Sekä tutkija että energiayhtiöt suhtautuvat myönteisesti suunnitelmiin tukea kuluttajia suurista sähkölaskuista selviämisessä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi aiemmin tänään, että tukipaketin hintalappu on jopa miljardiluokkaa. Kolme tukikeinoa sisältävän paketin rahoituksen pääministeri sanoi tulevan windfall-verosta eli EU-maiden syksyllä päättämästä energiayhtiöiden ylisuurten tuottojen verotuksesta.
Energiateollisuuden mukaan veron tuotto ei välttämättä riitä.
– Se, että se tuottaisi miljardi euroa, kuulostaa todella suurelta summalta. Ruotsissa tuotto-odotus verolle on 30 miljoonaa euroa ja Suomessa on puhuttu joistakin sadoista miljoonista euroista, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Kyseessä on kertaluontoinen sähköntuottajien lisävero, joka pitää EU-asetuksenkin mukaan käyttää energiayhtiöiden asiakkaiden hyväksi, Leskelä sanoo.
Hallituksen lausuntokierroksella olleessa esityksessä sähköyhtiölle tulisi ylimääräinen 33 prosentin windfall- tai voittovero siltä osin kuin yhtiön oman pääoman tuotto ylittää viisi prosenttia.
Veron tuotto on kuitenkin vielä arvoitus, sillä se riippuu sähkön hinnan kehityksestä ensi vuonna, Leskelä muistuttaa.
Itse paketin keinoihin hän suhtautuu varovaisen myönteisesti. Takautuva kertakorvaus olisi nopea tapa auttaa kotitalouksia, Leskelä sanoo.
– Ottaen huomioon, miten valtavan myöhässä näihin tukitoimiin valmistauduttiin, tämän avulla voidaan kohtuullisessa ajassa saada helpotusta sähkölaskuun.
Jos takautuva kertakorvaus hyvitettäisiin sähkölaskussa, valtion pitäisi maksaa se sähköyhtiöille samaan aikaan, etteivät sähköä myyvät yhtiöt joudu pulaan, Leskelä sanoi.
Tuki säilyttäisi säästötalkoot
Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n johtava tutkija Marita Laukkasen mukaan kertakorvauksena maksettava tuki kannustaisi kuluttajia sähkön säästämiseen.
– Jos kertakorvaus perustuu aikaisempaan kulutukseen, se säilyttäisi motivoinnin, että kannattaa säästää sähköä ja siirtää kulutusta halvoille tunneille.
Sähköpulatilanteessa tämä auttaisi välttämättä sähkökatkoja.
Laukkanen suhtautuu myönteisesti myös ajatukseen sähkölaskujen jaksottamisesta. Siinä laskuja ei leikattaisi, mutta valtio toimisi laskuille takaajana. Hänen mukaansa yhtiöiden kannalta maksujen viivästymisen ei pitäisi olla ongelma.
– Nyt sähköyhtiöt saavat odottamattoman korkeaa hintaa ja voittoa, vaikka vesi, ydin- ja tuulivoiman tuotantokustannukset eivät ole nousseet. Tarkoitus on kerätä pois osa näistä voitoista.
Laukkanen pitää tätä sosiaalisesti oikeudenmukaisena, mutta ei halua kuitenkaan ottaa kantaa, kumpi malli olisi parempi.
Energiateollisuuden Leskelä kuitenkin muistuttaa, että sähkölaskun maksuajan pidentäminen voi ajaa sähköä myyvät yritykset ahdinkoon. Tässäkin valtion tuen sähkönmyyjille tulisi tulla oikea-aikaisesti, hän sanoo.
– Jos yhtiöltä jää rahat saamatta, niin rahoituskriisi voi tulla nopeasti. Jos tämä saadaan hyvin järjestettyä, se voi olla hyvin toimiva.
Hintakattomallista hallitus ei vielä kertonut tarkempia tietoja. Energiateollisuuden Leskelä arvioi, että sen valmistelu on hidasta ja se koskisi vasta seuraavaa talvea. Hintakatossa on omat hankaluutensa, hän muistuttaa.
– Malleissa, jossa valtio kuittaa ylimenevän osan sähkönhinnasta, sekä asiakkaan että sähkönmyyjän näkökulmasta on yhdentekevää, mitä sähkö lopulta maksaa. Tehokkuus täytyy säilyä, että sähkö saadaan riittämään. Täytyy toivoa, että se saadaan hyvin hoidettua.
Auki on myös se, onko hintakatolle ensi talvena edes tarvetta.
– Voi olla että pitää palata siihen, miten tarpeellinen tällainen malli on. Siihen vaikuttaa se, miten sähkömarkkina kehittyy, Leskelä sanoo.
Miksi herättiin vasta nyt?
VATT:n Laukkanen arvostelee hallituksen hidasta heräämistä energiakriisiin. Pääministeri Marin sanoi, että nopeasti voimaan aiottavia tukia ei voida kohdentaa täsmällisesti niitä eniten tarvitseville.
– Ehkä kohdentaminen olisi voinut onnistua, jos suunnittelu olisi aloitettu alkukesällä, eikä vasta nyt, kun hinnat oikeasti pomppaavat.
Laukkanen ihmettelee, että tukipakettia on ”alettu sorvata yhtenä viikonloppuna” vaikka hänen mukaansa lähestyvä energiakriisi on ollut nähtävissä kuukausien ajan.
Miljardin euron tukipaketista olisi voinut nipistää hiukan ja kehittää tietojärjestelmä, jonka perusteella olisi voitu selvittää esimerkiksi se, keitä ovat ne pienituloiset, joilla on suurimmat vaikeudet selvistä suurista sähkölaskuista.
Energiateollisuus: Ylimääräinen voittovero voi viedä investointeja
VATT:n Laukkanen arvioi, että sähköyhtiöille määrättävä ylimääräinen voittovero olisi tärkeää rajata selkeästi määräaikaiseksi, jotta se ei haittaisi esimerkiksi investointisuunnitelmia.
Hänen mukaansa liian pitkäaikaiseksi venyvä uusi vero saattaisi johtaa sellaisten investointien perumiseen, joiden kannattavuus ei ole aivan varmalla pohjalla.
Myös Leskelä kritisoi sähköyhtiöiden ylimääräistä voittoveroa, sillä se saa hänen mukaansa Suomen näyttämään vähemmän houkuttelevalta energiainvestointien kohteelta.
– Ruotsi verottaa ylituottoja vain neljän kuukauden ajalta. Toivottavasti rahoittajat ymmärtävät, että kyseessä on kertaluontoinen toimenpide.
Laukkanen sanoo, että ei halua tutkijan roolissa laittaa tänään määriteltyjä tukimuotoja järjestykseen.
– Se on poliittinen valinta, hän toteaa.