Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa siitä, että se oli vuosikausia riippuvainen venäläisestä fossiilienergiasta.
Mutta kuinka kalliiksi meneillään oleva energiakriisi oikeastaan tulee?
Tästä on olemassa karkeita arvioita. Brysseliläisen ajatushautomo Bruegelin laskelmien mukaan Euroopan maat ovat kaikkinensa tehneet erilaisia tukitoimia yli 700 miljardin euron edestä energian hintojen nousun takia. Pelkkien EU-maiden yhteenlaskettu tukisumma on yli 600 miljardia euroa.
Rahamäärät kattavat tukitoimet, joita on tehty vuoden 2021 syyskuun ja vuoden 2022 marraskuun lopun välillä.
Bruegelin vanhempi tutkija, professori Simone Tagliapietra painottaa, että yli 600 miljardia on valtavan suuri summa.
Se on liki saman kokoluokan summa kuin EU-maiden vuonna 2020 sopimassa pandemian vuoksi tehdyssä elpymispaketissa, josta syntyi suuri poliittinen vääntö Suomessakin.
– Energiakriisi on ollut ennennäkemätön shokki Euroopan unionille ja se on ollut erittäin kallis kriisi, Tagliapietra sanoo Ylelle.
Uutistoimisto Bloombergin tekemän arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) energian hintojen nousu on tarkoittanut eurooppalaisille yrityksille ja kotitalouksille yhteensä noin biljoonan euron eli tuhannen miljardin euron ylimääräisiä kustannuksia. Näistä kustannuksista osa on kuitenkin katettu juuri valtioiden tekemillä tukitoimilla.
Tukitoimia on tehty Suomessakin. Joulukuussa päätettiin uudesta sähkötuesta. Sen arvioidaan tekevän enintään 400 miljoonaan euron loven valtion talouteen.
Silti Suomen tukitoimien suuruus suhteessa kansantaloutemme kokoon on toistaiseksi selvästi pienempi kuin monissa muissa Euroopan maissa.
”Todella, todella iso tekijä”
Energiakriisin hintalappu ei kuitenkaan riipu vain valtioiden tukitoimista syntyvistä kustannuksista.
Korkeat energian hinnat ja huoli energian saatavuudesta syövät Euroopan, ja myös Suomen talouskasvua.
Energiakriisi on ollut talouden kannalta ”todella, todella iso tekijä”, arvioi toimistopäällikkö Markku Lehmus Suomen Pankista. Hän työskentelee Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimistossa.
– Energiakriisin vaikutus näkyy ennen kaikkea vuoden 2023 talouskasvuluvussa.
Euroalueen talouskasvuennusteita on korjattu viime aikoina rutkasti alaspäin. Euroopan keskuspankin (EKP) tuoreimman ennusteen mukaan talous hädin tuskin kasvaa alkaneen vuoden aikana. Vielä noin vuosi sitten vuoden 2023 talouskasvuksi ennakoitiin vajaata kolmea prosenttia, Lehmus sanoo.
– Tästä voi haarukoida energiakriisin hintaa eli se voi olla prosentin tai kaksi euroalueen bkt:stä. Tietenkin tällaiset arviot ovat kuitenkin hyvin karkeita.
Myös Suomen talouskasvu on hidastumassa tänä vuonna. Suomen Pankin joulukuisen ennusteen mukaan Suomi ajautuu lievään taantumaan, ja talous supistuu 0,5 prosenttia. Taantuman syynä on nimenomaan Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä energiakriisi ja elinkustannusten nopea nousu.
Toisaalta ilman valtioille kalliiksi tulevia tukipaketteja energiakriisin vaikutus bkt:hen voisi olla tätäkin suurempi. Tukipaketit pehmentävät bkt-vaikutusta, Lehmus sanoo.
Onko tukipaketteihin suunnatut eurot siis käytetty viisaasti?
Professori Simone Tagliapietra on sitä mieltä, että etenkin kriisin alkuvaiheessa tuet olivat liian ylimalkaisia. Ne eivät kohdistuneet apua eniten tarvitseville, hän sanoo.
– Kriisin jatkuessa ja energian hintojen pysyessä korkeina, valtioiden on erittäin tärkeää olla yhä keskittyneempiä sen suhteen, miten ne tukevat kotitalouksia ja yrityksiä.
Energiakriisi ei katoa äkkiä
Tagliapietran mukaan energiatuet ovat keskeinen talouspoliittinen kysymys myös alkaneen vuoden aikana. Energiakriisi ei nimittäin ole menossa minnekään – päinvastoin.
Euroopan kaasuvarastot ovat meneillään olevaa talvea ajatellen hyvällä tasolla. Samalla maakaasun kulutusta on onnistuttu vähentämään Euroopassa noin 20 prosentilla ja on rakennettu vaihtoehtoista energiainfrastruktuuria, Tagliapietra luettelee.
– Tämä talvi menee melko hyvin. Ongelma tulee olemaan ensi talvena, kun kaasuvarastot pitäisi saada täyteen ilman venäläistä kaasua.
Tagliapietran mukaan energiakriisistä pääsee eroon ainoastaan sillä, että energian kulutusta vähennetään ja samalla otetaan käyttöön kaikki mahdolliset venäläisen fossiilienergian korvaajat. Käytännössä uusiutuvaa energiaa ja nestekaasun käyttöä on siis lisättävä, Tagliapietra sanoo.
– Uskon, että energiakriisi pysyy luonamme pitkän aikaa. On mahdotonta, että se vain katoaisi taianomaisesti. Energiamarkkinoilla menee muutama vuosi löytää tasapaino ilman Venäjää.
Voit keskustella aiheesta 7.1. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Sähkö oli kuluneena vuonna kalleinta koskaan, mutta arvio ensi vuodesta on rohkaiseva
Ruotsalaisarvio ennustaa sähkön hinnan romahtamista Suomessa