Helsinkiläisessä Prismassa monia jouluruokia myydään heti joulunpyhien jälkeen alehinnoilla. Ruokaostoksille tullut Leif Lindholm harkitsee vielä välipäivinä kinkun ostamista, sillä kolmen euron hujakoilla oleva kilohinta herättää kiinnostuksen.
– Kinkku kiinnostaa kyllä. Laatikot on nyt syöty, niitä ei enempää tarvita, Leif Lindholm sanoo.
Jouni Ylösen ostoskärryssä ei puolestaan enää välipäivinä näy jouluruokia.
– Nyt täytyy pikku hiljaa vaihtaa vähän kuitupitoisempiin ja terveellisempiin ruokiin, Jouni Ylönen toteaa.
Joulun seutu on päivittäistavarakaupoille yksi vuoden isoimmista haasteista ruokahävikin torjumisen osalta. Määrät ovat suuria, ja valikoimassa on perusruuan lisäksi sesonkituotteita.
– Jouluna tulevat erityisesti arvoonsa kaupan ennustejärjestelmät ja oikea tilaaminen, että voidaan ennakoida, minkälaisia ovat kuluttajakäyttäytyminen ja kuluttajan haluamat määrät, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo.
Myymättä jääneestä ruuasta kertyy kymmeniä miljoonia kiloja hävikkiä vuodessa
Luonnonvarakeskus ja Päivittäistavarakauppa ry kokosivat Ylelle päivittäistavarakaupan ruokahävikin uusimmat tiedot vuodelta 2021.
Vuoden 2021 aikana ruokahävikkiä syntyi vähittäis- ja tukkukaupassa 57,5 miljoonaa kiloa.
Päivittäistavarakaupat ovat muutaman viime vuoden aikana onnistuneet nipistämään vuosittaista ruokahävikin osuutta hiukan pienemmäksi. Vuonna 2021 kauppoihin myyntiin tulleesta ruuasta 1,3 prosenttia päätyi ruokahävikiksi. Vuonna 2018 osuus oli 1,6 prosenttia.
Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista ruokaa, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, eläinten rehuna tai muuna arvojakeena. Hävikki ei sisällä ruoka-avuksi annettavia, myymättä jääneitä ruokia.
Hävikin vähentämisessä auttavat tekoäly ja entistä tarkemmat tilausjärjestelmät
Kaupat pyrkivät jatkuvasti vähentämään ruokahävikin määrää. Siihen kannustavat paitsi ekologisuus, myös eurot.
– Se, mikä joudutaan heittämään pois, on aina ollut kaupan tuloksesta pois. Tottakai teknologia, tekoäly ja esimerkiksi menekin ennustaminen kehittyvät ja tilausjärjestelmät ovat koko ajan tarkempia, joten ruokahävikkiäkin voidaan vähentää, Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö Juha-Matti Katajajuuri pitää kauppojen onnistumista hävikin vähentämisessä merkittävänä. Silti hän arvioi, että hävikkiä pystytään kaupoissa vielä pienentämään.
– Kyllä siellä jatkuvasti voidaan tulla alaspäin ja näin on kaupoilla tavoitteenakin. Mitään isoa kertaloikkaa tuskin kuitenkaan tulee tapahtumaan niin, että yhtäkkiä hävikistä putoaisi puolet. Toimia on tehty jo niin pitkään, ja tätä hyvää työtä tulee jatkaa, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.
Ympäristösyyt ja eurot kannustavat lihan hävikin vähentämiseen
Ruokahävikkiä tulee päivittäistavarakaupoissa ennen kaikkea tuoretuotteista.
Hävikiksi päätyvä osuus on suurin leivässä sekä vihanneksissa ja hedelmissä. Myös lihasta syntyy merkittävästi hävikkiä.
– Lihan ja lihatuotteiden merkitys hävikistä on ympäristön kannalta selkeästi suurin, Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Jos ruokaa ei saada alehinnoinkaan myytyä, ensisijainen kohde on ruoka-apu.
Myymättä jääneistä elintarvikkeista noin neljännes menee Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan ruoka-avuksi. Sitä ei lasketa varsinaiseksi hävikiksi.
Suuri osa lopusta myymättä jääneestä ruuasta menee biopolttoaineiden raaka-aineeksi.
– Kaatopaikoille ei pitäisi kaupoista ruokahävikkiä mennä lainkaan, Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo.
Kaupoissa syntyy kuudesosa Suomen ruokahävikistä
Vähittäis- ja tukkukaupassa syntyy noin kuudesosa koko Suomen ruokahävikistä. Elintarvikeketjussa kaikkein eniten hävikkiä tuottava lenkki ovat kotitaloudet. Niissä syntyy noin kolmasosa ruokahävikistä.
Koko elintarvikeketjussa on tavoitteena hävikin huomattava vähentäminen.
Tavoitteita tulee monesta suunnasta. Juha-Matti Katajajuuren mukaan keskeisin tavoite tulee Suomessa nykyisen hallituksen hallitusohjelmasta, jossa tavoitteena on puolittaa ruokahävikki.
– Se on kova tavoite. Vastaavasti EU:n komission kautta olemme jäsenmaina sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa elintarvikejätteen määrä ruokaketjun loppupäässä ja muutoinkin vähentää koko ketjussa jätettä, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.
Elintarvikejäte sisältää ruokahävikin lisäksi nekin ruuan osat, joita ei alun perin ole tarkoitettu syötäviksi, kuten kuten luut ja hedelmien kuoret. Jäsenmaat odottavat EU:n tavoitteeseen tarkennuksia, joita on Katajajuuren mukaan tulossa todennäköisesti ensi vuoden aikana.
Hintatietoisuus voi lisätä jouluruokien ostamista vielä välipäivinäkin
Entä jouluruuan hävikki? Miten kaupat saavat pidettyä aisoissa sen, ettei suuri määrä ruokaa jää myymättä?
Jouluruuan kysyntä vähenee nopeasti joulunpyhien jälkeen, mutta osa kaupoista arvioi hintatietoisuuden näkyvän vahvasti välipäivienkin valinnoissa. Tänä vuonna ruuan hinta on noussut hurjasti, ja hinta on monille ruokaostoksilla entistä tärkeämpi asia.
Päivittäistavarakaupan ketjut kommentoivat hävikin vähentämistä sähköpostitse.
– Hinnan merkitys on noussut kuluttajien ostokäyttäytymisessä tänä vuonna ja esimerkiksi punalaputettujen tuotteiden suosio on kasvanut. Tätä taustaa vasten uskomme, että jouluruokien ostaminen kiinnostaa kuluttajia vielä joulun jälkeenkin, arvioi Keskon ruokakauppojen toimitusketjujohtaja Jussi Kumara.
– Osa asiakkaista odottaa loppusesongin mahdollisia alennusmyyntejä, toteaa myyntipäällikkö Juha Nieminen S-ryhmän marketkaupasta.
Lidlissäkin jouluhävikin torjunnassa ovat apuna tuotekohtaiset alennukset sekä hintojen alentaminen normaalin hävikkikäytännön mukaisesti, kun viimeinen käyttöpäivä lähestyy.
Uutena keinona Lidlissä on marraskuussa lanseerattu viimeisenä käyttöpäivänä tuoretuotteille annettava 50 prosentin alennus.
Suuri työ kaupoissa on kuitenkin tehty jo joulun suunnittelussa.
– Ihan yleisestikin hävikin torjuminen lähtee tuotteiden oikea-aikaisesta tilaamisesta ja hyvästä suunnittelusta, toteaa myynnin ja tavaranhallinnan johtaja Akseli Mäkisalo Lidlistä.
Myös kauppiaan ja henkilökunnan ammattitaito ovat tilausten tekemisessä tärkeitä, päivittäistavarakauppaketjuista kerrotaan. Päätöksiä tukee myös tekoälypohjainen ennustaminen. Nykyiset laajat aukioloajatkin helpottavat ruokakauppojen hävikinhallintaa.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 29.12. klo 23:een asti.