Ukrainan sota, inflaatio, korkeat korot ja niin edelleen. Vuosi 2022 on ollut taloudella saralla poikkeuksellisen synkkä.
Vuoteen on kuitenkin mahtunut myös paljon hyviä uutisia. Ne unohtuvat herkästi, mistä kertoo esimerkiksi kuluttajien historiallisen matala luottamus talouteen.
Tämä juttu palauttaa mieleen, minkälaisia hyviä uutisia talouden areenalla on päättyvänä vuonna tapahtunut.
1. Investoinnit vauhdissa sodasta huolimatta – ja jopa sen ansiosta
Epävarmuus on myrkkyä investoinneille, ja Ukrainan sota on tänä vuonna tuonut epävarmuutta poikkeuksellisen paljon.
Tästä lähtökohdasta käsin sotavuodelle olisi voinut odottaa investointikatoa. Sota ja Venäjän energiakiristys ovat kuitenkin myös johtaneet investointeihin.
– Venäjän hyökkäys sysäsi vihreän siirtymän ja siihen liittyvät investoinnit kovaan vauhtiin. Nyt mennään monessa suhteessa lujaa, sanoo johtaja Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta.
- Esimerkiksi Kristiinakaupunkiin rakennetaan suuri vetyvoimalaitos, jossa ryhdytään valmistamaan päästötöntä polttoainetta ja vetyä. Investoinnin arvo on lähes puoli miljardia.
- Kaivosyhtiö Keliber aikoo rakentaa Kokkolaan litiumrikastamon ja kemiantehtaan, joka alkaa tuottaa akkukemikaaleja. Investoinnin kokonaisarvo on lähes 600 miljoonaa.
- Suomen länsirannikolle nousee Suomen ensimmäinen laaja avomeren tuulivoimapuisto. 1300 megawatin tuulipuiston rakentaa Korsnäsin edustalle Vattenfall. Juuri ennen joulua julkistetun investoinnin arvo on 2–3 miljardia euroa.
- Metsäyhtiö Stora Enso puolestaan investoi noin miljardia euroa Ouluun, jossa se muuttaa Nuottasaaren tehtaansa käytöstä poistetun paperikoneen kartonkikoneeksi.
2. Lakimuutos tuo armoa velallisille
Moni suomalainen huokaisi helpotuksesta joulukuun alussa. Tuolloin yli 18 000 ihmiseltä poistui maksuhäiriömerkintä, kun uusi luottotietolaki astui voimaan.
Uuden lain mukaan maksuhäiriömerkintä poistuu kuukausi sen jälkeen, kun merkinnän aiheuttaneen velan on maksanut. Aiemmin merkintä säilyi vähintään kaksi vuotta velan maksamisesta.
Velalliselle muutos on suuri. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa esimerkiksi asunnon vuokraamista, vakuutuksen saamista tai puhelinliittymän aloittamista. Joulukuun alussa lähes 370 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä.
Esimerkiksi velkaneuvontaa tarjoava Takuusäätiö on peräänkuuluttanut, että lakimuutoksen rinnalle tarvitaan vielä niin sanottu positiviinen luottorekisteri (siirryt toiseen palveluun).
3. Valtion takaama asuntolaina tulee entistä useampien ulottuville
Ensiasunnon ostajille tarkoitettu asp-laina tulee vuodenvaihteessa entistä useampien ulottuville ja moni asunnonostaja saa myös lainaa aiempaa enemmän.
Asp-lainaa voi jatkossa nostaa, jos asp-tilille alkaa säästää viimeistään 44 vuoden iässä. Aiemmin ikäraja oli 39.
Lainan enimmäismäärä puolestaan nousee 50 prosentilla kahden asuntosäästäjän yhdessä ostamissa asuntolainoissa.
4. Olkiluoto petti – uutta sähköntuotantoa valmistui silti ennätyspaljon
Olkiluoto kolmosen piti aloittaa säännöllinen sähköntuotanto kesällä. Sitten tuli lykkäys, toinen ja kolmas. Juuri joulun alla Teollisuuden voima kertoi, että säännöllinen tuotanto alkaa maaliskuussa 2023.
Siitä huolimatta vuosi 2022 oli uuden energiatuotannon kannalta jopa erinomainen.
– Tuulivoiman rakentamisessa 2022 oli huippuvuosi, sanoo tuulivoima- ja ydinvoima-asiantuntija Annina Alasaari Energiateollisuudesta.
Uutta tuulivoimakapasiteettia on kuluvana vuonna rakennettu lähes 2000 megawatin edestä eli ennätyksellisen paljon. Kasvu on huomattava: vuoden alussa tuulivoiman kapasiteetti oli noin 3200 megawattia. Kapasiteetin kasvu näkyy myös jo toteutuneessa energiatuotannossa.
– Koko viime vuoden aikana tuulivoimalla tuotettiin sähköä hieman yli kahdeksan terawattituntia, tänä vuonna yhdeksän terawattituntia oli tuotettu jo lokakuussa, Alasaari sanoo.
Vertailuksi: Olkiluoto kolmosen odotetaan tuottavan vuodessa sähköä noin 12 terawattituntia.
Huomattavasti kasvanut tuulivoimakapasiteetti alentaa sähkön hintaa ja lisää Suomen energiaomavaraisuutta. Tuulisina jaksoina se säästää esimerkiksi vesivarastoja ja polttoaineita.
5. Työllisyys on noussut ennätyskorkeaksi
Koko Suomen talouden kannalta vuoden 2022 paras uutinen on korkea työllisyys.
Tilastokeskuksen ennen joulua raportoimat marraskuun työllisyysluvut ovat ennätyskorkeat: työllisyysaste on 74,7 prosenttia. Kyse on työllisyysasteen trendiluvusta, josta on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelun vaikutus.
Työllisyyden kehitys on vuonna 2022 yllättänyt moneen otteeseen talousennustajat ja ekonomistit.
– Loistava työllisyyskehitys uhmaa juuri nyt vahvasti ennusteita. Työllisyysaste nousee kohti ennätyslukemia, vaikka suhdanteen viilenemistä ja taantumaa on povattu kuukausitolkulla, kommentoi esimerkiksi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
6. Asuntomarkkinat suosivat vuosikausien jälkeen ensiasunnon ostajaa
Ensimmäisen asunnon ostaminen on ollut jatkuvasti vaikeampaa, kun asuntojen – etenkin yksiöiden ja muiden pienten asuntojen – hinnat ovat kohonneet nopeasti.
Kuluvana vuonna suunta on muuttunut.
Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun kesällä. Koko vuoden luvuissa hinnat ovat Suomessa vielä noin prosentin nousussa, mutta ensi vuonna hintoihin odotetaan noin kahden prosentin pudotusta. Kasvukolmiossa eli Tampereella, Helsingissä ja Turussa hintojen ennustetaan laskevan vielä enemmän.
Yksiöt halpenevat selvästi muita asuntoja nopeammin. Niiden hinnat ovat jo nyt laskeneet Helsingissä noin viisi prosenttia sekä Turussa ja Tampereella noin kolme prosenttia. Yksiöiden halpenemisen odotetaan jatkuvan ensi vuonna. Miltei 15 vuoden ajan yksiöt kallistuivat selvästi muita asuntoja nopeammin.
Ensiasunnon ostajat ovat tässä kehityksessä voittajia. Halpenevien hintojen lisäksi kilpailu asuntonäytöillä on helpottunut, kun asuntosijoittajat ovat väistyneet. Suurissa kaupungeissa sijoittajat ostivat vuosien ajan suurimman osan tarjolla olevista yksiöistä.
Asuntomarkkinoiden toinen hyvä uutinen on ahkera rakentaminen. Kuluvana vuonna uusia asuntoja valmistui enemmän kuin vuosikymmeniin.
7. Taantuma uhkaa, mutta ”todella hyvä lähtötaso unohtuu”
Kuluttajien luottamus talouteen on laskenut ennätyksellisen huonoksi ja taantuma uhkaa. Tunnelmat ovat kuitenkin kenties liiankin synkät.
– Suunta on nyt vaimea, mutta se unohtuu, että lähtötaso on todella hyvä, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Koivu listaa: Pandemiasta toipuminen oli hyvin ripeää, tuotanto on vielä erittäin hyvällä tolalla, kulutus on runsasta romahtaneesta luottamuksesta huolimatta ja koronasäästöt tukevat kysyntää. Venäjän hyökkäyksestä kärsivät yrityksetkin ovat kyenneet sopeutumaan hyvin.
– Onni onnettomuudessa on, että maailmantalous on ollut hyvässä vedossa. Venäjälle menossa olevaa tavaraa on saatu jopa nopeammin muille markkinoille.
Vaikka edessä on taantuma, siitä odotetaan lyhyttä. Ennätyshyvän työllisyyden kannalta se tarkoittaa sitä, että laajoja irtisanomisia tuskin nähdään.
– Tarvittaessa ehkä mennään lomautusten kautta, mutta monilla aloilla irtisanomisten kynnys on työvoimapulan vuoksi tosi korkea.
Aiheesta voi keskustella 1.1. kello 23 saakka.
