Keskusrikospoliisi tutkii epäiltyä vakoilua.
Ylen tiedon mukaan epäilty vakoilutapaus on tullut poliisin tietoon lokakuun alun jälkeen. Tapausta tutkii KRP:n Oulun yksikkö.
Vakoilusta voidaan tuomita henkilö, joka hankkii Suomen vahingoksi tai toisen valtion hyödyksi tietoja esimerkiksi Suomen maanpuolustukseen, ulkomaansuhteisiin, valtiontalouteen, ulkomaankauppaan tai energiahuoltoon liittyvistä asioista.
Jotta kyseessä olisi vakoilu, on tekijällä oltava maanpetoksellinen tarkoitus.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Nurmenniemi vahvistaa, että tutkinta on käynnissä. Hän ei kuitenkaan kommentoi asiaa tässä vaiheessa enempää tutkinnallisista syistä.
Nurmenniemi ei kommentoi, onko poliisilla asiassa epäiltyjä. Ketään ei ole vaadittu vangittavaksi ainakaan Oulun käräjäoikeudessa kyseisellä nimikkeellä.
Tutkinnanjohtaja ei kerro, missä ja milloin epäilty rikos on tapahtunut.
Viime viikolla Yle uutisoi, että KRP:lla on tutkinnassa kaksi muuta epäiltyä maanpetosrikosta. Toista niistä, epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista, tutkitaan niin ikään Oulun KRP:ssa. Myös siinä tutkinnanjohtajana on Jukka Nurmenniemi.
Hän kertoo nyt Ylelle, että epäiltyä vakoilua ja epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista tutkitaan erillisinä asioina. Nurmenniemi ei kuitenkaan tarkenna, onko tapauksilla yhteyttä toisiinsa.
Lisäksi keskusrikospoliisilla on ollut syksystä lähtien käynnissä tutkinta, jossa rikosnimikkeenä on luvaton tiedustelutoiminta. Ylen tiedon mukaan tapaus on tullut poliisin tietoon itärajalla Kymenlaaksossa sijaitsevalla Virolahdella.
Tapausta tutkitaan KRP:n päämajassa Vantaalla, ja sillä on eri tutkinnanjohtaja kuin Oulun jutuilla.
Jopa kymmenen vuoden vankeustuomio mahdollinen
Ylen tietojen mukaan vuoden 2006 jälkeen vakoilu-nimikkeellä on kirjattu nyt tutkinnassa olevan tapauksen lisäksi vain yksi rikosilmoitus viranomaisten tietokantaan.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta vahvistaa, että kyseessä on erittäin poikkeuksellinen rikostutkinta.
– En muista viime vuosilta tapauksia, joista olisi ainakaan julkisuuteen kerrottu, Hyttinen pohtii.
Vakoilu on vakava maanpetosrikos. Siitä voidaan tuomita vähintään yhden ja enintään kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen. Vakoilusta voidaan rangaista, jos se kohdistuu tietoon, joka on tarkoitettu vierailta valtioilta salassa pidettäväksi.
Käytännössä esimerkiksi uteliaisuudesta tapahtunut tietojen hankkiminen ei välttämättä täytä vakoilun tunnusmerkistöä.
Tatu Hyttinen kommentoi asiaa yleisellä tasolla ottamatta kantaa käynnissä oleviin tutkintoihin. Hän sanoo, että vakoilun rikosnimike kattaa alleen paljon erilaisia mahdollisia tapauksia.
Hyttisen mukaan vakoilun tunnusmerkistön voisi täyttää esimerkiksi droonien lennättäminen Suomen kannalta kriittisen infrastruktuurin lähellä, mikäli se tehtäisiin jonkin vieraan valtion hyväksi.
Hän kuitenkin epäilee, että järeällä vakoilu-nimikkeellä tutkittavat asiat tulevat todennäköisesti tietoon suojelupoliisin kautta.
– Jos joku tekee havainnon droonin lennättämisestä kielletyllä alueella, niin tuskin paikallispoliisi alkaa sitä tutkia vakoiluna, Hyttinen kuvailee.
Supon mukaan tapausten paljastuminen ajallista sattumaa
Tatu Hyttisen mukaan perinteisesti Suomessa ei ole päästetty vakoilutapauksia rikostutkinnan asteelle, vaan niihin on pyritty puuttumaan, ennen kuin rikoskynnys ylittyy.
– Ehkä ei ole haluttu alkaa käydä oikeutta näin arkaluontoisista asioista. Tapaukset on käsitelty toisella tavalla, esimerkiksi karkottamalla vakoojia maasta, hän luonnehtii.
Myös Supo on kertonut, että Suomessa vastavakoilu pyrkii puuttumaan laittomaan tiedusteluun jo ennen kuin se ylittää rikoksen kynnystä.
Viime päivinä on kuitenkin paljastunut jo kolme vakoiluluontoista rikosepäilyä. Hyttinen arvelee sen kertovan muutoksesta paitsi Suomen kansainvälispoliittisessa asemassa myös lainsäädännön suomissa mahdollisuuksissa.
– Uudet tiedustelulait ovat mahdollistaneet uudenlaisen tietoliikenteen valvonnan. Sitä kautta voidaan saada herkemmin tietoa, joka mahdollistaa rikosprosessin aloittamisen entistä aikaisemmin.
Uudet tiedustelulait tulivat voimaan kesäkuussa 2019. Niiden myötä muun muassa Supo pystyy niin kotimaassa kuin ulkomailla hankkimaan informaatiota esimerkiksi tietoverkoista kansallisen turvallisuuden nimissä myös silloin, kun kyse ei ole rikoksen estämisestä tai paljastamisesta.
Suojelupoliisin mukaan vastavakoilun toiminnassa ei ole tapahtunut muutosta.
– Näkemyksemme mukaan on lähinnä sattumaa, että tutkinnat ovat nyt ajoittuneet samalle vuodelle, Suposta kerrotaan Ylelle sähköpostitse.
Suposta lausutaan, että tilannekuva Suomeen kohdistuvasta tiedustelusta ja vakoilusta on ennallaan.
– Suomeen kohdistuu jatkuvaa ja pitkäjänteistä tiedustelua. Supo on lähtökohtaisesti viranomaisyhteistyössä mukana, jos epäillään vakoilua. Yhteistyön muoto riippuu tilanteesta, jokainen tapaus on erilainen.
