kyselyt. Näitä tulisi tarkastella kokonaisuutena.
Jätevesitutkimusten tulokset Seinäjoella ovat Tiaisen mukaan samankaltaisia kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa.
”Surullista ja huolestuttavaa”
Kaupungin hyvinvointipäällikkö Henna Rantasaarelle uutisointi nuorten huumausaineiden käytöstä Seinäjoella kaupungissa ei ollut uutta asiaa.
Nuorten päihteiden- ja huumausaineiden käytön parissa on kaupungissa työskennelty jo pitkään ja konkreettisia toimia tehdään jatkuvasti.
– Surullista ja huolestuttavaa tämä tietysti on, Rantasaari sanoo.
Nuorten huumeidenkäyttö näkyy Rantasaaren mukaan Seinäjoella esimerkiksi nuorisotilojen ulkopuolella.
– Ilahduttavaa kuitenkin on, että poliisi on tehnyt paljon töitä asian eteen, tämä näkyy tilastoista. Tilannetta saadaan rauhoitettua, kun rikokset selvitetään, Rantasaari sanoo.
”Tällaisiin paikkoihin ongelmat usein pesiytyvät”
Komisario Matti Tiaisen mukaan koko Suomen huumausainetilanne on huolestuttava.
Hän toteaa, että huumaisaineita tuodaan maahan paljon.
– Niiden hankinta on helpottunut, koska myynti on siirtynyt pikaviestisovelluksiin ja pimeään verkkoon, Tiainen sanoo.
Rantasaari muistuttaa, että Seinäjoki on kasvukaupunki ja maakuntakeskus. Lisäksi kaupunki on yksi raideliikenteen solmukohta.
– Tällaisiin paikkohin ongelmat usein pesiytyvät, Rantasaari pohtii.
Huumausainerikosten määrä on Pohjanmaan poliisilaitoksen vuosittain noin 2000. Aineiden kanssa ollaan siis päivittäin tekemisissä.
Huumeisiin törmätään myös väkivalta- ja omaisuusrikosten sekä muun muassa rattijuopumusvalvonnan yhteydessä.
Seinäjokelaislähtöinen 24-vuotias Dave Haukkala on asunut muualla muutaman vuoden. Hänen nuoruudessaan huumeet eivät vielä näyttäytyneet kaupungissa.
– Toki kuulin puhuttavan huumeista. Niiden kanssa olivat tekemisissä sellaiset ihmiset, joiden kanssa en ollut tekemisissä. Ehkä osittain on nyt kyse siitä, että nuoret eivät saa apua pahaan oloonsa. Muuta näkemystä minulla ei asiaan ole.
Etsivälle nuorisotyölle tuttu juttu
Seinäjoen kaupungin kohdennetun nuorisotyön etsivä nuorisotyöntekijä Jaakko Lehtolainen näkee työssään nuorten huumeidenkäytön.
Lehtolainen toteaa, että Seinäjoella on liikkeellä paljon huumeita; niitä myydään ja käytetään.
Lehtolainen pohtii, että Ilta-Sanomien uutisoinnissa oli ehkä haettu klikkiotsikkoa. Oli tai ei, itse asia ei häntä kummastuta.
– Työssäni tulee nuoria vastaan, joilla on haasteita päihteiden kanssa. Päihteidenkäytön taustalla on usein monenlaisia haasteita: toivottomuutta, pahaa oloa, mielenterveyden haasteita. Ongelmat harvoin syntyvät itsellään.
Aina autetaan, kun tarve huomataan, Lehtolainen sanoo. Hän tietää kuitenkin, että huumeista ja päihteistä irtautuminen on vaikeaa.
– Aika kova mieli pitää olla, että pysyy siitä erossa. Että lopettaa ja sivuuttaa vaan sen tyhjyyden, joka lopettamisesta seuraa. Tuon tyhjyyden tilalle pitäisi löytää jotain sellaista tekemistä, mistä saa merkitystä elämälle.
Huoltajat mukaan
Seinäjoen kaupunki on puuttunut huumeongelmaan ehkäisevän päihdetyön ryhmän avulla.
Yksi fokusalue tällä hetkellä on tilanteesta tiedottaminen nuorten huoltajille.
– Vanhempien on hyvä olla tietoisia, missä heidän nuorensa liikkuu ja mitä nuorten elämään kuuluu, Henna Rantasaari sanoo.
Kaupunki on koonnut huoltajille Huomaa ajoissa -oppaan, jossa on vinkkejä, miten jutella nuoren kanssa päihteistä tai miten toimia päihteistä kiinnostuneen nuoren kanssa.
Ennaltaehkäisevät toimet ovat erityisen tärkeitä, Rantasaari toteaa.
– Hyvinvointialueiden aloittaessa vastuu niistä on ehkä entistä enemmän kunnilla. Toimivat peruspalvelut ja nuorten itsetunnon vahvistaminen ovat keskeisessä roolissa.
”Ettei ensimmäistäkään käyttökertaa tulisi”
Komisario Matti Tiaisen mielestä kouluilla, kodeilla, kasvatuksella ja sosiaalityöllä on tärkeä merkitys huumausaineiden torjunnassa.
– Se miten voitaisiin vaikuttaa on, ettei ensimmäistäkään käyttökertaa tulisi, Tiainen sanoo.
Yhteistyötä peräänkuuluttaa myös Jaakko Lehtolainen.
Etsivä nuorisotyö tekee sitä muun muassa riippuvuusklinikan kanssa. Kyse on kuitenkin koko yhteiskunnan asiasta, siitä miten kohtaamme toisemme ja ymmärrämme erilaisuutta.
– Arvelen, että jo varhaisessa vaiheessa, ihan päiväkodista asti, voidaan nuorelle antaa erilaista tukea. Koulujen ryhmäkoot, harrastusmahdollisuudet ja miten kohdataan, ovat tärkeitä asioita, Lehtolainen sanoo.
Lehtolainen katsoo myös koteja ja kotien vastuuta. Että oltaisiin aidosti kiinnostuneita omista lapsista.
– Toivoisin, että kaikki vanhemmat olisivat kiinnostuneita siitä, mitä nuoret tekevät. Myös siinä vaiheessa kun nuori alkaa aikuistua.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 17. joulukuuta kello 23 asti.
Aiheesta enemmän: