TUKHOLMA Ruotsin kansallismuseo eli Nationalmuseum on Tukholmassa paraatipaikalla: vastarannalla on kuninkaanlinna ja kivenheiton päässä nykytaiteen museo eli valtiollinen Moderna Museet.
Ruotsin kansallismuseo on eurooppalaisittainkin suuri ja vanha taide- ja designmuseo. Sen kokoelmiin kuuluu 700 000 teosta. Teoksista monet ovat alunperin olleet kuninkaallisten hankkimia.
Vuosina 2013–2018 museorakennus oli remontin takia kiinni ja silloin palautettiin muun muassa rakastetun ruotsalaistaiteilijan Carl Larssonin suuret seinämaalaukset loistoonsa sisääntuloaulassa.
Remontin jälkeen vuosittaiset kävijämäärät nousivat miljoonaan. Tukholman nähtävyyksistä vain Vasa-laiva ja Skansen pystyvät parempaan.
Pahimpina koronavuosina museo oli kiinni kahteen otteeseen. Nyt kävijät ovat palailleet, mutta yleisöennätykset jäänevät lyömättä. Syynä on uuden hallituksen päätös palauttaa pääsymaksut valtiollisiin museoihin.
Hallitus ei halua ilmaisia museokäyntejä ulkomaalaisille
Uusi hallitus leikkaa kulttuuribudjettia kymmenen prosenttia ja loppusumma vuodelle 2023 on noin 900 miljoonaa euroa. Palauttamalla pääsymaksut valtion museoihin säästöä arvellaan syntyvän noin yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa.
Kansallismuseon osalta valtion avustuksiin ei tehdä indeksikorotuksia eikä hintojen nousua eli inflaatiota oteta huomioon. Tänä vuonna museo sai valtiolta noin 23 miljoonaa euroa, ensi vuoden budjetissa luku on 21,8.
Ensi vuoden alusta normaalilippu kansallismuseoon maksaa ensi vuoden alusta 150 kruunua eli vajaat 14 euroa.
Pääsymaksujen palauttamista hallitus on perustellut muun muassa sillä, ettei ulkomaisten turistien museokäyntejä ole tarpeen rahoittaa ruotsalaisin verovaroin.
Joulukuisena arkipäivänä kansallismuseossa on käymässä Shannon Evans Iso-Britannian Sheffieldistä.
– Jos tänne olisi ollut pääsymaksu, niin en ehkä olisi tullut, ehkä olisin mennyt jollekin joulutorille.
Evans oli kuullut vuodenvaihteessa voimaantulevista pääsymaksuista, ja päätti siksi tulla museoon juuri tällä Ruotsin-matkalla. Hänestä vapaaehtoinen lahjoitus olisi ollut pääsymaksuja parempi vaihtoehto.
Perheet säästävät kulttuurista
Samaan aikaan museossa on vierailulla myös tukholmalainen Ola Hässler.
– En ole käynyt täällä remontin jälkeen ja tänään on isyysvapaani viimeinen päivä, niin päätin tehdä jotain kivaa.
Hässler sanoo ymmärtävänsä, että näinä aikoina myös kulttuuribudjetista leikataan.
Hänelle pääsymaksu ei jatkossakaan ole kynnyskysymys, mutta hän uskoo, että spontaanit käynnit museossa vähenevät.
Niin käy esimerkiksi Lina Burmanille ja Geir Yttervikille.
– Päätimme tulla nyt, kun vielä on ilmaista, Lina Burman kertoo.
Hänestä pääsymaksuja ei pitäisi ruveta perimään.
– Nyt kun ovat vielä näin kovat ajat, kulttuuri on varmasti se mistä moni ensimmäisenä nipistää, Burman jatkaa.
Ruotsin kansallismuseon yli-intendentti eli pääjohtaja Susanna Pettersson sanoo, että pääsymaksut leikkaavat varmasti kävijämääriä, mutta myös museoiden näyttelytoimintaa.
– Kävijämäärä tulee taatusti laskemaan, ja se vaikuttaa suoraan siihen minkälaiset toimintamahdollisuudet meillä on.
Leikkausten takia kansallismuseo on jo perunut kaksi ensi vuodelle suunniteltua näyttelyä. Sekä Romantiikka-näyttely että automuotoiluun liittyvä näyttely siirtyvät seuraavaan vuoteen.
Lisäksi museo on jatkossa kiinni maanantain lisäksi myös tiistaisin.
Petterssonin mukaan uusi kulttuuriministeri, maltillisen kokoomuksen Parisa Liljestrand on perustellut pääsymaksujen perimistä muun muassa sillä, että näin museot voivat tehdä entistä tasokkaampia näyttelyjä.
– Se ei kyllä pidä paikkaansa. Nämä kaksi asiaa eivät seurustele keskenään.
Pettersson huolissaan myös kriisivalmiudesta
Susanna Pettersson on väitellyt tohtoriksi ja tehnyt pitkän uran eri museoissa Suomessa.
Hänestä Suomessa tietoisuus kriisin tai sodan mahdollisuudesta on ollut aina läsnä, mutta Ruotsissa tilanteeseen on havahduttu vasta nyt, mikä kuuluu aivan arkipäiväisissä taidepiirien keskusteluissa.
Pettersonin mukaan suomalaisten ja virolaisten kollegojen näkemykset ovat lähellä toisiaan, toisin kuin ruotsalaisten.
– Se johtuu tietysti tästä pitkästä historiasta.
Pettersson sanoo, että kansallismuseo on tehnyt omat valmiussuunnitelmansa ja henkilökunta tietää missä järjestyksessä arvoteokset uhan tullen pelastetaan.
Mutta Petterssonin mukaan Ruotsissa on vasta nyt Venäjän hyökättyä ruvettu laajemmin keskustelemaan kansallisen kulttuuriperinnön suojelemisesta.
– Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys uudelle hallitukselle. Kulttuuriperinnön turvallisuudessa ja valmiustason nostamisessa on paljon tekemistä.
– Ruotsalainen lainsäädäntö ei tällä hetkellä tue sitä, että saisimme sodan syttyessä apua esimerkiksi puolustusvoimilta. Kulttuuriperintökohteita ei ole mainittu lainsäädännössä sillä tasolla, että tämä olisi mahdollista.
Museon Rembrandtien kohtalo ei vie museonjohtajan yöunia, sillä ne pystytään pelastamaan oman henkilökunnan voimin. Mutta laajoihin pelastustoimiin museon oma väki ei riitä.
Juttua muokattu 20.12 kello 18.00: Lisätty tieto lipun hinnasta.
Mitä ajatuksia uutinen sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta 21. joulukuuta kello 23.00 saakka.