Kansallisgallerian entinen pääjohtaja Risto Ruohonen sanoo Ylelle, että hän on seurannut Kiasman johtajan matkakuluista käytyä keskustelua hämmentyneenä.
– Tuntuu siltä, ettei koko kuittikeskustelussa ymmärretä ja tunnisteta taidemuseon toimintaa ja sen luonnetta.
Risto Ruohonen jäi eläkkeelle Kansallisgallerian pääjohtajan tehtävästä syksyllä 2021. Hän kertoo sivusta seuranneensa kirjoittelua Kiasman johtaja Leevi Haapalan työmatkoista ja matkakulujen kuiteista.
Iltasanomat kirjoitti tällä viikolla, että Kiasman johtaja Leevi Haapala yritti maksattaa puolisonsa majoituskuluja Kansallisgallerialla.
Sen jälkeen Kansallisgallerian nykyinen pääjohtaja Kimmo Levä kertoi, että ”virhe” on korjattu, eikä se johda seuraamuksiin.
Leevi Haapalan matkalaskujupakan jälkeen Kansallisgallerian matkustussääntöön kirjattiin, ettei puolisosta saa aiheutua kuluja Kansallisgallerialle.
Kuitit tarkassa syynissä
Risto Ruohonen ei halua kommentoida tapauksen yksityiskohtia, koska ei tunne niitä tarkkaan. Hän kuitenkin toteaa, että Kansallisgalleriassa kaikkien kulujen, mukaan lukien matkalaskujen, seuranta on ”aina ollut täsmällistä ja tarkkaa”.
– Luonnollisesti kaikesta pitää olla kuitit ja matkalaskut täytyy tehdä asiallisesti.
Eniten Ruohosta ihmetyttää, ettei ymmärretä, miten tärkeä osa matkustaminen ja kansainvälinen toiminta ovat museonjohtajien työtä.
– Vain siten suomalainen kuvataide kansainvälistyy, näkyy maailmalla sekä saa ansaitsemaansa arvostusta.
Kansallisgalleriaan kuuluu Kiasman lisäksi Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseot.
– Niiden johtajat ovat työyhteisönsä johtajia sekä taidelaitoksen taiteellisia johtajia. Näyttelytoiminta on taiteellisen johtajan vastuulla ja silloin on tärkeää, että hän on kansainvälisesti verkostoitunut.
Puolisot mukaan matkalle
Ruohonen aloitti Kansallisgallerian pääjohtajana vuonna 2006. Vuoteen 2014 asti Kansallisgalleria tunnettiin nimellä Valtion taidemuseo.
Pääjohtajakautensa aikana hän sanoo rohkaisseensa työntekijöitään kansainvälisyyteen.
– Rohkaisin osallistumaan, näkemään ja tapaamaan taiteilijoita ja kuvataiteen vaikuttajia.
Risto Ruohosen mielestä puolisot voivat hyvin osallistua museonjohtajien työmatkoihin. Ruohosesta se on jopa kannatettavaa edellyttäen, että he maksavat kaikki kustannukset itse.
Hän toteaa, että muissa maissa se on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa: suomalaiset taidemuseojohtajat ottavat harvoin puolison mukaan työmatkalle.
– Jos johtajan puoliso on omalla vapaa-ajallaan ja kustannuksellaan mukana matkalla, pidän sitä enemmän myönteisenä kuin kielteisenä. Jos joskus voi näin yhdistää siviilielämän ja työn, se on vain hyvä.
Tanninen-Mattila: ”Luottamus syntyy kohtaamisista”
Maija Tanninen-Mattila toimi Ateneumin taidemuseon johtajana vuosina 2006-2013. Yle tavoitti hänet puhelimitse Tanskasta.
Tanninen-Mattila ei halua kommentoida kuittikeskustelua.
Matkustamisesta hän on samaa mieltä kuin Risto Ruohonen: se on oleellinen osa taidemuseon johtajan työtä.
– Suomeen ei saada merkittäviä kansainvälisiä taidenäyttelyitä ilman henkilökohtaisia suhteita.
Tanninen-Mattila toteaa, että johtajan on nähtävä, millaista taidetta on esillä maailmalla.
– Teosten lainaamisen edellytyksenä on aina luottamus. Se syntyy vain, kun ihmiset kohtaavat ja tuntevat toisensa paremmin kuin sähköpostikeskustelun perusteella.
IS: Kiasman johtaja Leevi Haapala yritti maksattaa puolisonsa majoituskuluja Kansallisgallerialla
Kuuntele myös: