Kulunut syksy on ollut monella tavalla vaikea Mikkelin eläinsuojeluyhdistykselle. Kodittomien eläinten määrä on suuri, rahalahjoitusten määrä vähentynyt ja eläinlääkärikulut kasvaneet löytöeläinten huonon kunnon vuoksi.
– Juuri aamulla laskin, että meillä on löytöeläintalolla 35 kissaa, kaksi kissaa on kotihoidossa, kaneja on kolme kappaletta ja koiria ennätysmäärä eli kuusi koiraa, kertoo Mikkelin eläinsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Marja Mäenpää.
Osa kissoista on niin sanottuja populaatiokissoja, eli ne ovat olleet yhdessä isossa joukossa, ja lisääntyneet keskenään hallitsemattomasti ja sisäsiittoisesti. Usein populaatiokissat ovat sairaita ja tarvitsevat eläinlääkärin hoitoa.
Mikkelin eläinsuojeluyhdistyksellä eläinlääkärikustannukset ovat tänä vuonna olleet ennätyksellisen korkeat.
– Semmoiset 30 000 euroa menee eläinlääkärikuluihin. Siihen saa aika paljon hinnoitella kirpputoritavaraa ja pyytää lahjoituksia, Mäenpää kertoo.
Mikkelin eläinsuojeluyhdistyksen periaatteena on, että kaikkien löytöeläintalolle tulevien eläinten sairaudet hoidetaan, jos se on vain mahdollista. Eläimet luovutetaan aina rokotettuina, ja aikuiset lemmikit steriloidaan ja kastroidaan ennen luovutusta.
– Hammasremontit ovat usein kalliita. Lisäksi jokin yksittäinen isompi leikkaus voi maksaa satoja ellei tuhansia euroja, Mäenpää sanoo.
Hän muistelee vuoden takaista rottweilertyttöä, jonka polvi piti operoida. Isosta leikkauksesta kerrottiin yhdistyksen facebook-sivuilla ja se herätti auttamisen halun. Lahjoitusvaroilla rottweilerin ristiside saatiin kuntoon ja koira on nyt terveenä uudessa kodissaan.
Nyt rahalahjoitusten vähennyttyä talous on entistä tiukemmalla.
– Se on meille itsellekin välillä arvoitus, että miten me pärjätään. Ruokalahjoituksia sekä tavaraa tänne löytöeläintalolle saamme paljon. Se on tosi arvokas juttu.
Joulunaika on yleensä eläinsuojeluyhdistyksille parasta aikaa saada apua. Tänä vuonna joululahjoituksetkin ovat jääneet vähiin.
Eläinlääkärikustannukset voivat kaataa koko talouden
Mikkelin eläinsuojeluyhdistys ei ole ainoa, joka elää tiukkoja aikoja. SEY Suomen eläinsuojeluyhdistyksestä kerrotaan, että koko maassa eläinsuojeluun tehdyt lahjoitukset lähtivät laskuun viime keväänä.
Syinä lahjoitusten vähenemiseen arvellaan olevan Ukrainan sota ja lahjoitushalukkuuden kohdistuminen ukrainalaisten auttamiseen. Myös suomalaisten talousvaikeudet näkyvät matalampina lahjoitusmäärinä.
Talousvaikeudet eivät näy pelkästään eläinsuojeluyhdistyksissä.
SEY Suomen eläinsuojelun jäsenyhdistyksille on tullut kuluneen syksyn ja talven aikana tavallista enemmän avunpyyntöjä lemmikinomistajilta, jotka ovat joutuneet lykkäämään jopa välttämättömiä hankintoja ja eläinlääkärikäyntejä huonon taloustilanteen vuoksi.
– Korkeat eläinlääkärikustannukset voivat kaataa yksittäisen perheen koko talouden. Ihmisten avuntarve on iso, ja se kasvaa koko ajan, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati White.
Vetoomus eläinrakkaille ihmisille
Koska eläinsuojelukenttä toimii miltei kokonaan vapaaehtoisvoimin, ja yhdistysten talous on täysin riippuvainen lahjoituksista, ei lemmikinomistajia pystytä yleensä auttamaan rahallisesti. Varat kuluvat käytännössä kokonaan kodittomien eläinten auttamiseen.
– Kiperimmissä tilanteissa apua kuitenkin pyritään järjestämään mahdollisuuksien puitteissa esimerkiksi tarjoamalla ruokaa ja tarvikkeita, White sanoo.
Kati White vetoaa eläinrakkaisiin ihmisiin tiukkoina aikoina. Hän toivoo ihmisten, joilla on mahdollisuus auttaa, ottavan yhteyttä lähimpään eläinsuojeluyhdistykseen.
– Rahalahjoitukset ovat eläinsuojelijoille toivotuimpia, mutta myös muun muassa eläinten ruokaa ja kissanhiekkaa tarvitaan yleensä aina. Paikalliset eläinsuojeluyhdistykset ovat taitavimpia kanavoimaan yksittäisten ihmisten tarjoaman avun niille eläimille, jotka ovat suurimmassa avun tarpeessa, White sanoo.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 24.12. klo 23.00 saakka.