Hyppää sisältöön

Ikääntyminen ja poikkeuksellisen runsas käpysato hidastivat Pohjois-Suomen metsien kasvua – hiilinielun romahdus haastaa hakkuusuunnitelmat

Valtaosa Lapin mäntymetsistä on yli 60-vuotiaita. Luonnonvarakeskus arvioi pohjoisen metsien kasvun hidastuvan entisestään.

Myrskytuhot tai tykkylumen aiheuttamat tuhot voivat nekin pienessä määrin vähentää metsien hiilinieluja. Kuva: Heikki Rönty / Yle
Annu Passoja

Luonnonvarakeskus on kertonut keskiviikkona syistä, jotka ovat kääntäneet Suomen metsien kasvun laskuun ensi kertaa 60 vuoteen.

Metsät ovat yhä hiilinielu, mutta ratkaisevasti entistä pienempi. Vuosina 2020–2021 pudotus oli 12 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Koko maankäyttösektori muuttui viime vuonna hiilinielusta päästölähteeksi. Suomelle hiilinielujen romahduksesta uhkaa koitua useiden miljardien eurojen lasku.

Luken mukaan metsien kasvu on hidastunut pohjoisessa ennen kaikkea mäntymetsien ikääntymisen ja parin hyvin runsaan käpyvuoden vuoksi. Kasvuun on saattanut vaikuttaa myös poikkeuksellinen kuivuus kahtena kesänä.

Pohjoisessa kasvu hidastuu entisestään

Metsien kasvun hidastuminen johtuu yksinomaan mäntymetsistä, kuusikot ovat kasvaneet entistä rivakammin. Valtaosa pohjoisen mäntymetsistä on saavuttanut 60 vuoden iän ja hidastanut kasvuaan. Luonnonvarakeskus arvioi, että pohjoisessa metsien kasvu hidastuu lähivuosina entisestään.

Lapissa ja muualla Pohjois-Suomessa kasvun hidastumista selittää myös vuoden 2020 poikkeuksellisen runsas käpysato. Runsas käpyjen tuotanto vie mäntyjen energiaa ja heikentää tilavuuskasvua tutkimusten mukaan 10–20 prosenttia. Käpyvuosi 2020 oli viidenneksi runsain yli 40 vuoden aikajaksolla.

Pohjois-Suomessa heinäkuut 2018 ja 2019 olivat lisäksi tavallista kuivempia, mikä sekin on saattanut vaikuttaa asiaan.

Ojitetut suometsät luultua isompi päästölähde

Samalla kun metsien hiilinielu on heikentynyt, arviot suometsien ilmastopäästöistä ovat kasvaneet 5 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tarja Tuomainen kertoo, että laskutavat esimerkiksi lämpötilan vaikutuksen suhteen ovat tarkentuneet. Lämmön nousu kiihdyttää turpeen hajoamista.

Turvemaihin liittyy hänen mukaansa suurta epävarmuutta. Koska ne ovat suuria hiilivarastoja, uudet tiedot tai laskentatavat voivat muuttaa arvioita hiilitaseesta paljonkin.

Pohjois-Suomessa 40 prosenttia soista on ojitettu, lähinnä metsätalouden tarpeisiin.

Hiilinielujen kasvattamiseksi metsähakkuita tulisi asiantuntijoiden mukaan vähentää. Lapissa metsien kasvu on ylittänyt hakkuiden määrän, mutta painetta hakkuiden lisäämiselle tuo Kemiin ensi vuonna valmistuva biotuotetehdas, samoin kuin Venäjän tuontipuun korvaaminen kotimaisella puulla.

Suosittelemme sinulle