Hyppää sisältöön

Päijät-Hämeen hyvinvointialue sai ensimmäisen budjettinsa: ”Valtiolta tulevaan osuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä”

Palveluverkkoon ei näillä näkymin ole tulossa leikkauksia, vaikka talousarvio on alijäämäinen. Hoitajavaje ja vanheneva väestö tuovat haasteita palveluiden tuotantoon.

Päijät-Hämeen aluevaltuuston kokous Sibeliustalossa.
Päijät-Hämeen aluevaltuusto kokoontui maanantaina ja asialistalla oli historiallinen, uuden hyvinvointialueen ensimmäinen budjetti. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
Petri Niemi

Ensi vuoden alussa aloittavan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensimmäiseen budjettiin sisältyy monia vielä avoimia asioita.

Aluevaltuusto löi maanantaina lukkoon ensi vuoden talousarvion, jossa sote-palveluiden sekä pelastustoimen vuosikustannukset ovat noin 950 miljoonaa euroa.

Rahoitus tulee pääosin valtiolta ja sen lisäksi myös asiakasmaksuista.

– Meidän on tarkoitus pitää nykyisestä ja lakisääteisestä palveluvalikoimasta kiinni. Sitä varten olemme pakotettuja tekemään varmuuden vuoksi alijäämäisen budjetin, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.

Epävarmuustekijöitä Virolaisen mukaan riittää.

– Valtiolta tulevaan osuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Emme tiedä, mitkä ovat koronan mahdolliset kustannukset meille. Emme myöskään tiedä täysin palkkasopimusten kokonaishintaa.

Tulevaisuuden haasteet Päijät-Hämeen palvelurakenteeseen tulevat vanhenevasta väestöstä ja siitä, että sote-henkilöstöä on vaikea löytää. Tällä hetkellä Päijät-Sotessa on noin 200 vakituisen hoitajan vaje.

Päijät-Hämeen aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen.
Aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen sanoo, että itsenäisestä hyvinvointialueesta Päijät-Hämeessä kannattaa pitää kiinni. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Leikkauksia palveluverkkoon ei tällä hetkellä tiedossa

Päijät-Hämeen aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok.) ei ota ensi vuodeksi suunniteltua liki 12 miljoonan alijäämää budjetissa kevyesti.

– Ei pidä heti huolestua, vaikka ei alijäämä ole koskaan tavoiteltava tilanne. Alijäämä pitää myös kattaa uuden lainsäädännön mukaan kolmen vuoden aikana.

Hyvinvointikuntayhtymä perkasi palveluverkkoa vuonna 2019. Ensi vuodeksi ei Hämäläisen mukaan ole tiedossa muutoksia.

– Ensi vuonna ei ole ainakaan tällä hetkellä tiedossa mitään leikkauksia. Palveluverkkoon emme ole koskemassa.

Hämäläisen mukaan Päijät-Hämeessä talous on paremmassa kunnossa kuin muualla keskimäärin ja maakunnassa on tehty kipeitä ratkaisuja aiemmin.

– Valtio antaa raamin, millä täytyy pärjätä. Toisaalta, jos teemme asiat paremmin ja rahaa jää säästöön, niin niitä ei viedä meiltä pois.

Hämäläinen näkee haasteena, miten Päijät-Hämeen niukka rahoitus kehittyy tulevaisuudessa.

Lisää Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.

Suosittelemme sinulle