Hyppää sisältöön

Kryptoromahdus johti konkursseihin ja pidätyksiin – usko hajautettuun internetiin ei silti hiivu

Hajautetun internetin eli niin kutsutun web3:en rakentamiseen virtaa yhä miljardeja dollareita. Suomalaiskonsultti huomauttaa, että kryptovaluutat ovat vain osa uutta internetiä.

Kryptopörssi FTX:n toimitusjohtaja Sam Bankman-Fried oli aktiivinen kryptovaluuttojen puolestapuhuja. Marraskuussa paljastui, että vastuullisena kryptopörssinä itseään markkinoinut FTX oli ohjannut asiakkaidensa varoja läheiselle sijoitusrahastolle. Kuva: Kris Ingraham / AFP

Päättyvä vuosi ei ollut lempeä kryptoväelle. Bitcoin ja sen mukana kaikki muutkin kryptovaluutat menettivät suurimman osan arvostaan. Digitaalisten aitoustodistusten eli NFT:iden markkinat kutistuivat murto-osaan viime vuodesta. Useat kryptoyritykset ajautuivat vaikeuksiin ja asiakkaat eivät saaneet rahojaan ulos milloin mistäkin palvelusta. Eri puolilla maailmaa viranomaiset tekivät päätöksiä kryptovaluuttojen tiukemman sääntelyn puolesta.

Käänne alkoi jo viime vuoden puolella, mutta totaalinen romahdus tapahtui vasta marraskuussa, kun maailman suurimpiin kryptopörsseihin kuuluva FTX ajautui konkurssiin.

Vielä kesällä FTX:n perustajaa Sam Bankman-Friedia verrattiin konkarisijoittaja Warren Buffettiin. Bankman-Fried näytti kryptovisionääriltä, kun hän kierteli pelastamassa ongelmiin ajautuneita kryptoyrityksiä – toisin sanoen osti pulassa olevia yrityksiä halvalla.

Marraskuun alussa kulissit kuitenkin sortuivat ja Bankman-Friedin menestyksen salaiseksi ainesosaksi paljastui petos. Ongelmiin ajautuneiden kryptofirmojen ostaminen ei ollutkaan rohkeaa liiketoimintaa, vaan yritys peitellä jälkiä ja hankkia lisää kavallettavia varoja.

Bahaman viranomaiset pidättivät Bankman-Friedin pari viikkoa sitten.

FTX:n romahduksen jälkeen epäilevät katseet ovat kohdistuneet maailman suurimpaan kryptopörssiin Binanceen. Sen toimitusjohtaja Changpeng Zhao on vakuutellut, että yhtiön toiminta on vakaalla pohjalla, mutta viime kuukausien tapahtumat ovat osoittaneet, että kryptomarkkinoilla vakaus on häilyvä käsite.

Kuuntele Uutispodcast 14.6.2022

Uuden internetin infrastruktuuri nielee miljardeja

Kryptomarkkinoiden viileneminen ei ole vienyt kaikkien uskoa hajautettuihin järjestelmiin. Osa näkee FTX:n ja muiden keskitettyjen palveluiden romahdukset merkkinä siitä, että tulevaisuus pitää rakentaa täysin hajautettujen järjestelmien päälle.

Internetin kohdalla tämä tarkoittaa web3:ksi kutsuttua kehitystä, jossa Facebookin ja Googlen kaltaisten keskitettyjen alustojen sijaan valta on hajautettu käyttäjille avointen protokollien avulla. Kryptovaluutat ovat osa tätä kokonaisuutta.

Hajautetun tulevaisuuden rakentamiseen on muutaman viime vuoden ajan virrannut miljardeja dollareita. Konsulttiyhtiö Bain & Companyn syksyllä julkaiseman selvityksen mukaan viime kesään mennessä web3-hankkeisiin oli sijoitettu yhteensä yli 80 miljardia dollaria.

Kesän jälkeen uusien sijoitusten määrät ovat laskeneet, mutta alkanut kryptotalvi ei ole Bainin Suomen-konttorin osakkaan Jani Kelloniemen mukaan pysäyttänyt web3:n kehitystä. Vaikka Bitcoinin hinta on tullut alas, sen mahdollistama lohkoketjuteknologia ei ole menettänyt arvoaan.

Kelloniemi huomauttaa, että web3:een sijoitetusta summasta vain noin kymmenen prosenttia on mennyt kryptovaluuttoihin liittyvin hankkeisiin. Valtaosa on kohdistunut uuden infrastruktuurin luomiseen.

– En usko, että vielä lähivuosina nämä olisivat mitään valtavan hyviä bisneksiä, mutta se idea on, että ne ovat pitkiä investointeja, jotka ajan myötä tuottavat takaisin, Kelloniemi sanoo.

Konsulttiyhtiö Bain & Companyn Suomen-konttorin osakas Jani Kelloniemi huomauttaa, että kryptovaluutat ovat vain pieni osa web3:a. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Web3 on vielä alkuvaiheessa

Web3 on yhä avoin käsite, jonka eri toimijat määrittelevät eri tavalla. Kelloniemi tiivistää käsitteen hajautetuksi internetiksi, joka tuo omistajuuden digitaaliseen maailmaan.

Esimerkiksi vaateyhtiö Nike myy jo nyt virtuaalilenkkareita keräilijöille. Niken NFT:t ovat tuottaneet yhtiölle tähän mennessä noin 185 miljoonaa dollaria (siirryt toiseen palveluun). Perässä tulevat muun muassa Dolce & Gabbana, Gucci ja Adidas.

Toistaiseksi virtuaalilenkkarit ovat vain keräilykohteita, joiden arvoilla spekuloidaan innokkaasti. Mutta jos web3 toteutuu, Niken virtuaalilenkkareiden omistajat voivat pukea ne avatareidensa jalkaan peleissä tai vaikkapa metaversumissa.

Kelloniemi huomauttaa, että web3:n vaikutukset eivät jää vain digitaaliseen ympäristöön.

– Uskon, että se arvo tulee enemmän siitä web3:n ja fyysisen maailman yhdistämisestä, eikä pelkästään web3:sta erillisenä, Kelloniemi toteaa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että fyysisestä lenkkariparista saisi myös digitaalisen kuitin, NFT:n, jonka avulla voisi todistaa kenkien aitouden ja siirtää omistajuuden jälleenmyynnin yhteydessä.

Muutos tapahtuu hitaasti

Yritysmaailmassa web3:sta ovat lähinnä kiinnostuneet urheiluvaatevalmistajat, muotitalot ja luksusmerkit. Web3:n tehtäväksi näyttää muodostuneen fyysisen maailman statussymbolien tuominen virtuaalimaailmaan.

Kelloniemi huomauttaa, että tämä on vain pintaa. Hänen mukaansa moni yritys käyttää jo nyt hyväkseen lohkoketjuja ja älysopimuksia. Tämä kehitys ei näy aina kuluttajalle.

Takapakkiakin on tullut. Marraskuussa laivavarustamo Maersk ja teknologiajätti IBM ilmoittivat lopettavansa yhteisen lohkoketjukokeilunsa. TradeLens-hankkeen tarkoituksena oli tehostaa kansainvälisiä toimitusketjuja.

Kuuntele Juuso Pekkisen Räjäytyskuva-podcastin jakso Merten jättiläiset

Rahtianalyytikko Lars Jensen kommentoi TradeLensin tapausta Linkedinissä (siirryt toiseen palveluun) todeten, että lopulta kaupalliset käyttötarkoitukset ratkaisevat uusien teknologiahankkeiden kohtalon, ei se kuinka hienostunut itse teknologia on. Hän kuitenkin uskoo, että lohkoketjuille löytyy oma tehtävä myös rahtiliikenteessä.

Aiemmat teknologiset murrokset ovat osoittaneet, että voitot kausautuvat usein oikeassa paikassa oikeaan aikaan oleville yrityksille. Jälkijunaan jääneet joutuvat pelaamaan muiden säännöillä.

Kelloniemi ei kehota yrityksiä ryntäämään web3:een, mutta sen mahdollisuuksia kannattaisi kartoittaa. Suomessa tässä ollaan hänen mukaansa muuta Eurooppa jäljessä.

Tavallisten ihmisten sen sijaan ei tarvitse sen kummemmin miettiä web3:a. Muutos ei tapahdu hetkessä. Kehitys vaan kehittyy, kuten tähänkin asti.

– Emmehän me puhu web2:stakaan nykyään. Se on vain web tai internet, Kelloniemi sanoo.

Katso Jälkidigi 6.4.2022: ”Web 3 on internetin kolmas sukupolvi”

Lue myös:

Kryptomarkkinoilta katosi yli biljoona euroa – yhden valuutan kuolemankierre paljasti kryptojen mielettömyyden

Suosittelemme sinulle