Olet varmasti kuullut Hildurista.
Satu Rämön Islantiin sijoittuva esikoisromaani Hildur on ollut tämän vuoden kirjailmiö. Se on ollut poikkeuksellisen paljon esillä mediassa. Kesäkuussa ilmestynyttä dekkaria on myyty kaikkiaan kaikissa formaateissa peräti 75 000 kappaletta. Se on paljon esikoiselle.
Islannissa asuva Satu Rämö on ymmällään menestyksestä.
– Täytyy myöntää, että salaa mielessäni toivoin joitain tällaista. Olen silti todella yllättynyt.
Ennen esikoisromaaniaan Satu Rämö on kirjoittanut useita tietokirjoja. Aiheet ovat vaihdelleet matkailusta arkisiin asioihin. Tietokirjat ovat myyneet ihan mukavasti – sen verran, että niitä on juuri ja juuri kannattanut kirjoittaa.
Some ei yksin selitä suosiota
Rämö tunnetaan myös somevaikuttajana ja osa hänen elannostaan tulee sitäkin kautta. Instagramissa hänellä on noin 30 000 seuraajaa. Monet ovat arvelleet, että Hildurin menestys on somen ansiota. Rämö on eri mieltä.
– Olen aina markkinoinut kirjojani somessa ja kertonut niistä jo kirjoitusvaiheessa seuraajilleni. Kirjojen ilmestyttyä epäilemättä monet seuraajani ovat ostaneet kirjan. Mutta Hildurin kohdalla kiinnostus vain kasvoi ja kasvoi. Ei minulla ole niin paljon seuraajia!
Rämö myöntää kuitenkin, että näkee paljon vaivaa somenäkyvyyden vuoksi. Se on osa hänen työtään. Päivästä voi kulua parikin tuntia kysymyksiin vastaamiseen ja postausten tekemiseen.
Monissa viesteissä lukijat ovat kertoneet Rämölle, etteivät yleensä lue dekkareita, mutta Hildur herätti kiinnostuksen. Myös Islanti ja neulominen kiinnostavat selvästi lukijoita. Kirjan tapahtumat sijoittuvat syrjäiselle vuonolle ja toisena päähenkilönä on suomalainen poliisi, joka neuloo islantilaisia villapuseroita.
– En tiedä syytä Hildurin menestykseen. Siinä jotenkin kaikki vain loksahti paikoilleen. Jos tietäisin, kopioisin reseptin ja tekisin samalla kaavalla lisää kirjoja, Rämö nauraa.
Hyvä sisältö on tärkeintä
Ehkä kustantamossa tiedetään resepti? Heidän käsiensä läpi kulkee vuosittain satoja kirjoja, ja jostain tulee aina ilmiö.
WSOY:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettisellä on parinkymmenen vuoden kokemus kirja-alalta. Hän naurahtaa kuultuaan kysymyksen kirjailmiön synnystä.
– Joudun tuottamaan pettymyksen. Kirjailmiön syntyä ei voi tietää tai ennustaa. Usein kirja menestyy odotustemme mukaisesti, mutta voi käydä niinkin, että teemme kaikkemme, mutta lukijat eivät vain innostu tai löydä kirjaa.
Viime kädessä valta on lukijoilla. Miettinen osaa kuitenkin analysoida ja avata seikkoja, jotka vaikuttavat kirjan menestykseen.
– Yksi asia on varma. Kaikki lähtee sisällöstä. Sen on oltava hyvin kirjoitettua ja teeman on oltava kiinnostava.
Suunnitelmia ei saa lyödä lukkoon
Suuret kustantamot julkaisevat vuosittain satoja kirjoja. On selvää, että kaikkia ei voi markkinoida yhtä suurella volyymilla.
Markkinointi- ja viestintäosastoilla aloitetaan hyvissä ajoin kirjojen esittely medialle ja jälleenmyyjille. Ne kirjat, jotka herättävät jo etukäteen kiinnostusta, saavat todennäköisesti enemmän volyymia markkinointiin, kun julkaisun aika koittaa.
Miettinen pitää tärkeänä sitä, että suunnitelmia ei lyödä liian lukkoon.
– Meillä on oltava hyvä reagointikyky. Jos markkinointia tehtäisiin vain tiukasti suunnitelmien mukaan, silloin menetettäisiin yllättäjät. On siis osattava joustaa.
Esimerkiksi Hildurin tapauksessa kustantamossa lisättiin panostuksia keskellä kesää, kun kirjan myynti ponnahti yllättävän suureen nousuun.
Puskaradio on tärkeä kanava
Syksyllä syntyi keskustelua somevaikuttajien kustannussopimuksista. Esimerkiksi WSOY järjesti somevaikuttajille räätälöidyn kirjoittamiskurssin. Se herätti närää, sillä monet arvelivat somesta tuttujen persoonien saavan kirjansa julki liian helposti.
– Se toki auttaa, jos kirjailija haluaa olla esillä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi olla somejulkkis tai jotenkin mediaseksikäs. Tärkeintä on vahva tarve kirjoittaa ja halu tulla nähdyksi kirjansa kautta.
Miettisen mukaan vaikuttavinta on kuitenkin, jos sana alkaa levitä somessa lukijoiden kautta. Silloin viesti tavoittaa suuren määrän potentiaalisia lukijoita.
Kustantamoissa suunnitellaan ja tehdään paljon myös omaa somevaikuttamista omissa kanavissa.
– Teemme myös maksettua markkinointia, sillä aina algoritmit eivät ole puolellamme.
Kritiikin vaikutus on suuri
Myös perinteisten kritiikkien vaikutus on suuri. Niiden määrä tosin on vähentynyt, mutta jos kirja pääse arvioitavaksi valtamedioihin, se näkyy myynnissä. Kritiikin ei tarvitse välttämättä olla ylistävä, myös lyttäävä kritiikki herättää kiinnostusta.
– Se on raadollista ja kirjailijalle kurjaa. Huono kritiikki voi kuitenkaan synnyttää hyvää keskustelua.
Miettinen korostaa, ettei kirjailmiön tekemiseen ole kaavaa. Joskus varmana pidetyt menestyjät floppaavat. Käännöskirjallisuuden puolella voi käydä niin, että kirja on ollut maailmanmenestys, mutta Suomessa se ei kiinnostakaan.
– Tämä on ihmeellinen ala. Jokainen kirja on yksilö.
Lisää aiheesta:
Kuuntele Miksi kirjoitan? -sarjan jakso, jossa Satu Rämö kertoo, miten hänestä tuli kirjailija. Rämö paljastaa myös, mikä on olennaista Hildurin hahmossa.Toimittajana on Miia Gustafsson.
