Hyppää sisältöön

Opettajat keksivät miten matikkaa opetetaan niin, etteivät oppilaat putoa kärryiltä – ratkaiseva asia on ymmärrys nollasta

Kiiminkijoen koulussa on oivallettu, ettei matematiikkaa tarvitse opiskella otsa kurtussa ja hiljaa – matikka voi olla myös kivaa lähes kaikille oppilaille.

Kiimingissä käytettävä Matsku-matikanopetus hyödyntää konkretiaa ja apuvälineitä – kuten hernepusseja. Jokainen oppitunti alkaa matikka-aiheisella näytelmällä.
Timo Sipola

Kuudesluokkalaiset Pihla Lapinlampi, Essi Seiteri ja Eerika Niiranen opiskelivat Kiiminkijoen koulussa kaksi ensimmäistä kouluvuottaan matikkaa uudenlaisella konkreettisella tavalla. He muistavat hyvin ykkös-kakkosluokassa näytelmiä katsellen ja parityötä tehden saamansa matikkaopit.

Matematiikka ei ole kolmikon lempiaine, mutta he ovat sisäistäneet sen, että se on keskeistä myös esimerkiksi käsityössä: pitää osata mitata, että tulee sopivan kokoiset palat.

Tytöille on myös selvää, että matematiikka ei välttämättä ole rakettitiedettä, vaan sitä tarvitsee ihan arkisissa asioissa. Esimerkiksi silloin, kun pitää tietää mahtuuko kaappi siihen tilaan, johon on sitä ajatellut, tai jos haluaa säästää tai laskea mihin on varaa.

Monelle matematiikka on vaikeaa, koska jos oppimiseen jää aukkoja, niitä on vaikea kiriä myöhemmin takaisin. Matsku-opetuksessa luokkakohtaiset etenemistavoitteet jätetään sivuun ja jokainen oppii itselleen parasta tahtia konkreettisten esimerkkien ja apuvälineiden kautta.

Näin kukaan ei putoa kärryiltä ja hyvin opitulle perustalle on helppo rakentaa matematiikan oppeja myöhemmillä luokilla. Tämän ovat huomanneet myös Pihla, Eerika ja Essi, kun he ovat neljännellä luokalla siirtyneet perinteiseen opetukseen.

Essi ja Pihla käyvät mielellään entisen opettajansa Nina Ågrenin nykyisessä luokassa apuopeina edelleen.

Lasten kokemuksia erilaisesta matikanopetuksesta voit katsoa juttuun liitetystä videosta. Jutussa pääset myös äänestämään siitä, olisivatko Matsku-opit helpottaneet sinun oppimistasi.

Nina Ågren julkaisee matikanopetuksesta videoita Youtubessa Sataope-nimisellä kanavalla. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Matikassa tippuu helposti kärryiltä

Matematiikka on kumulatiivisuutensa vuoksi tavallista hankalampi oppiaine.

Useimpien oppilaiden kannalta matematiikassa edetään liian nopeasti ja uusia asioita on vaikea oppia, jos jotakin on jäänyt oppimatta.

Kiiminkijoen koululla kehitetty opetusmenetelmä auttaa tähän ongelmaan. Kyseessä on tapa opettaa matematiikkaa alaluokkalaisille vuosiluokkiin sitomattomalla, konkreettisella ja toiminnallisella tavalla.

Opetusta voidaan antaa yksilöllisesti, koska ei ole kiire kahlata vuosiluokan oppisisältöjä vauhdilla eteenpäin.

Luokassa ei tarvitse olla hiljaa, vaan kohtuullinen äänenkäyttö on jopa suotavaa. Oppitunnin aikana luokassa käy pulina ja lapset silminnähden viihtyvät matematiikan tunnilla.

Tehtävissä kertautuvat samat asiat eri tasolla ja pareiksi laitetaan suurin piirtein samalla tasolla olevia oppilaita.

– Yhteen- ja vähennyslasku sekä kerto- ja jakolasku kulkevat limittäin tai rinnakkain sen mukaan millä tasolla lapsi on, sanoo opettaja Nina Ågren.

Opettamalla oikeasti toisiinsa liittyvät ja toistensa vastaparilaskutavat samalla kertaa säästyy aikaa. Laskutoimitusten vastapariluonteen ymmärtäminen on tärkeää myös lapsen tulevan koulumenestyksen kannalta.

– Tämän asian sisäistäminen auttaa oppilaita myöhemmin esimerkiksi yhtälöitä ratkaistessa, sanoo Ågren.

Ykköset ja kakkoset oppivat yhdessä

Kai Lohi ja Enni Saviharju ovat Nina Ågrenin nykyisen opettajaparin Aki Vehkaojan Kiiminginjoen koulun toisen luokan oppilaita. He opiskelevat yhdessä ykkösluokkalaisten kanssa, kahden opettajan johdolla, ilman varsinaisia luokkasisältöjä.

Molemmat tykkäävät siitä, että viiden kirjan sarjaa läpikäydessä matematiikassa oppii koko ajan paljon uutta ja vaikeampaa asiaa.

Enni tykkää parityöskentelystä ja hänen parinsa on Mikael.

– Jos ei itse tiedä vastausta, niin aina voi kysyä häneltä.

Kai puolestaan on muita edellä matematiikan osaamisessa ja opettaja on laittanut hänet työskentelemään osittain yksin nelosluokan materiaaleilla, osittain Matsku-kirjalla.

– Minä sain Oivaltaja 4 A:n, ja voin tehdä sen, tai sitten Matsku kolmosta tunneilla, hän kertoo.

Videolta voit katsoa, mitä mieltä kiiminkiläiset kuutos- ja kakkosluokkalaiset ovat erilaisesta tavasta opiskella matikkaa – ja missä osaamisesta voisi olla hyötyä.

Pihla Lapinlampi, Eerika Niiranen ja Essi Seiteri sanovat saaneensa Matsku-opetuksesta hyvät pohjat jatkaa matikanopiskelua perinteisemmälläkin tavalla.

Keskeisin asia on nolla

Ågren on julkaissut yhdessä Tanja Manner-Raappanan kanssa kehittämästään opetusmenetelmästä videoita Youtubessa Sataope-kanavallaan (siirryt toiseen palveluun).

Keskeisin ero perinteiseen opetukseen on nolla. Se opetetaan ensimmäiseksi. Näin matematiikan kannalta keskeinen kymmenjärjestelmä avautuu ja sisäistyy lapsille nopeasti.

– Sen jälkeen heillä ei ole ongelmaa muuntaa esimerkiksi desimetrejä metreiksi tai litroja desilitroiksi, sanoo Ågren.

Jokainen matikan tunti alkaa lyhyellä näytelmällä, minkä avulla lapset saadaan mukaan keskustelemaan matematiikasta. Seuraavaksi lapsille annetaan tehtävä.

Keskeisin hahmo näytelmissä on Ylermi Ykköselästä, joka osaa laskea vain yhdeksään. Häntä auttavat Kauko Kymmenkylästä ja aina silloin tällöin myös Sanelma Satalasta sekä Touho Tuhatkylästä.

– Tässä oppilaille tulee vahva ymmärrys lukumääristä. Kymmenet ja ykköset eivät mene sekaisin ja heille avautuu opintopolun alussa miten ne liittyvät toisiinsa, sanoo Ågren.

Pyrkimyksenä on että kaikki kakkosluokalta pääsevät hallitsevat ja ymmärtävät 0–100 alueen numerot tosi hyvin.

Joustava opetustapa tasaa eroja lähtötasossa

Tehtävät tehdään parityönä ja oppimisvälineillä. Niitä ovat multipalikat, munakennot, lukukortit, kymppipalikat, tikkulaskin ja lukujuna.

Aivan alussa käytetään myös esimerkiksi oikeita hedelmiä. Välineistä voi aina varmistaa, että on laskenut oikein.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus auttaa tasoittamaan koulupolun alussa lasten välillä olevia suuria eroja matematiikan osaamisessa.

Parityöskentelyllä pyritään avaamaan sitä, että matematiikassa pitäisi osata ajatella usealla eri tavalla. Jos parit ajattelevat jonkin laskun eri tavalla, niin välineillä voi näyttää miten on laskun ratkaissut.

– Vielä aikuisenakin ihmiset voivat ajatella eri tavalla ja päätyä samaan lopputulokseen, sanoo Ågren.

Tiukan tieteellisesti menetelmän tuloksellisuutta ei ole mitattu, mutta valtakunnallisissa kuudennen luokan tasokokeissa tällä menetelmällä matematiikan opiskelun aloittaneet oppilaat ovat menestyneet keskimääräistä paremmin.

Erityisen paljon menetelmä on hyödyttänyt koulunsa aloittaessa heikot matemaattiset taidot omaavia oppilaita.

Matsku-kirjasarjassa on viisi osaa. Ne eivät noudata luokka-asteita, vaan jokaisessa kirjassa on oma teemansa. Kuva: Janne Körkkö / Yle

”Matematiikan ilo on arvokas asia”

Opetushallituksen opetusneuvos Leo Pahkinin mukaan Matsku (siirryt toiseen palveluun) on hyvä, tarpeellinen, konkreettinen ja osin nerokaskin tapa lähestyä matematiikkaa.

– Matskussa pystytään etenemään joustavasti ja kiinnittämään enemmän huomiota keskeisiin osa-alueisiin kuten lukukäsitteisiiiin tai kymmenjärjestelmään, sanoo Pahkin.

Toinen menetelmän keskeisistä eduista on hänen mukaansa se, että se antaa oppilaalle itselleen mahdollisuuden valita, minkä tasoisia itselleen sopivia tehtäviä he haluavat tehdä.

– Opetus voi tässä menetelmässä olla yhtä aikaa tasapuolista ja yksilöllistä. Jokainen pystyy oman oppimiskykynsä puitteissa etenemään maksimaalisesti omiin eväihinsä nähden.

Opetuksessa hyväksytään se, että samaan lopputulokseen voi tulla eri ajattelutavoilla. Välineillä, kuten multipalikoilla, voi näyttää miten laskun on ratkaissut. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Kokonaisuuden kannalta on hyvä ratkaisu, että kaikki ovat yhdessä, vaikka etenevätkin omalla tasollaan.

– Vaikka Matskussa jokainen opiskelee omaan tahtiinsa oman osaamistasonsa mukaisesti, mihinkään ei ei jää minkäänlaista ”tasoleimaa”, sanoo Pahkin.

Opetushallitus julkaisi Matskun

Oppilaiden tasoerot matematiikassa tunnetaan, samoin oppiaineen merkitys esimerkiksi toisen asteen opinnoille. Miksi Matsku-opetusta ei sitten hyödynnetä kaikkialla?

Opetushallituksen oppimateriaalipäällikkö Salla Peltola sanoo, että Opetushallituksen vuonna 2016 julkaisema Matsku 1–5 -sarja on hyvin epäperinteinen oppimateriaali.

Vaikka se on tehty normaaliluokalle, se vaatii myös opettajalta aika paljon uudenlaista ajattelua, innostusta ja perehtymistä asiaan, pohtii Peltola.

– Todennäköisesti siksi se ei ole kovin laajasti käytössä, sanoo Peltola.

Normaalisti alkuopetuksessa on syyslukukauden kirja ja kevätlukukauden kirja, mutta Matsku-sarjassa on viisi kirjaa, jotka eivät ole suoraan sidoksissa vuosiluokkaan.

Niissä jokaisessa on oma teemansa ja niitä käytetään kahteen otteeseen alkuopetuksen aikana. Ensimmäisen vuoden aikana yhteen kertaan ja toisen vuoden alussa jatketaan siitä, mihin on edellisenä vuonna jääty.

Peltola sanoo, että varsinkin erityisopettajat ovat löytäneet sarjan ja sitä käytetään jonkin verran erityisluokissa ja oppimisvaikeuksista kärsivien kanssa.

Matsku on ollut neljä vuotta käytössä myös esimerkiksi Inarin koulussa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 23.12. kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle