Ensi vuodesta lähtien 21 hyvinvointialuetta järjestää suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoiminnan.
Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, joka järjestää palvelut itse.
Tähän asti palveluista ovat vastanneet pääosin kunnat. Seitsemällä alueella on kuitenkin ollut jo käytössä maakuntamalli, jossa kuntien perustamat kuntayhtymät ovat järjestäneet sote-palvelut alueen väelle.
Esimerkiksi Kymenlaaksossa kaikki kuusi kuntaa maksavat sote-kuntayhtymä Kymsotelle tietyn osuuden asukaslukunsa ja palveluiden käyttönsä mukaan. Asukkaat saavat käyttää palveluita kaikkialla maakunnassa.
Kysyimme näiden alueiden sote-pomoilta, mikä muuttuu vuodenvaihteessa, jos palvelut on jo tähän asti järjestänyt maakunnallinen kuntayhtymä. Kysyimme myös, mikä on jo muuttunut maakunnallisen mallin aikana.
1. Sotesta tulee hyvinvointialue
Tammikuun alussa sote-palveluiden järjestäjien nimet yhdenmukaistuvat. Jokaisessa maakunnassa aloittaa hyvinvointialue.
Sote-kuntayhtymistä tulee hyvinvointialueita. Vanhat nimet jäävät historiaan: esimerkiksi Kymsotesta tulee Kymenlaakson hyvinvointialue ja Eksotesta Etelä-Karjalan hyvinvointialue.
Poikkeuksena on pääkaupunkiseutu. Helsingin kaupunki vastaa itse palveluistaan, mutta muutoin Uudenmaan maakunta jakautuu neljään hyvinvointialueeseen.
2. Kuntavaihdokset
Hyvinvointialueiden kuntajaossa tapahtuu joitakin muutoksia vuodenvaihteessa, jolloin nykyiset sote-kuntayhtymät lakkaavat.
Esimerkiksi Kruunupyy siirtyy Keski-Pohjanmaan sote-alueelta Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle tulee mukaan Sysmä ja Heinola. Tähän asti Sysmä on ulkoistanut palvelunsa, ja Heinola on järjestänyt perustason sote-palvelut itse. Pukkilan ja Myrskylän asukkaiden asiointi siirtyy Päijät-Hämeestä Itä-Uudellemaalle.
Samalla Päijät-Hämeessä asiakasmaksut yhtenäistyvät koko alueella ja digipalvelut tulevat laajemmin käyttöön koko hyvinvointialueella.
3. Mitä maakuntamallista on seurannut?
Sote-kuntayhtymät ovat jo tähän asti järjestäneet sosiaali- ja terveyspalvelut niissä kunnissa, jotka ovat mukana kuntayhtymässä.
Monesta sote-kuntayhtymästä kerrotaan, että tänä aikana digitaalisten ja kotiin tuotavien tai liikkuvien palvelujen määrä on kasvanut. Yksittäisiä toimipaikkoja on karsittu, jolloin osa palveluista on siirtynyt kauemmas asukkaista.
Päijät-Hämeessä on lakkautettu ei-lakisääteisiä palveluja, kuten vanhusten päivätoiminta. Alueelliset psykiatrian poliklinikat Orimattilassa ja Heinolassa on lakkautettu. Samalla on kehitetty kokonaan uusia palvelumalleja, kuten yhteisyritys Harjun terveys oy, joka tuottaa sote-keskuspalvelut.
Kymenlaaksossa on lakkautettu yksi perusterveydenhuollon vuodeosasto Haminassa. Samalla on lisätty kotisairaalatoimintaa.
Sote-kuntayhtymissä palvelut ovat olleet käytettävissä kaikille asukkaille kotikunnasta riippumatta. Potilas on voinut valita esimerkiksi hammaslääkäriajan naapurikunnasta, jos omassa kunnassa ei ole ollut tarjolla vapaita aikoja.
Joillakin alueilla uskotaan, että henkilöstön saatavuus on parantunut, kun sillä on ollut tukenaan isompi oman alan ammattilaisten tiimi.
4. Kipukohdat
Lähes kaikki sote-johtajat mainitsevat oman alueensa kipukohdaksi henkilöstöpulan. Tämä haittaa palveluiden saatavuutta.
– Valitettavasti hyvinvointialueuudistus ei itsessään haastetta poista tai korjaa, toteaa Keski-Pohjanmaan sote-johtaja Minna Korkiakoski-Västi.
Jatkossa hyvinvointialueiden rahat tulevat valtiolta eikä kunnilta. Osa sote-johtajista mainitsee uhkaksi riittämättömän rahoituksen.
Vaikka rahoitus on tiukka, palveluihin se ei vielä tässä vaiheessa juurikaan vaikuta. Hyvinvointialueet päättävät asukkaiden palveluista sitä mukaa, kun rahoituksen määrä varmistuu.
Voit keskustella aiheesta 22.12. kello 23:een saakka.
Ylen sähköpostikyselyyn vastasivat Soiten toimitusjohtaja ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västi, Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen, Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg, Päijät-soten vs. toimitusjohtaja Timo Louna, Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa, Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen, Eksoten vt. toimitusjohtaja Santtu Niemi ja Siun soten toimitusjohtaja sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategiajohtaja Ilkka Pirskanen.
