Elokuussa alkoi tapahtumaketju, joka muutti neljän onnekkaan porsaan elämän pysyvästi.
Kuljetusauto oli matkalla lappeenrantalaisen tilateurastamon kasvattamoon, kun kahdeksan kyydissä ollutta possua putosi yksi kerrallaan kyydistä. Possukarkurit olivat matkalla tilateurastamolle kasvamaan ja odottamaan loppuvuodeksi suunniteltua teurastusta.
Eläinfilosofi Elisa Aaltola näki uutisen possuista ja otti heti yhteyttä teurastamoon. Hän halusi selvittää, voisiko edes osa possuista saada uuden kodin ja elämän.
– Olin yhteydessä teurastamoon, kun possut olivat vielä karkuteillä. Kysyin, olisiko mahdollista luovuttaa eläimiä vaikka maksua vastaan. Ajattelin, että nämä porsaat ansaitsisivat paremman kohtalon. Toki kaikki porsaat ansaitsevat, mutta nämä karkulaiset erityisesti puhuttelivat, Aaltola kertoo.
Kaksi possuista muutti Porvooseen Saparomäen eläinten turvakotiin.
Kaksi sai uuden kodin eläinsuojeluyhdistys Kuuralta Kokemäeltä.
Triina-Terttu ja Saimi-Sinikka
Triina-Terttu Tomera ja Saimi-Sinikka Suloinen – näillä nimillä Kuuran possut nykyisin tunnetaan. Ne ovat toimeliaita sisaruksia, jotka ovat kuin lapsen ja koiranpennun risteytys, kertoo eläinsuojeluyhdistys Kuuran perustaja Tanja Koski.
– Ne tekevät jekkuja ja ovat aina valmiita kaikkeen. Ne oppivat todella nopeasti esimerkiksi istumaan ja odottamaan.
Tanja Koski haki possut elokuussa Lappeenrannasta. Hän oli Elisa Aaltolan yhteydenoton jälkeen itse yhteydessä tilaan, josta possut olivat kotoisin.
– Aluksi sieltä suhtauduttiin vähän negatiivisesti asiaan, että ei ainakaan ilmaiseksi luovuteta, minkä ymmärrän hyvin. Lopulta tilanpitäjä sanoi, että 300 eurolla saatte yhden possun. Sanoin heti, että otamme kaksi, koska nämä ovat sisaruksia.
Eläinten merkitys ihmisille kasvanut
Suomalaisten eläinsuhde on ristiriitainen.
Tätä mieltä on Elisa Aaltola.
– Kyllähän siinä tietty ristiriita on. Yhteiskunnassa pidetään eläimistä entistä enemmän, ja ihmiset ovat huolissaan eläinten hyvinvoinnista. Samaan aikaan lihateollisuudessa eläin ei voi hyvin, eikä voi toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan.
Aaltola uskoo, että entistä useampi suomalainen miettii tänä päivänä tuotantoeläinten hyvinvointia.
– Olisi hienoa, että asiaa käsiteltäisiin myös mediassa enemmän. Uskon, että jos ihmisillä olisi enemmän tietoa asioista, niin sinne joulupöytäänkin valittaisiin enemmän kasvisruokaa.
”On helppo laittaa pää pensaaseen”
Kuuran perustaja Tanja Koski ajattelee, että lihansyöjien on helppo kääntää katse pois eläintuotannon ongelmista.
– On helppo laittaa pää pensaaseen ja syödä sitä, mitä kaupan hyllyllä on tarjolla. Toisaalta silti moni ihminen on tänä päivänä valistuneempi. Meillehän ihan valehdellaan kotieläintuotannosta, annetaan eri kuva kuin mitä totuus on, Koski sanoo.
Suomessa myydään vuosittain 6–7 miljoonaa kiloa (siirryt toiseen palveluun) joulukinkkua. Koski kertoo, ettei mielellään käy ruokakaupassa joulun aikaan.
– Ne kinkkurivistöt ovat karmeaa katsottavaa. Varsinkin, kun osa siitä lihasta menee vielä hävikkiin. Yhdenkään eläimen ei pitäisi elää ja kuolla sen takia, että päätyy hävikkiin.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 25.12. kello 23:een asti.
