Huuhkajien hyökkääjä Joel Pohjanpalo sanoi kesällä suoraan, että ”ei tuossa ottelutahdissa mitään järkeä ole”, kun jalkapallon seurajoukkuekauden jälkeen pelattiin neljä Kansojen liigan maaottelua.
Englannin, Espanjan ja Saksan liigojen sekä Mestarien liigan mestaruuksia päävalmentajana voittanut Pep Guardiola latasi, että Uefa ja Fifa ”tappavat” pelaajat puutteellisilla palautumisajoilla.
Guardiolaa ESPN:n jutussa (siirryt toiseen palveluun) komppasivat belgialaistähdet, Real Madridin Thibaut Courtois sekä Manchester Cityn Kevin De Bruyne.
Edellisiä jalkapallokausia sekoitti koronapandemia. Peliruuhkat ovat puhuttaneet nytkin, kun jalkapallokalenteri on poikkeuksellinen marras-joulukuun MM-kisojen takia.
Euroopan suurista sarjoista Englannin Valioliiga palaa tauolta tapaninpäivänä, kahdeksan päivää MM-finaalin jälkeen. Myös Ranskassa ja Espanjassa jatketaan ennen uutta vuotta, Italiassa 4.1. ja talvitauostaan tunnetussa Saksan Bundesliigassa 20.1.
”Ei niin massiivinen ongelma kuin annetaan ymmärtää”
Jalkapallon kansainvälinen pelaajayhdistys Fifpro julkaisi (siirryt toiseen palveluun) keväällä kyselyn, jonka tulos oli tiivistetysti, että ammattipelaajat kannattavat uusia sääntöjä, joilla puututtaisiin otteluruuhkiin ja matkustustaakkaan.
Kyselyssä 82 prosenttia suorituskyvyn asiantuntijoista ilmoitti nähneensä ylikuormituksen aiheuttaneen pelaajille mielenterveyden ongelmia. 88 prosenttia koki pelimäärän olevan liikaa.
Keskiöön nostetaan yleensä ensimmäisenä loukkaantumismäärät ja -riskit. Viimeisin tutkimustieto ei kuitenkaan tue väitettä loukkaantumismäärien kasvusta, kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Eero Savolainen.
– Viime vuonna julkaistiin tutkimus, 18 vuoden seuranta yli 3 000 pelaajasta Euroopan huippusarjoista. Loukkaantumismäärä on vähentynyt parilla prosentilla. Se puoltaa näkemystä, että vaikka taso nousee ja fyysiset vaatimukset lisääntyvät, tukitoimet ovat pysyneet jopa aavistuksen edellä.
Onko Guardiolan ja kumppaneiden huoli siis täysin ylimitoitettua?
– Pelaajat ovat ihmisiä ja elämään kuuluu muutakin kuin ammatinharjoittaminen. Ei ole inhimillistä, jos sarjakauden loputtua alkavat maajoukkuepelit, ja sitten ehtii viikon huilia ennen seurajoukkuekautta.
– Ymmärrän huolen, ja sitä pelaajayhdistysten kyselyt tukevat. Jos katsotaan puhtaasti tutkimusnäkökulmasta, tämä on ongelma, mutta ei niin massiivinen kuin annetaan ymmärtää.
Tiivistäen voi sanoa, ettei loukkaantumisten kokonaismäärä ole kasvanut, mutta pelaajien lausuntojen perusteella henkisen sietokyvyn rajat on saavutettu, jopa ylitetty. Odotukset valtavasti tienaavien pelaajien suorituksiin ovat suuria jokaisessa ottelussa. Itsensä virittäminen huipputasolle pelistä toiseen on mentaalisesti raskasta.
Julkisuudessa on esitetty toisaalta näkemyksiä, että suurimmat pelimäärät koskevat vain murto-osaa huippupelaajista, joiden joukkueet etenevät pitkälle eri kilpailuissa.
Suurimpana pulmana otteluruuhkat
Ongelmana pelaajien jaksamisen ja vammojen kannalta ovatkin otteluruuhkat. Tällä tarkoitetaan tavallisesti sitä, kun otteluiden välissä on alle viisi päivää.
– Otteluissa tapahtuvien loukkaantumisten määrä kasvaa otteluruuhkissa. Sitä puolsivat lähes kaikki tutkimukset, Savolainen kertoo tuoreesta tutkimuskatsauksesta.
– Mikä oli vielä mielenkiintoista, otteluruuhkissa tapahtuvista loukkaantumisista selvitään kuitenkin pienemmillä poissaolopäivien määrillä. Loukkaantumisia tulee keskimäärin enemmän, mutta ne ovat vähemmän vakavia, Savolainen jatkaa.
Syksyllä 2021 uutisoitiin, että yhä useampi pelaaja tahkoaa yli 60 ottelun kausia.
Otetaan kolme esimerkkiä.
Valioliigan kenttäpelaajista eniten minuutteja viime kaudella kellotti Tottenhamin maalitykki Harry Kane. Lisäksi hän pelasi Englannin maajoukkueessa kesästä 2021 kesään 2022 peräti 20 maaottelua. Kanelle tuli hieman yli vuodessa 70 ottelua.
Virgil van Dijk pelasi heinäkuusta 2021 lokakuuhun 2022 yhteensä 7 597 minuuttia – 84 täyden ottelun verran.
Espanjan EM- ja olympiajoukkueissa pelanneella Mikel Oyarzabalilla oli ESPN:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) vain kahdeksan päivän loma kesällä 2021.
Fifpron kyselyyn osallistui 1 055 pelaajaa Euroopan neljästä suurimmasta sarjasta. Heistä 55 prosenttia koki loukkaantuneensa urallaan ylikuormituksen takia ja puolet kertoi, että kauteen valmistavaa harjoituskautta on täytynyt lyhentää.
Harjoitteluajan puute on monisyinen ongelma
Tutkimusten mukaan seurojen liian lyhyet harjoituskaudet, pre-seasonit, lisäävät loukkaantumisriskiä.
Toisaalta Guardiola ja kumppanit ovat saaneet kritiikkiä, että he meuhkaavat pelimääristä vain ajaakseen seurojensa taloudellisia sekä urheilullisia etuja.
Liverpoolin Valioliigan ja Mestarien liigan voittoihin luotsannut Jürgen Klopp valitti liiasta maajoukkuepelien määrästä kutsuen Kansojen liigaa ”jalkapallon naurettavimmaksi ideaksi”.
Myös Palloliiton fyysisen valmennuksen asiantuntija Joni Ruuskanen toteaa, että pelimääristä on vaikea vetää johtopäätöksiä loukkaantumisriskiin. Hän nostaa esille ennen kaikkea pelimäärien vaikutuksen harjoittelumahdollisuuksiin.
– Jalkapallo on todistetusti aika paljonkin nopeutunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Jalkapalloa seuraavat tykkäävät, että peli nopeutuu ja muuttuu viihdyttävämmäksi. Jos pelien määrä lisääntyy, se voi tyssätä kehityksen.
– Harjoittelussa pitäisi parantaa pelaajien suorituskykyä ja vaikuttaa peliin. Se ei ole mahdollista, jos pelimäärät paisuvat.
Voisi ajatella, että Ruuskasen povaama kehityssuunta kasvattaa rikkaimpien ja suurimpien seurojen mahtia. Etenkin, kun viiden vaihdon sääntö vaikuttaa vakiintuvan.
– Johtaako tämä siihen, että pitää kasata isompia ja isompia kokoonpanoja? Pitää olla riittävän paljon laadukkaita pelaajia, jotta heitä voi kierrättää merkityksellisissä peleissä, Ruuskanen pohtii.
Tilannetta kuitenkin tasaa, että isoimmista seuroista on yleensä eniten pelaajia maajoukkueiden matkassa, kun muut voivat levätä ja harjoitella.
Mikä on ”järkevä määrä”?
Mikä olisi sopiva määrä otteluita? Miltä Kanen 70 ottelua vuodessa kuulostaa?
Savolaisen mielestä ei voi antaa yksiselitteistä vastausta, vaan olennaisinta on, mahdollistaako pelaajan tausta kuormituksen.
– Lionel Messi on pelannut näitä määriä 15 vuotta. Jos Suomesta lähtee pelaaja sarjaan, jossa tulee yhtäkkiä sarjapelejä ja europelejä sekä päälle maajoukkuepelit, onko harjoitustausta sellainen, että se mahdollistaa kuorman?
– Jos kausi on 40 viikkoa, sinne saadaan 60 peliä järkevästi. Pelaajien fyysisen ja henkisen palautumisen kannalta olisi tärkeää, että olisi vähintään 2–3 viikon huili sekä hyvä pre-season.
Kiistely jatkunee.
Pelaajayhdistys vaatii maajoukkueikkunoiden vähentämistä esimerkiksi matkustusrasitusten takia. Seurajoukkueet haluavat pitää kiinni eduistaan ja pelaajien suorituskyvystä. Fifa haluaa kasvattaa tulonlähteitään.
Viimeksi jalkapallon MM-kisojen aikaan Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino ilmoitti seurajoukkueiden MM-turnauksen kasvattamisesta 32 joukkueeseen, mikä sai tyrmäyksen Valioliigan suunnalta.
ESPN:n toimittaja Gabriele Marcotti näki vain yhden (siirryt toiseen palveluun) ratkaisun: pelaajille pitäisi määrätä pakolliset lepoajat kuin rekkakuskeille.
Pitäisi siis luoda sääntö, jolla rajataan pelaajien pelaamista otteluruuhkissa tai pelimäärää vuodessa. Marcotti myönsi, ettei tämäkään ole aukoton idea, vaan johtaisi esimerkiksi kiistaan, lepääkö pelaaja seura- vai maajoukkueessaan.
