Hyppää sisältöön

Tuhkauksen suosio muokkaa hautausmaiden ilmettä – muistolehto voi olla vaikka metsäinen nurkkaus

Tuhkauksen lisääntyminen näkyy hautausmaiden ilmeessä. Esimerkiksi Raumalla 81 prosenttia vainajista tuhkataan. Nykyisin on tarjolla monia muistolehtoja, joihin voi laskea uurnan tai sirotella tuhkan.

Pappi seisoo lumisen muistolehdon edessä. Taustalla kuusia ja hautakynttilälyhtyjä.
Rauman kirkkoherra Valtteri Virta kertoo, että metsähautausalueelle tuhkat sirotellaan. Vainajan nimikyltin voi kiinnittää luonnonkiveen. Kuva: Soila Ojanen / Yle
Soila Ojanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Raumalaisen Monnan hautausmaan reunamalla seisoo jykeviä kivipaasia, joiden takaa avautuu rauhallinen metsäalue. Siellä on kuusia ja isoja kiviä, joissa on nimilaattoja. Puiden alla lepäävät jo monien vainajien tuhkat.

Kahden jykevän kivipaaden keskeltä menee kuusimetsään lumeen tallottu polku, jonka lähellä on puinen risti ja kynttilälyhtyjä lumessa.
Monnassa metsähautausalue on perinteisen hautausmaan reunustalla. Kuva: Soila Ojanen / Yle

– Metsähautausalueelle omainen voi sirotella tuhkan. Uusia muistomerkkejä tänne ei tuoda, mutta luonnonkiviin voi halutessaan kiinnittää muistolaatan, kertoo kirkkoherra Valtteri Virta Rauman seurakunnasta.

Hautausmaiden ilme muuttuu. On paljon metsähautausmaita, joiden tunnelma on luonnonläheinen verrattuna edellisten vuosikymmenten suoriin hautakiviriveihin.

Monnassa on laaja tuhkauurna-alue, jossa hautapaikat ovat melko tiiviitä ja kivet samanlaisia.

Hautausmaan uurna-alue, jossa runsaasti samankokoisia hautakiviä, jotka ovat osin lumen peitossa.
Uurna-alueen kivien nimikaiverruksien ulkonäöstä omaiset saavat päättää itse. Kuva: Soila Ojanen / Yle

Tarjolla on myös muistolehto, jossa uurna lasketaan isolle nurmialueelle. Vainajan nimikyltti kiinnitetään muistomerkkiin.

– Uurnan sijantia ei nimikoida, vaan kukat tai kynttilät voi tuoda muistomerkille, Valtteri Virta kertoo.

Raumalla merihautaus tapahtuu Kylmäpihlajan edustalla.

Seurakunta huolehtii muistolehdosta

Iso syy muutoksiin on hautauskulttuurin muuttuminen. Vuonna 2009 vainajista tuhkattiin noin 40 prosenttia. Suomen hautaustoiminnan keskusliiton tilaston mukaan 2020 ja 2021 vainajista tuhkattiin koko maassa jo yli 60 prosenttia.

Tuhkahautaukselle on monta vaihtoehtoa. Uurnan voi laskea uuteen uurnahautaan, jo aiemmin lunastettuun uurnahautaan, muistolehtoon tai sirottelulehtoon. Yleisintä on edelleen uurnan sijoittaminen aiemmin lunastettuun arkkuhautaan. Näin tapahtuu noin kolmanneksessa tuhkahautauksissa.

Luminen hautausmaa, jossa näkyy mäntyjä ja hautakivien rivistö.
Suomessa iso osa uurnista lasketaan yhä jo aiemmin käytössä olleisiin arkkuhautoihin. Kuva: Soila Ojanen / Yle

Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palolla on selitys muistolehtojen vakiintumiseen hautaustapana.

– Perheet ovat pieniä ja ihmisten paikkakunnalta muutto on yleistä. Hyvä vaihtoehto on silloin yhteinen muistolehto, josta seurakunta pitää huolta, Palo sanoo.

Hän uskoo, että hautausmaiden ilme muuttuu entisestään.

– Luonnon monimuotoisuus voi jatkossa näkyä entistä enemmän. Toki osa alueista hoidetaan perinteisen huolitellusti, kuten esimerkiksi sankarihautausmaat.

Muistopaikat lohduttavat

Rauman seurakunta hallinnoi Monnan lisäksi Vanhan-Rauman lähellä olevaa vanhaa hautausmaata ja Lapin hautausmaata. Raumalla sijaitsevaa Kodisjoen hautausmaata hallinnoi saarnahuonekunta, joka hoitaa sitä yhdessä seurakunnan kanssa.

Tummaa takkiin pukeutunut kalju pappi katsoo muistolehdon nimikylttejä puolilumisessa maisemassa.
Valtteri Virta on huomannut kulttuurinmuutoksen vaikutuksen hautausmaiden ilmeeseen. Muistolehdot yleistyvät, kun tuhkaus lisääntyy. Kuva: Soila Ojanen / Yle

Erilaisten lehtojen lisäksi lohtua voi hakea myös muualle haudattujen tai tyhjän sylin muistomerkeiltä.

Niitäkin on monella hautausmaalla.

– Ensi vuonna meillä on tulossa mereen haudatuille tai hukkuneille oma muistomerkki. Sille on merikaupungissa tilausta, Valtteri Virta kertoo.

Suosittelemme sinulle