Kun Helsingin Kulosaaressa Svinhufvudinkadulla asuva Tuulikki Rostela on lukenut päivän lehdet, vie hän ne keräyspaperiroskikseen – omaan eteiseensä.
Paperikasseja on kertynyt eteiseen jo viisi. Ne odottavat, että joku tyhjentäisi taloyhtiön jätekatoksen keräyspaperiroskiksen.
Roska-astia on ollut täpötäynnä nyt kolme kuukautta.
– Minua neuvottiin laittamaan ylimääräinen keräyspaperi sekajätteeseen. Olen kierrättänyt paperia jo 80 vuotta. Nytkö kierrättäminen täytyy lopettaa? Rostela kysyy.
Ongelma on tuttu myös taloyhtiön isännöitsijälle Vesa Itkoselle. Vastaavia valituksia juuri keräyspaperin keruusta on tullut hänelle useammasta kohteesta ympäri pääkaupunkiseutua, muun muassa Oulunkylästä, Arabianrannasta ja Kauniaisista.
– Paperin keruu on ainut jätekeruun villi länsi, Itkonen kuvailee.
Lumisateet lisähaasteena
Kulosaaren Svinhufvudintiellä keräyspaperia kerää jätehuolto- ja kiinteistöalan yritys Lassila & Tikanoja. Yrityksen pääkaupunkiseudun yksikönpäällikkö Tomi Aalto ei osaa sanoa, mikä juuri edellä mainitussa kohteissa on hidasteen syynä.
Yleisesti heillä on tänä syksynä ollut paljon henkilöstön sairauspoissaoloja ja alan vaihtoja.
– Emme ole saaneet palkattua niin paljon uusia kuljettajia kuin olisimme halunneet. Pitkin syksyä on aloittanut uusia työntekijöitä ja työhaastatteluja käydään jatkuvasti, Aalto sanoo.
Myös luminen talvi tuo haasteita. Jäteastiat uppoavat helposti nyt sulavaan lumeen.
– Viime alkutalvi oli todella luminen ja nyt se toistuu syystalvella. Tämä on ehkä hankalin vuosi mitä itse muistan myös sääolosuhteiden vuoksi, Aalto kuvailee.
Tuottajayhteisöt: ei laajempia ongelmia
Suomen keräyspaperituottajayhteisö oy:n asiamies Janne Vuorikkisen mukaan lumi on tuonut haasteita kaikille toimijoille.
– Luminen sää voi vaikeuttaa myös taloyhtiöiden pihojen kunnossapitoa, joka on kiinteistöjen vastuulla, Vuorikkinen sanoo.
Suomen keräystuote oy:n asiamies Merja Helanderin mukaan eri keräysoperaattoreilla on ollut paljon poissaoloja muun muassa flunssasta ja koronasta johtuen.
– Jos joku on sairaana, hänelle ei löydy korvaavaa kuljettajaa. Laajempaa työvoimapulaa ei kuitenkaan ole, Helander sanoo.
Helander ei ole huomannut, että keräyspaperin keruuviiveet olisivat olleet poikkeuksellisia.
– Viime vuoden kevättalvella keräysastioita jäätyi maahan kiinni, ja se toi selkeitä viiveitä. Nyt samaa ei ole ollut, Helander sanoo.
Myös HSY:llä on ollut viivästyksiä jäteastioiden tyhjennyksissä (siirryt toiseen palveluun) pääkaupunkiseudulla joulukuun lumisateista (siirryt toiseen palveluun) johtuen.
Sesonkiaika käynnissä
Viiveitä voi aiheuttaa myös käynnissä oleva keräyspaperikeräyksen sesonkiaika. Tällöin melko vakiintuneet keräyspaperimäärät voivat moninkertaistua nopeasti.
– Paperi on siitä poikkeuksellinen jätelaji, että siinä on muutamia huippuja vuodessa. Nyt eletään yhtä sesonkia joulumainoksien vuoksi, Lassila & Tikanojan Tomi Aalto kertoo.
Merja Helanderin mukaan keräyspaperin sesonkipiikit eivät ole enää niin selkeitä kuin aiemmin. Aiemmin muun muassa kevätsiivoukset aiheuttivat sesonkipiikkejä loppukeväästä.
Keräyspaperisesonkeihin kuuluu myös valitussesonki.
– Silloin kuin maksuton keräys pyörii hyvin, kukaan ei kiinnitä siihen huomiota, mutta silloin, kun astia täyttyy, siitä tulee joillekin elämää suurempi kysymys, Helander sanoo.
Keräyspaperin keräysväli 1–16 viikkoa
Keräyspaperin keräysväli on Lassila & Tikanojalla kohteesta riippuen 1–16 viikkoa. Tyypillisimmin paperi kerätään noin neljän viikon välein.
Firmalle optimaalista on, jos astia on noin 80-prosenttisesti täysi. Ylipursuavia roskiksia ei toivota, mutta vajaat roskikset ovat huonoa bisnestä.
Tomi Aallon mukaan keräysrytmit suunnitellaan alueen asukasmäärän ja paperin määräarvion mukaan.
Lassila & Tikanojalla keruutavoitteena on noin tuhat tonnia keräyspaperia kuukaudessa. Aallon mukaan kaikki sovitut kohteet kuitenkin kerätään, vaikka tavoite ylittyisi.
– Keräyspaperin määrä on vuosien varrella tippunut koko ajan, joten määrien arviointi voi olla haastavaa. Printtilehtien väheneminen ja muun muassa Helsingin Sanomien siirtyminen tabloid-kokoon on vaikuttanut. Lasku on ollut tasaista jo vuosikymmenen, Aalto sanoo.
Lassila & Tikanojalla on tuhansia keruukohteita pääkaupunkiseudulla. Suurin osa keräyspaperista menee Keravalle, josta paperitehtaille raaka-aineeksi.
Aalto aikoo selvittää asiaa, jotta Kulosaaren Svinhufvudintien kaltainen keräysviive saadaan korjattua.
– Keräys ei ole seis. Nämä viiveet eivät ole tarkoituksenmukaisia.
Onko asuinalueellasi ollut pitkiä viiveitä keräyspaperin keruussa? Voit keskustella aiheesta 29. joulukuuta kello 23 asti.