Hyppää sisältöön

Korkeakouluille miljoonarahoitus kyberturvallisuuteen – ”Verkkopankkeja ei ryöstetä ja potilastietojärjestelmä toimii”, lupaa ministeri Honkonen

Korkeakoulujen yhteistä hanketta luotsaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Luvassa on uusia työpaikkoja ja luultavasti opiskelupaikkojakin ainakin yliopiston puolelle.

Iida Kajula.
Kyberturvallisuuden osaajista on kova pula. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle
Greta Virranniemi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto korkeakouluverkostoineen ovat saaneet yhteensä yli kolmen miljoonan euron rahoituksen kyberturvallisuuskoulutuksen kehittämiseen. Rahoituksen myönsi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koulutusta alkavat kehittää korkeakoulujen verkostot, joihin kuuluu neljätoista ammattikorkeakoulua ja kahdeksan yliopistoa. Verkostoa luotsaavat Jyväskylän korkeakoulut. Tarkoitus on lisätä yhteistyötä, tehdä työnjakoa ja lisätä alan opintoja.

– Tämä tarkoittaa sitä, että jyväskyläläisissä korkeakouluissa laajennetaan merkittävästi kyberturvallisuusosaajien koulutusta ja tutkimustoimintaa, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.).

Suomessa on Honkosen mukaan valtava pula kyberalan osaajista. Siitä kertoo myös korkeakoulujen tutkimus (siirryt toiseen palveluun), joka valmistui viime keväänä.

– Osaajat revitään työelämään jo ennen valmistumista. Pula johtuu kansainvälispoliittisesta vakavasta tilanteesta. Kaikenlainen häirintä ja hyökkäykset verkkomaailmassa ovat nostaneet turvallisuusasiat pintaan, Honkonen toteaa.

Tutkimustoiminnalla on ministerin mukaan tarkoitus parantaa suomalaisten yritysten, julkisen hallinnon ja valtion verkkoturvallisuutta.

– Se tarkoittaa esimerkiksi, että verkkopankkeja ei ryöstetä ja potilastietojärjestelmä toimii. Tässä on kyse yhteiskunnan perustavanlaatuisesta turvallisuudesta.

Yliopistoon palkataan ensimmäiseksi projektipäällikkö

Rahoitus tuo uusia työpaikkoja. Jyväskylän yliopistoon palkataan pari-kolme uutta työntekijää, informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pasi Tyrväinen arvioi. Ensimmäisenä etsitään projektipäällikkö, joka koordinoi työtä.

– Olettaisin, että myös opiskelupaikkojen määrä yliopistossa lisääntyy, mutta tästä ei ole varmuutta, Tyrväinen sanoo.

Hänen mukaansa kyberturvallisuuden osaajia tarvitsevat sekä yritykset että julkishallinto, kuten poliisi ja puolustusvoimat.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin johtaja Tero Kokkonen ei osaa vielä kommentoida, tuoko rahoitus lisää työ- tai opiskelupaikkoja ammattikorkeakoulun puolelle.

– Kyberturvallisuuteen pitää panostaa nykyisessä globaalissa tilanteessa. Rahoituksen avulla pystymme vastaamaan yritysten osaajatarpeeseen ja näin parantamaan kansallista kyberturvallisuutta, Kokkonen toteaa.

Yliopistot saivat kehitystyöhön 2,26 miljoonaa, ammattikorkeakoulut 1,18 miljoonaa euroa. Kolmivuotinen yliopistojen projekti alkaa maaliskuun alussa ja ammattikorkeakoulujen projekti syyskuun 2023 alussa.

– Ensimmäisiä valintojamme ovat, missä määrin rahoitusta suunnataan tutkimukseen, tutkintokoulutukseen ja avoimeen koulutukseen, Tyrväinen sanoo.

Jyväskyläläiset korkeakoulut valikoituivat Petri Honkosen mukaan hankkeen vetureiksi, koska niissä on paljon alan osaamista ja koulutusta jo nyt.

Sekä yliopistossa että ammattikorkeassa voi esimerkiksi opiskella kyberturvallisuusalan ylemmän korkeakoulututkinnon. Yritykset voivat testata kyberturvallisuuttaan ammattikorkean laboratoriossa.

Rahoitusta sai myös informaatiopsykologisen turvallisuuden koulutus

Kyberturvallisuuden koulutusta pitäisi Pasi Tyrväisen mielestä kehittää Suomessa kolmella eri osa-alueella.

Ensimmäinen on tekniset järjestelmät eli tietokoneiden, kännyköiden ja tietoliikenneverkkojen suojaus. Toinen osa-alue on kyberturvallisuuden hallinta organisaatioissa.

– Haavoittuvuuksia tulee useimmiten tällä osa-alueella, Tyrväinen toteaa.

Kehittämistä kaipaa hänen mukaansa myös informaatiopsykologinen turvallisuus. Se pureutuu informaatiovaikuttamiseen eli pyrkimyksiin esimerkiksi vähentää suomalaisten luottoa viranomaisiin tai yrityksiin.

Jyväskylän yliopisto sai ministeriöltä myös informaatiopsykologisen turvallisuuden tutkimukseen puolen miljoonan euron erillisen rahoituksen.

– Yksi ikävä esimerkki informaatiovaikuttamisesta on se, kuinka paljon rokotevastaista informaatiota oli liikkeellä koronan aikana. On selviä viitteitä, että sitä on laitettu liikkeelle tahallisesti, ministeri Honkonen kuvaa.

Voit keskustella aiheesta 23.12. kello 23.00 asti.

Lisää aiheesta:

Kyberrikolliset pyörittävät miljardien rikostoimintaa moderneilla organisaatioilla – yrityksissä ei aina tunnisteta omia haavoittuvuuksia

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kehitetty palvelu palkittiin Suomen kyberturvan edistämisestä

Oulussa alkaa uusi koulutus, jolla halutaan parantaa kyberturvallisuutta ja lisätä tietoa sen vaatimuksista

Suosittelemme sinulle