Torstain koripallotreenit Telekom Domessa, Saksan Bonnissa, ovat kireältä vaikuttavan, käsiään nyrkkiin puristavan pitkänhuiskean suomalaisen täydellisessä hallussa. Hänellä on pelaajien ja apuvalmentajien herkeämätön huomio koko harjoitusten ajan. Kaikki ovat varpaillaan.
Harjoitusten intensiteetti on tasolla, jollaista Sportlivin paikalla oleva tiimi ei ole kokenut aiemmin – ei koripallossa tai minkään muun joukkuelajin harjoituksissa.
– Päävalmentajan duunissa kyse on intensiteetistä. Minun täytyy olla joka päivä parhaimmillani energioiden suhteen, jotta olen kaikkein kohtuuttomin ihminen siellä salissa. Se määrää lopullisesti sen, kuinka korkea intensiteetti ja keskittymisen taso on, Tuomas Iisalo selvittää lähestymistapaansa Sportliv-ohjelmassa.
Kuvauspäivänä, lokakuisena torstaina, Iisalon energiatasot vaikuttavat olevan kohdillaan. Ja miksipä ne eivät olisi sitä? Joukkueella on mennyt hyvin. Edellisellä viikolla Bonn on voittanut turkkilaisen vastustajansa Mestareiden liigassa, ja Bundesliigassa joukkue on edennyt voitosta voittoon.
Intensiivinen, aktiivinen ja rohkea pelitapa, jonka Tuomas on veljensä Joonaksen kanssa kehittänyt jalkapallon gegenpressiä mukaillen, on tuonut tulosta. Siitä asti, kun Tuomas saapui Saksaan, ovat hänen joukkueensa tehneet uusia seuraennätyksiä sarjapisteiden osalta joka vuosi.
Kuka tämä ”Loviisan Pommittaja” oikein on? Ja mikä on salaisuus hänen uskomattoman menestyksensä takana?
Katso Sportliv-jakso Iisalon valmentajaveljeksistä:
Yllättävä muutto Saksaan
Tuomaksen neljä vuotta nuorempi veli Joonas aloitti valmentamisen todella nuorena. Tuomaksella on sen sijaan mittava pelaajaura.
40-vuotias Tuomas oli todella hyvä kolmen pisteen heittäjä ja sai aikoinaan Kouvolan Kouvoihin Loviisan Hokista muutettuaan lempinimen ”Loviisan Pommittaja”. Myös Hongassa ja ToPossa pelanneen Iisalon meriittilistalta löytyy 57 pelattua A-maaottelua.
Iisalo oli hyvä pelaaja, mutta ei tarpeeksi hyvä siirtyäkseen ulkomaille. Jo pelaajauransa aikana hän tiesi tulevansa todennäköisesti paremmaksi valmentajaksi kuin pelaajaksi.
– Olin hyvin kognitiivisesti aktiivinen pelaaja, mikä ei ole aina hirveän hyvä asia, koska urheilu on toimintaa eikä ajattelua. En pystynyt sitä puolta oikein sulkemaan.
Jo korisliigauransa puolivälissä Iisalo alkoi käydä läpi kaikkia Suomessa tarjolla olevia valmentajakoulutuksia. Siinä vaiheessa hänen pikkuveljensä Joonas oli jo toiminut juniorivalmentajana Espoon Hongassa ja EBT:ssä.
Tuomaksen valmennusura alkoi heti pelaajauran loputtua. Toimittuaan pelaavana fysiikkavalmentajana – mikä hänen mukaansa tuki hyvin tulevaa valmentajauraa, mutta oli pelaajauran viimeisiä vuosia ajatellen katastrofi – hän otti vastaan päävalmentajan pestin Hongassa kaudelle 2014–15.
Ensimmäinen kausi valmentajana oli kaikkea muuta kuin onnistunut. Honka oli yksi sarjan heikoimmista joukkueista ja jäi pudotuspelien ulkopuolelle. Kauden jälkeen edustusjoukkueesta vastannut seura meni konkurssiin.
Iisalo jätti päävalmentajuuden hetkeksi. Hän mietti, minkä takia hän ei ollut onnistunut saamaan ideoitaan käytäntöön parhaalla mahdollisella tavalla.
Valmentamista hän jatkoi Hongan B-juniorien apuvalmentajana.
Maaliskuussa 2016 Iisalo sai yllättäen puhelun Saksasta. Ensin hän luuli, että kyseessä oli jonkin sortin vitsi. Miksi Saksan Bundesliigan Crailsheim Merlins haluaisi palkata valmentajan hänen mitättömällä ansioluettelollaan?
Kävi ilmi, että Crailsheimin toimitusjohtaja Martin Romig oli ollut yhteydessä suomalaiseen yhteistyöseuraan Kouvolan Kouvoihin. Siellä Jukka Kyöstilä oli maininnut Tuomas Iisalon.
Kyöstilä oli sanonut Romigille, että Iisalo olisi tulevaisuudessa Euroopan paras valmentaja.
Noin 48 tuntia sen jälkeen, kun Iisalo oli keskustellut puhelimitse Romigin kanssa, hän oli vetämässä ensimmäisiä harjoituksiaan saksalaisessa seurassa, joka oli melkoisessa alennustilassa.
– Myöhemmin olen sitten kuullut, että tilanne näytti tosiaan niin heikolta ulkopuolelta, että kukaan saksalainen ei sillä liksalla tai siihen tilanteeseen halunnut missään nimessä lähteä tahraamaan omaa nimeään, Iisalo toteaa.
Hyppy B-juniorien valmentamisesta Suomessa päävalmentajaksi Bundesliigassa oli luonnollisesti valtava.
Iisalo ei saanut ohjeitaan perille kentällä oleville pelaajille, kun kolmetuhatpäinen yleisö huusi täyttä kurkkua. Hän oli hämillään, mutta tunsi samalla innostuksen ja motivaation nousevan aivan uusiin sfääreihin, verrattuna tuntemuksiinsa Suomen kentillä.
– Oli sellainen olo kuin lapsella karkkikaupassa. Huomasin, että voin piirtää käytännössä minkälaisia taktisia variaatioita tahansa, ja nämä pelaajat on niin hyviä ja kokeneita, että he pystyvät toteuttamaan niitä jopa ilman harjoittelua.
Innostuneen Iisalon alku Crailsheimissa oli sen verran lupaava, että hänelle tarjottiin jatkosopimusta jo viiden ottelun jälkeen. Se oli alkusoittoa viiden ja puolen vuoden rupeamalle seurassa.
Iisalon veljesten menestyksekäs yhteistyö
Ensimmäisinä vuosina Saksassa Vesa Vertio toimi Iisalon apuvalmentajana. Yhteistyö toi hyviä tuloksia – Crailsheim Merlinsin parhaita koskaan siihen mennessä Bundesliigassa. Mutta keväällä 2019 Vertio päätti palata Suomeen, ja Iisalo alkoi kuumeisesti etsimään uutta apuvalmentajaa.
Hän kääntyi veljensä Joonaksen puoleen, joka kolmen edellisen kauden aikana oli luotsannut Salon Vilppaan kahteen SM-hopeaan sekä Suomen cupin voittoon.
Joonas vastasi pyyntöön myöntävästi. Hänen roolinsa Crailsheimissa ei olisi tavallisen apuvalmentajan rooli, vaan englantilaisittain ”associate head coach”. Veljekset jakoivat päävalmentajan roolin.
Intensiteetti joukkueen harjoituksissa nousi uudelle tasolle. Crailsheim Merlinsin pelaajat saivat tupla-annoksen Iisalon veljeksistä.
– Olemme molemmat niin dominoivia. Otamme tilan haltuun, kun valmennamme. Ehkä siinä tasapainossa välillä läikkyy yli, että pelaajat saavat liian paljon palautetta, nykyään Heidelberg Academicsin valmentajana toimiva Joonas tuumii.
Tuomas on veljensä kanssa samoilla linjoilla. Hän kuvailee itseään ankeuttajaksi, joka luo harjoituksiin tietyn jännitteen ja maksimoi kaikkien keskittymisen tason. Tuomaksen mukaan Joonas on veljeksistä enemmän ulospäin suuntautunut ja puskee joukkuetta eteenpäin positiivisen aggression kautta.
– Voi kuvitella, että tämä oli erittäin voimakas yhdistelmä, kun siellä oli kaksi täysin kohtuutonta henkilöä, jotka tekivät sen eri työkaluilla sitä ryhmää kohtaan. Ryhmä sai tasapainoa sitä kautta, Tuomas kertoo.
Heti yhteistyön alusta alkaen veljekset halusivat lähteä viemään joukkueen pelitapaa uuteen suuntaan. He halusivat pelitavan heijastavan heidän omaa luonnettaan, varsinkin intensiteetin osalta.
He analysoivat, miten Bundesliigan eniten ylisuorittavat joukkueet pelasivat, ja tulivat siihen johtopäätökseen, että kaikista eniten työtä tekevät joukkueet pärjäsivät parhaiten. Maksimoidakseen pelaajien työmäärän kentällä, veljekset hakivat inspiraatiota koripallon ulkopuolelta.
– Olin juuri sattunut lukemaan kirjan jalkapallon kehityksestä ja gegenpressingin konsepti nousi sieltä esiin. Mietittiin, että miten voisimme tuoda tämän konseptin koripalloon, Tuomas kertoo.
– Löysimme Australiasta yhden valmentajan, joka oli kehittänyt hyökkäyslevypallokonseptin, jossa mennään viidellä pelaajalla hyökkäyslevypalloon ja välittömästi aletaan prässätä, kun vastustaja saa pallon, Tuomas kertoo.
Kolmen vuoden ajan Iisalon veljekset hioivat aggressiivista pelitapaa mahtavin tuloksin, ensin Crailsheim Merlinsissä ja viime kaudella Telekom Baskets Bonnissa.
Viime kaudella Bonn oli käytännössä Euroopan paras joukkue hyökkäyspään levypalloissa. Vaikka joukkue pelasi yltiöpäisen aggressiivisesti – painostaen kaikilla viidellä pelaajalla – eivät vastustajat onnistuneet tekemään helppoja pisteitä vastahyökkäyksistä heitä vastaan.
– Sen piti olla mahdoton yhtälö. Koripallossa on pidetty itsestäänselvyytenä, että pitää tehdä valinta näiden kahden välillä. Me pystyimme yhdistämään nämä asiat. Ajatus ei tullut koripallon parista, vaan jalkapallosta, Tuomas toteaa ylpeyttä uhkuen.
Viiden viime kauden ajan Bundesliigaa ovat dominoineet Alba Berlin ja Bayern München, mutta viime kaudella Iisalon veljekset onnistuivat nostamaan Bonnin toiseksi runkosarjassa. Pudotuspeleissä joukkue putosi vasta viidennessä ja ratkaisevassa välieräottelussa Bayernia vastaan.
Kyseessä oli viides kausi putkeen, kun Tuomas Iisalon joukkue teki runkosarjassa uuden seuraennätyksen sarjapisteiden osalta. Kaikista parhaat tulokset hän oli saavuttanut yhdessä Joonaksen kanssa.
– Olemme olleet kolme vuotta putkeen eniten ylisuorittava joukkue koko Saksassa, ja varmaan Euroopankin mittakaavalla pystytty budjettiin nähden saamaan kovimpia tuloksia, Joonas hehkuttaa.
Veljekset jatkavat omia polkujaan
Iisalon veljesten intensiivisyys ja intohimo lajia kohtaan oli koko ajan läsnä heidän kanssakäymisessään. Koripallosta ei todellakaan puhuttu pelkästään harjoitusten ja otteluiden yhteydessä.
– Kyllähän se alkaa pännimään, että olet veljen kanssa 24/7 ja koko ajan puhut joukkueen asioista. Kyllä siinä aina välillä tunteet kuumenivat, Joonas hymähtää.
Tuomas kertoo, kuinka veljekset saattoivat huutaa toisilleen vasten kasvoja suljettujen ovien takana, mikäli olivat eri mieltä harjoituksellisista tai taktisista asioista. Samalla heidän brutaalin rehellinen palautteensa toisilleen oli edellytys joukkueen menestymiselle ja veljesten kehittymiselle valmentajina.
– Joskus Joonas saattoi tulla pelin jälkeen sanomaan, että hei, mun mielestä sun toimintasi tossa ei ollut oikein, että se olisi pitänyt tehdä näin. Saatoin sanoa Joonakselle että, ”mitä helvettiä säkään siitä tiedät, että kiitos tästä sun palautteesta”, Tuomas kertoo ja jatkaa.
– Ja sitten kaksi päivää myöhemmin tajuan, että oikeassahan se oli, mutta en minä sitä halua kuulla. Kuka ihminen halua kuulla, että on jonkun pelin jälkeen munannut?
Kolmannen yhteisen vuoden lähestyessä loppuaan olivat veljekset samaa mieltä siitä, että heidän yhteistyönsä loppuisi kauden jälkeen. He tarvitsivat etäisyyttä toisistaan.
Tällä kaudella Joonas on saanut mahdollisuuden kokeilla omien siipiensä kantavuutta Saksassa. Hän otti vastaan päävalmentajan paikan Heidelberg Academicsissa, kun Tuomas jäi Bonniin viemään vielä tämän kauden kestävän sopimusvelvoitteensa seuran kanssa loppuun.
Veljesten elämä koripallon ulkopuolella Saksassa on poikennut toisistaan melkoisesti. Tuomaksella on perhe mukanaan, kun taas Joonaksen vaimo ja lapset asuvat Suomessa. Varsinkin koronavuodet ovat olleet haastavia Joonakselle ja hänen perheelleen.
Tuomas painottaa olevansa todella kiitollinen siitä, että on saanut mahdollisuuden keskittyä uraansa täysillä.
– Minulla on korkeasti koulutettu vaimo, joka jätti lääkärinvirkansa kotona. Hän hoitaa ja pyörittää kolmelapsista perhettä ulkomailla, jolloin minulle jää aikaa ajatella joukkueen ongelmia ja ruikuttaa kotona, kuinka huonosti kaikki asiat ovat.
– Se on tavallaan hyvin epäreilu yhtälö, mutta se on myöskin mahdollistanut tämän. Olen saanut keskittyä siihen, mikä on käytännössä ainoa asia, jossa olen työuralla ollut hyvä, Tuomas kertoo.
Kevätkaudella myös Joonaksen perhe asuu saman katon alla, kun vaimo ja lapset muuttavat Heidelbergiin.
Sopeutuminen autoritääriseen ja hierarkkiseen urheilukulttuuriin
Saksassa Iisalon veljekset ovat saaneet kokea urheilukulttuurin, joka poikkeaa melkoisesti suomalaisesta. He kuvailevat suomalaista urheilukulttuuria pehmeänä ja ihmisläheisenä, kun taas saksalainen on paljon kovempi ja autoritäärisempi. Hierarkkisessa systeemissä tulokset ovat keskiössä.
Ennen muuttoa Saksaan Tuomas oli tottunut suomalaiseen ajattelutapaan, jossa tulosten sijaan keskitytään prosessiin. Nykyään hän ajattelee toisin.
– Ei pidä unohtaa, että urheilu on olemassa sen takia, että meillä on tuossa 18 joukkuetta sarjassa ja ne halutaan panna paremmuusjärjestykseen. Joka pelipäivä kaksi joukkuetta pannaan vastakkain, ja käytännössä ainoa konkreettinen asia mitä siitä tulee ulos on, että toinen saa kaksi pistettä ja toinen nolla pistettä.
– Se on hyvin pitkälti urheilun ydin.
Suomessa Joonas koettiin usein hyvin temperamenttisena valmentajana, mutta Saksassa hänen käytöksensä ei poikkea muista valmentajista. Tuomas sen sijaan on joutunut kaivamaan itsestään autoritäärisemmän puolen sopeutuakseen saksalaiseen joukkuedynamiikkaan.
– Kokemukseni saksalaisista pelaajista on, että heillä on hyvin vähän vertaispalautetta, varsinkaan negatiivista vertaispalautetta. Se johtuu siitä, että täällä on erilainen hierarkia yhteiskunnassa, jossa usein sanellaan ylhäältä alaspäin, mitä tehdään. Saksalaisilla pelaajilla on turvallinen tunne, kun valmentaja pitää huolta siitä, että kaikki tekevät oman hommansa, ja näin he pystyvät keskittymään omaan juttuunsa, Tuomas kertoo.
Kukoistaa paineen alla
Tulosten perusteella on selvää, että Tuomas on löytänyt johtamistyylin, joka toimii ja tuo menestystä Saksassa. Keväällä hänet valittiin Bundesliigan vuoden valmentajaksi. Arvostetun palkinnon voittajan äänestävät joukkueiden kapteenit, valmentajat ja urheilutoimenjohtajat.
Tällä kaudella Bonn on jatkanut voittokulkuaan, ja vaikuttaa jälleen olevan suurseurojen, Alba Berlinin ja Bayern Münchenin, kovin haastaja. Tässä vaiheessa uraansa Tuomas tietää olevansa hyvä valmentaja, mutta samalla hän tiedostaa, että hänellä ei ole varaa jäädä laakereille lepäämään.
– Se on erikoinen yhdistelmä. Tavallaan luottaa hyvin paljon siihen, mitä tekee ja uskoo siihen tosi paljon, mutta toisaalta on jatkuva ahdistuksen tunne päällä – että joku tulee, ohittaa ja tekee tämän paremmin.
Tähän asti Tuomas Iisalon ura Saksassa on ollut jatkuvaa menestysliitoa. Hän tietää, että positiivinen kierre ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Hän tuo esille vanhan sanonnan, jonka mukaan on kahdenlaisia valmentajia: niitä jotka ovat saaneet potkut, ja niitä, jotka eivät ole saaneet potkuja vielä.
– Olen henkisesti hyväksynyt sen, että jossain vaiheessa tulee huono kausi. Mutta toisaalta jokainen solu minussa on niin, ettei tämä ole se kausi, eikä se ole tänään, kun me hävitään. Se on sellainen eteenpäin ajava voima.
Aiemmin Tuomas unelmoi siitä, että hänestä tulisi ensimmäinen eurooppalainen valmentaja NBA:ssa, mutta sen tapaiset haaveet hän on pannut syrjään. Hän keskittyy sataprosenttisesti sellaisiin asioihin, joihin voi vaikuttaa itse.
Tuomas Iisalon tulevaisuuden suunnitelmat tämän kauden jälkeen ovat hämärän peitossa. Hän haluaa mielellään jatkaa valmentamista sellaisessa ympäristössä, jossa kokee työnsä merkitykselliseksi.
Bonnissa hän on saanut huomata, millainen vaikutus joukkueen esityksillä ja tuloksilla on kaupungin asukkaisiin.
Hän kertoo, kuinka vaimon hammaslääkäri keväällä lähetti terveisiä ja toivotti onnea välieräotteluiden alla, ja kuinka postinjakaja oli jättänyt hänelle kirjeen, jossa hänelle kuvailtiin koko kaupungin seisovan joukkueen tukena.
Bonnin Telekom Domessa 6 000 silmäparia vetävät katsomot ovat usein loppuunmyydyt.
– Se motivoi tekemään absoluuttisen parhaansa siinä tilanteessa. Minulla on deadlineja ja ihmisiä, jotka kuumottavat niskaan, että pitäisi tulla menestystä. Se on minulle peruslaiskana ihmisenä sopinut hyvin.