Iltapäivän rukoushetki Asr alkaa tasan kello 13.09 Helsingin keskustan moskeijalla.
Eteisessä on ruokalähetin lämpölaukku. Moni on tullut työpäivän lomassa rukoilemaan.
Muutamalla miehellä on työhaalarit yllään, kun he kumartuvat rukoukseen punaisten mattojen päällä. Turvakengät on jätetty eteiseen, sillä moskeijaan ei tulla kengät jalassa.
Rakennusalalla työskentelevä Jaf Amanj lopettaa työt perjantaisin puoliltapäivin ehtiäkseen moskeijalle keskipäivän rukoushetkeen.
– Tämä sopii työnjohtajalle. Teen työt reippaasti valmiiksi, että voin lähteä aiemmin.
Suomen islamilaisen yhdyskunnan moskeija sijaitsee Lönnrotinkadun sisäpihalla. Yhdyskunta pohtii parhaillaan, kenestä tulee sen uusi hengellinen johtaja eli imaami.
Olemme tulleet tapaamaan yhdyskunnan jäseniä ja kysymään, millainen merkitys imaamilla heille on.
Perjantain keskipäivän rukous on viikon rukoushetkistä tärkein. Silloin moskeijan sali täyttyy miehistä ääriään myöten. Naiset rukoilevat toisessa huoneessa, joka on miesten käyttämän tilan vieressä.
Jaf Amanjin mukaan työkaverit ovat suhtautuneet hyvin siihen, että hän lopettaa työt aiemmin ehtiäkseen rukoilemaan.
– He ovat kyselleet, mistä tiedän rukousajat.
Rukoushetkien alkamisajat määritellään auringon sijainnin mukaan, ja siksi ne muuttuvat muutamalla minuutilla joka päivä. Amanj kertoo, että tiedon rukousajoista löytää esimerkiksi somesta ja verkkosivuilta.
Imaami auttaa ratkaisemaan ongelmia
Rukouksen vetäjää kutsutaan imaamiksi. Lisäksi yhdyskunta valitsee itselleen imaamin, joka toimii yhteisön hengellisenä johtajana. Hänen täytyy tuntea syvällisesti Koraania ja muita pyhiä tekstejä.
Yhdyskunnan jäsen Muhammed Al Shaar sanoo, että imaami on islamin tulkitsija.
– Muslimit kysyvät aina neuvoa imaamilta, jos he eivät tiedä, mitä islam sanoo jostakin asiasta, hän kuvaa imaamin merkitystä.
Imaami auttaa muissakin asioissa. Hänen puoleensa voi kääntyä vaikkapa, jos perheessä on ongelmia.
Suomen islamilaisen yhdyskunnan pitkäaikainen imaami Anas Hajjar kuoli sairauden uuvuttamana joulukuun alussa. Hautajaisiin osallistui useita satoja ihmisiä Vantaan Ruskeasannan hautausmaalla, jossa on islamilainen hauta-alue.
Helsingin keskustassa asuva Raafat Sayed ehti tuntea Hajjarin lähes 30 vuotta.
– Tieto hänen kuolemastaan oli shokki. Hän oli vielä niin nuori ja aktiivinen, mutta sellaista elämä on. Hän on auttanut paljon muslimeja. Hän on ollut mahtava mies, Sayed muistelee ystäväänsä.
Imaami Anas Hajjar oli kuollessaan 53-vuotias.
Yhdyskunnan jäsen Al Shaar luonnehtii edesmennyttä imaamia sillanrakentajaksi.
– Anas Hajjar puhui aina hyvin rauhallisesti. Hän yhdisti muslimit ja ei-muslimit.
Edinburghin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila teki Hajjarin kanssa Koraania käsitelleen podcast-sarjan, joka on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Islamin tutkijan mukaan Hajjar oli islamin kasvot suomalaisessa yhteiskunnassa. Häntä haastateltiin paljon, ja hän oli tottunut selittämään islamia.
Muhammed Al Shaar toivoo, että imaami Hajjarin työlle löytyy hyvä jatkaja.
Seuraaja nimitetään lähikuukausina
Uusi imaami nousee yhteisön keskuudesta. Suomen islamilaisen yhdyskunnan hallituksen jäsen Munir Musse kertoo, että keskustelu uudesta imaamista on jo käynnistynyt.
Yhdyskunnan neuvosto ja hallitus pohtivat, kuka olisi uusi imaami.
– Hän tulee jatkamaan samalla maltillisella linjalla kuin Anas Hajjar. Islam on keskitien uskonto. Allah sanoo Koraanissa: ”Olemme tehneet teistä keskitien kansan”, Musse sanoo.
Tarkoitus on parin kuukauden kuluessa nimetä seuraava imaami. Hän toimii yli 4 000 Suomen islamilaisen yhdyskunnan jäsenen hengellisenä johtajana.
Suomessa on useita muslimien yhdyskuntia, joihin kuului Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa noin 21 000 jäsentä. Vain osa Suomen muslimeista on liittynyt virallisesti niihin.
Lähteestä riippuen Suomessa asuvien muslimien määräksi arvioidaan 50 000–125 000.
Moskeijan sijainti ja käytetyt kielet vaikuttavat siihen, mihin yhdyskuntaan muslimit liittyvät.
Suomen islamilaisessa yhdyskunnassa toimintaa on neljällä kielellä: suomeksi, arabiaksi, somaliaksi ja englanniksi.
Suomen islamilaisen yhdyskunnan hallituksen puheenjohtaja Mohammed Adil kertoo toiminnan pyörivän pääosin vapaaehtoisvoimin. Rakennusalalla töitä tekevä Jaf Amanj asensi juuri ovikoodin moskeijan oveen.
– Moskeijan pitää olla viisi kertaa auki päivässä, että pääsee rukoilemaan, Amanj selittää hymyillen.
Yhdyskunta saa valtiolta pienimuotoista avustusta. Toimintaa katetaan myös jäsenmaksuilla ja erilaisilla varainhankinnoilla.
Moskeija on tärkeä kohtaamispaikka ihmisille.
– Täällä voi saada tukea ja neuvoja. Kun ihmiset miettivät, mitä moskeijassa tehdään, sosiaalinen puoli jää vähemmälle huomiolle, Musse sanoo.
Yhdyskunta järjestää monenlaista toimintaa rukousten lisäksi. Lapsille on koraanikoulu. Lisäksi on luentoja ja seminaareja islamista. Vihkimisiä, neuvontaa ja tukea perheasioissa.
Suomen islamilainen yhdyskunta on perustettu vuonna 1987. Adilin mukaan moskeijalla on kuukaudessa noin 3 000 kävijää.
Perjantaina viikon tärkeimmän rukoushetken aikaan moskeijan rukoushuoneen joka neliö on käytössä.
Moskeijan ulko-ovessa muistutetaan kävijöitä siitä, että sisäpihalle ei saisi jäädä rupattelemaan. Tarkoituksena on välttää korttelin muiden asukkaiden häiritsemistä.
Edesmennyt imaami Anas Hajjar puhui kunnollisen ja suuren moskeijan tärkeydestä kasvavan muslimiyhteisön tarpeisiin.
Se työ jatkuu edelleen.
